Malmgård Huvila X-Porter 7,0% MALMGÅRD

Pikisen mustaa kahvisen paahteista nestettä, jonka yllä muodostuu pieni beige vaahto. Lyhyen olemassaolonsa todisteeksi vaahto jättää hyvin vähän mitään. Pitsi on lähinnä pieniä pilkkuja siellä täällä, lukuunottamatta välitöntä pitsiä, joka piirtää uudenvuoden tinamaisia kuvioita nesteen ylle. Rähinäinen tuoksu kertoo omaa tarinaansa tuhkaisesta miilunpolttajasta ja siirappisen makeasta suklaapuodittaren tyttärestä. Nämä tahriintuneet sielut kohtaavat palaneiden tehdashallien raunioilla ja toffeisen tahmea rakkaustarina on valmis. Kermainen loppu on toisaalta aavistuksen katkera. Tämän tarinan pääosissa nähdään ja aistitaan Pilgrim ja East kent golding. Tässä nämä edellä mainitut kirjoittavat omaa legendaansa. 5,06€ ja joka pennin väärtti. Suosittelen ostamaan varastoon, niin kauan kuin juhlavuoden kunniaksi Alko tätä myy.
95

Memminger Premium 5,1% SAKSA

Oljenkeltainen pilsneri muhkealla, vaikkakin aavistuksen lyhytkestoisella vaahdolla. Sarjakuvamainen pitsi kestää säällä kuin säällä. Ruohoisen raikas tuoksu muistuttaa helmikuussakin tulevasta kesästä ja mahdollisuudesta nauttia hyvä terassiolut jos toinenkin vieläkin paremmassa seurassa. Ko. Menninkäistä en kuitenkaan lähtisi tilaamaan. Maku ei ole aivan perinteinen pils, mutta tyylistä ei kuitenkaan ole kiistelemistä.
Kokonaisuutena vetisen metallinen ja maltaisen kuiva.
Oluen parhaat hetket koetaan katkerossa jälkimaussa.
73

Vakka-Suomen Tervanaama 4,5% UUSIKAUPUNKI

Tumman kinuskisen ruskea olut.
Vaahto ei järisytä olkapäitä ja pitsikin muistuttaa lapsen kädestä irronnutta vappupalloa. Tuoksu on valju ja keinotekoisen tervainen. Loppujen lopuksi itse tervaa tästä on vaikea erottaa, mutta assosiaatio labelin kautta on mahdoton ajaa muuhun suuntaan kuin kiskoille. Turpeinen wannabe terva dominoi makua, mutta häviää valovuodella Nortamo-Seoran Syydvästille.
Pettymys.
70

Saimaan Marsalkka IPA 5,2% LAPPEENRANTA

Kullankeltainen väri ja olematon vaahto tuoksahtavat mausteisen mäntyiseltä Barbadoksen seitsemänneltä ihmeeltä, eli greipiltä.
Maku on pistelevä, katkera ja hapan.
Ei mikään helpoin IPA, vaikka prosentit ovatkin näin alhaalla.
66

Viru Jõulusokk 6,0% VIRO

Kaatoprosessi on täysi kopio colajuoman kaadosta. Värikään ei erotu pepsiosastosta.
Vaahtoa ei juurikaan ole, mutta juoman pinnalle jää elämään mielenkiintoinen hiilihappopyörre, jollaisia siis näkee juurikin limonadien pinnoilla, ei oluiden. Mansikkalakritsinen tuoksu peittelee esanssisuutta ja hernekeittoisuutta. Maku on epämiellyttävän maksalaatikkoinen ja keinotekoisen mausteinen.
Mitään leppoisaa talvi-illan rentoilujuomaa tästä ei saa muodostettua, mutta kyllä tätä nyt puoli pulloa saa kiskottua.
24

Beer Hunter's Mufloni IPA 6,0% PORI

Toffeenruskea ja stydisti samea eli porilaisuuden perikuva.
Makean troopinen tuoksu yllättää Mufloniuden takaa.
Maussa IPAisuus jää hieman taka-alalle ja humalaakin on tällä kertaa käytetty säästellen. Aikaisemmin kun olen arvostellut porilaisten avokätisyyttä kyseessä olevasta aineesta, on hailakkuus toisaalta myös positiivinen kääntöpuoli. Mufloniksi tämän jokatapauksessa tunnistaa ja erittäin hyväksi sellaiseksi. Ehkä jopa hivenen liian helppo.
80

Laitilan Kukko Pils Kellariolut 5,5% LAITILA

Upean näköinen pullo etiketteineen jälleen kerran Laitilasta.
Suodattamattomana kellarioluena olisin odottanut vähän enemmän "fiilissakeutta", mutta kyllähän tämäkin menee. Vaahdon pienimuotoisuus kertoo jo tulevasta minimalistisesta pilkkupitsistä, jota tuskin huomaa.
Tuoksu on viljainen ja hedelmäinen, sekä rusinan verran maksalaatikkoinen.
Maussa edelliset yhdistävät voimansa ja loppua kohden pieni diasetyylisyyskin nostaa päätään hioen Kukosta oikean Gyntherin.
PerusKukkoa selkeästi selkeämpi tapaus, jota menisi helposti korillinen saunaeteisessä.
80

Stallhagen India Pale Ale 6,0% ÅLAND

Tumman rubiininen ja samea IPA vaatimattomalla, mutta samettisen kauniilla vaahdolla, sekä kuvallisella ja kestävällä pitsillä.
Ahvenmaan mansikat siivittävät makean karamellista tuoksua aina Pommernin tervanaruihin asti.
Makua voisi kuvailla lempeän IPAiseksi ainakin näillä alhaisilla prosenteilla (vrt. viimeksi tullut nautittua norjalaisia). Hapokkuus pistelee kivasti ja makea humala päättää maun pienellä kirpsakkuudella. Kaiken kaikkiaankin siis kaikin puolin helppo, kirpeä ja nautinnollinen. Takkatuli ja vahvaa juustoa sivuun, niin muuta lämmitystä ei tarvitse.
82

Kalnapilis 7.30 7,3% LIETTUA

Peruslagerin oloista nestettä, mutta vaahto jää uupumaan.
Tuoksu on pistävän etanolinen, ehkä jopa lasinpesunesteinen. Tämä pistää miettimääm uskaltaako liettuan pojan aikaansaannosta huulillensa viedä. Rohkaistuani tunnen samankaltaiset värinät myös poskien sisäpinnoilla. Viinalager from Balttia, haittaaks se? Yleensä kyllä ja myös tässä tapauksessa. Parhaimmillaan nautittuna alle nollan ja lämmettyään lähes mahdoton. Paperipussi ympärille ja puistoon, vaikka pakkaseen!
32

Vakka-Suomen Prykmestar Hunajabock 6,6% UUSIKAUPUNKI

Korkin aukaisu on kuin hunajapurkin sama toimenpide. Ainakin silmät kiinni ja tuoksuun luottaen. Toisaalta mieleen tulee myös mummola.
Vaalean kullanketaiseen ja aavistuksen sameaan hunajabockiin ei vaahtoa muodostu, joten pitsikään ei ole luonnollinen puheenaihe.
Maku on kauttaaltaan hunajainen, joten muut sävyt jäävät pahasti paitsioon. Suutuntuma on öljyinen ja kukkea.
Verratessa esimerkiksi Pippurisäkin Honey Beeriin, jäädään aika kauas, vaikka erinomainen olut onkin kyseessä. Suosittelen kokeilemaan, niin kauan kuin tavaraa riittää.
88

Stadin Panimo American Amber IPA 6,5% HELSINKI

Ilokseni voinen ilmoittaa, että ollaan kauneuden ytimessä. Tumman oranssin puhuva aito stadilainen pukeutuu samettisen pehmeään ja voimakkaan täyteläiseen beigeen vaahtoon. Pitsi on lähes raumalaista tasoa, vaikka pakkomuutosta onkin jo vierähtänyt lähes 500 vuotta, on naulamäkeläisten veri kulkeutunut myös Stadin Panimoon asti. Tuoksu on rapsakan pihkainen ja hedelmäisen maltainen. Makea maku kompeisoi mukavalla tavalla IPAn perimmäistä karvaista olemusta ja täydentyy ruohoisella humalalla. Havuja perkele ja sama stadiks!
86

Lammin Sahti Juhlaolut 7,0% SUOMI

Alkon pienpanimofestit alkoivat, vihdoinkin!
Tumman kuparinen outlook, mutta Lammimaisesti vaahtoa ei ole.
Maltaisen makea tuoksu siivittää pienen alkoholisuuden mukavasti sieraimista ylös.
Leipäinen toffee voisi myös kuvata tunnelmaa, joka saavutetaan pelkästään nuuhkaisemalla Pirkanmaan Juhlaa.
Maun ensivaikutelma on valitettavan vetinen. Liukkaan ja makean hedelmäinen maku jatkuu lähes hiilihapottomalla menolla ja ympyrä sulkeutuu samaan vetisyyteen mistä alkoikin. Kaikella kunnioituksella ei kuitenkaan kovin erikoinen festöl.
70