Avaamisvaiheessa kävi vanhanaikaisesti ja Adamssit valuivat pitkin pöytiä.Vaahto muodostui jo heti pullossa samettisen muhkeaksi, mutta laskeutui lasissa rauhallisen tasaisesti ohueksi harsoksi oluen ylle. Pitsi noudattaa edellisen mukaista kaavaa olemalla aluksi verhomaisen tiivis ja lopulta yksinkertaisen kaunis.
Väri on kullankeltainen pienellä särmällä.
Mäntyinen makeus, mallas ja hunajaisuus lehahtavat ilmoille, eikä maku jää kovin kauas.
Kokonaisuus on pehmeän harmoninen ja lempeän lystikäs.
Rapsakasta jälkimausta löytyy myös diasetyylin vivahteita.
80
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti