Vakka-Suomen Puijo III 4,5% UUSIKAUPUNKI

Raninin panimo aloitti toimintansa Kuopiossa jo sata vuotta ennen Helsingin olympialaisia ja kieltolain koukeroiden jälkeen 1932 se toi markkinoille Puijo-oluen. Puijon torni valmistui 1963 ja samalla oluen nimi vaihtui Torniksi. Myöhemmin samainen tuote on tunnettu myös nimillä Mestari ja Rautakoura.
Raninin Oluttehdas koki viimeiset panonsa vuosista parhaimpana eli 1979.
2010 Ravintolamestarit oy rekisteröi nimikkeen ja antoi legendalle uuden elämän.
Viime vuonna tarjolla oli IV-vahvuinen Torni ja seuraajana nyt Puijo III. Ranin valmisti ko. olutta aikoinaan Kuopion keskustassa sijaitsevan nyk. ravintola Musta Lampaan kellaritiloissa. Tämä olisi ehdottomasti ihanteellisin nautiskelupaikka, mutta koti kelvannee olosuhtanteiden pakosta.
Pilsneri on väriltään hailakan kullankeltainen ja päällä lepää kaunis valkea vaahto. Pitsi on suomalainen ja kiinteän pehmyt.
Viljaisen hedelmäinen tuoksu on houkutteleva.
Samettinen ensi puraisu on samalla hunajainen ja maltainen.
Yrttisen öljyinen jälkimaku jättää mukavan fiiliksen.
Respect!
82

De Molen Geboren & Getogen 4,0% HOLLANTI

De Molenia löytyi jälleen Citymarketin hyllyltä. Tällä kertaa Espoosta. Ei voi olla ostamatta!
Bassorikas sihahdus avatessa on aina plussaa.
Valmiustilasta huolimatta olut ei lähde karkaamaan pullosta, vaan odottaa rauhassa kaatoa. Kaadettaessa irtiotto tekee odotetun, mutta silti taasen yllättävän hyökkäyksen. Lasissa olutta alle sentti, vaahtoa viisitoista. Erityislaatuisen harvinainen vaahto kohoaa reilusti yli Marskin maljan mittojen ja huippu löytää lakipisteensä noin kahden sentin korkeudesta tuopin ylärajasta ylöspäin. Muistuttaa smurffilakkia. Onneksi juoma ei kuitenkaan ole sinistä.
Vaahto laskeutuu hitaasti ja jättää jälkeensä runsas kuplaista ja sementtisen pitävää pitsiä.
Tuoksu on kesäisen savusaunainen ja palaneen ruohon maltainen.
Maussa edelliset yhdistyvät ja tuloksena on tervaisen makea, mutta pisaraisen vetinen ja karvainen savuolutnautinto. Jälkimaku on lakritsainen. Pullolla ikää 1v 1kk.
Pieneksi pulloksi hyvin riittoisa.
80

Kulmbacher Edelherb Pils 4,9% SAKSA

Hyvin kirkas ja vaalean kultainen värimaailma.
Tuoksu viitoittaa olutelämyksen pihavarastoon, jossa tuoksuu miesvoimalla työnnettävän ruohonleikkurin terän metalli ja katkaistu ruoho, sekä viime kesänä öljytyt saranat.
Vaahto on kesäisesti harsopilvinen ja sokerimunainen.
Pitsi sen sijaan on autovahan saippuaista, runsasta ja paksua.
Maltaisen ruohoinen humala vie makua eteenpäin pienellä katkeruudella höystettyn ja lopuksi pilkistää pieni diasetyyli.
Ei siis paha, mutta aika perus.
76

Franziskaner Hefe-Weissbier Dunkel 5,0% SAKSA

Hiivaisen samean ruskea tumma hefe.
Vaahto on muhkean samettinen ja pitsi seuraa perässä.
Perussuodattamattomaan versioon verrattuna, väriä lukuun ottamatta, kaikki on hyvin samaa maata. Pitsi saattaa olla jopa jossain määrin paksumpaa ja pysyvämpää.
Tuoksu on selkeästi vahvempi ja syvempi. Siirappisen sikarinen, mutta samalla banaanisen hubba-bubbainen.
Maku tuo mieleen nuotiolla valmistetun banana-spitin. Miltei överin makea ja savuisen multainen. Jälkimaku on hiivaisen sahtinen ja öljyisen sokerinen.
Parempaa kuin kristal, mutta jää kirkkaasti naturtrübista.
85

Stadin Helsch 4,6% HELSINKI

Outlookiltaan Helsch on öljyisen ja tahmaisen keltainen.
Puhtoisen valkoinen vaahto on samalla pehmeä ja kova. Aivan kuin hattara. Mieleni tekisi koskettaa, mutta jään tuijottamaan alati muuttuvaa pitsiä. Paahtoleivästä ja ties mistä on löydetty vapahtajamme kasvot, mutta entä oluesta. Jos jostain, niin Stadin Helschistä lähtisin etsimään...
Kesäinen tuoksu ruohoineen ja aurinkoineen jatkuu samalla kaavalla suutuntumassa.
Hunajaisen viljainen ja tunkkaisen kellarinen. Jälkimaussa aavistus hunajaa ja metallia. Kiitos saksalaisten jalokäpyjen ja Hopbackin.
85

Stadin New Zealand Pacific Pale Ale 4,5% HELSINKI

Stadi on jättänyt NZ Pacifica Pale Alesta a:n pois ja tuloksena on New Zealand Pacific Pale Ale?
Samean kellertävä ale jättää edeltäjäänsä runsaammin paksua samettista pitsiä. Samaa settiä ei ole siis odotettavissa, vaikka speksit siihen suuntaan viittaavatkin. Toki pienpanimo-oluiden aatelisessa ylhäisyydessä eroavaisuudet voivat muodostua jo kahdesta eri erän pullosta.
Onkohan tässä nyt vaihtunut mikään muu? Hopback potkii joka tapauksessa.
Tuoksu on trooppisen greippinen ja raikkaan ruohoinen.
Pihkaisen katkera ja rapsakan havuinen.
Lopussa pientä diasetyyliä.
83

Williams Brothers Birds and Bees 4,3% SKOTLANTI

Hailakan kullankeltainen kesä-ale.
Vaahto peittää hädin tuskin oluen pinnan ja näin ollen myös pitsi jää olemattomaksi, vaikka ei kalpenekaan vaahtoon nähden.
Tuoksu on aurinkoisen amarilloinen ja näinhän tämä löytyy humalapuolelta sauvinin rinnalla.
Märkää ruohoa leikattaessa saattaa saada aikaan samankaltaiset vibat, kuin nämä kyseiset linnut ja mehiläiset. Maku on raikkaan sitruunainen, hunajaisen tahmea ja kukkaisen kelmeä. Lopuksi suuhun jää seljankukkainen lämpö.
Ei hassumpi kesäjuoma. Saatavilla myös 5,0%.
80

Carlow Curim Gold Celtic Wheat Beer 4,3% IRLANTI

Tämä irlantilainen vehnä on Lohjan tuliaisia.
Keskikokoinen vaahto jättää kiitettävän paksua pitsiä kullankeltaisen oluen ylle.
Tuoksu on hunajaisen hedelmäinen ja ruohoisen voinen.
Tunkkainen tunnelma alkaa jo hajussa ja jatkuu maussa.
Sikarinen tunkkaisuus ei viettele yhtään sen enempää kuin esanssinen homeisuus.
Aika kaukana omasta vehnäolutkäsitysestäni, mutta irlantilaisille tontti taitaa olla hippasen vieraampi.
42