Nøgne Ø Underlig Jul 6,5% NORJA

Nøgnen jouluolut on saanut suuria vaikutteita pohjoismaalaisten postimiesten väkiviinaisesta talvilämmikkeestä eli glögistä.
Tästä ei ole epäilystäkään ensinuuhkaisun jälkeen, jossa ei mausteita säästellä. Lukijapalautteesta huolimatta (analysoin liikaa vaahtoa/pitsiä) pureudutaan ulkoisiin ominaisuuksiin. Vaahto on erittäin runsasta ja barokkisen mahtailevaa sekä samettisen sienimäistä. Pitsi muodostaa lasin reunaan selvästi tunnistettavan Kekkosen, Mustanaamion ja Homer Simpsonin kombinaation. Underlig eli poikkeuksellinen/omalaatuinen/merkillinen/erikoinen maistuu enemmän oluelta kuin tuoksuu. Paahteisen maltainen ja kardemummaisen kuiva, mutta samalla öljyisen tahmainen ja limppuisen liukas suutuntuma allekirjoittavat joulurauhan Grimstadin lähteen vedellä. Jälkimaku on selvästi suklainen.
83

Timothy Taylor Landlord 4,1% ENGLANTI

Landlord esiintyy etiketissä Benny Hill tyyppisenä perverssinä vuokrakiskurina. Kyseessä on tiettävästi Madonnan lempiolut. Mitä se sitten kertoo oluesta tai artistista. Ei mitään.

Persikanpähkinäinen ja sentimentaalisen utuinen olut vaahtoaa samettisen pehmeästi ja kumpuilevan aaltomaisesti. Pitsi on katkeilevaa nauhamaista hattaraa, joka kestää ja kestää ja kestää...aivan kuin B Zaibat.

Tuoksun perusteella voisin kuvitella kyseessä olevan reippaamminkin alkoholilla höystetty laatubitter. Englantiin viittaava tuoksu pitää sisällään niin maltaista makeaa kuin kukkaista sitrustakin. Tuoksu tuuppaa myös diasetyylisiä pöllähdyksiä pesään, mutta viimeistään maku nuohoaa voin aistinystyröiden maalialueelle. Puumaisen toffeinen ja pihkaisen marmeladinen paketti on kiitettävän täyteläinen ja ryhdikäs. Maitokauppa bitterien parhaimmistoa. Hatunnosto Madonnalle.

90

Westvleteren XII 10,2% BELGIA

Pullon pohjalla on runsaasti hiivahöntyvää, joka seuraa osaltaan myös lasiin hillumaan. Vaahto on hetken senttimetrin korkuinen, mutta laskee nopeasti lasin ulkoreunoilla kulkevaksi yhtäjaksoiseksi nauhaksi sekä keskellä lasia kelluvaksi saarekkeeksi. Ei pitsiä. Ulkonäkö on kotikaljamaisen samea ja hyvin tiiviin läpäisemättömän kuraisen ruskea. Tuoksu vaatii pitkää haistelua ja nenän ujuttamista lasin reunojen sisään. Makea mallas ja antiseptinen anis piirtävät luostarin kuvaa sierainten seinämille. 20:n minuutin nuuhkimisen jälkeen siirrytään ensimmäisen siemaisun pariin.
Suutuntuma on hapokkaan hiilinen ja über-yrttinen. Päinvastoin kuin tuoksussa, hyvin moniulotteiset makusinfoniat tuntuvat vahvoina lekan iskuina niin poskipäissä kuin myös hypotalamuksessa. Etenkin anis ja metsämarja hyökkäävät päälle iskien takatukan kiharalle. Nyt, kun lasiin kaatamisesta on ehtinyt kulua puolisen tuntia, kaikki vaahto on kadonnut. Jälkimaku on jouluisen limppuinen ja mausteinen ++. Lääkemäisyys häiritsee.
Kuten ennalta-arvattavissa oli, W12 on erinomaisuudestaan huolimatta täysin ylihypetetty olut, eikä missään tapauksessa "Maailman paras", vaikka ko. tittelin omaakin monen olutsivuston listauksissa. Loppujen lopuksi pienoinen pettymys. Iso asia arvostuksen takana on ehdottomasti rajoitettu saatavuus. Vuodesta 1839 asti valmistettua olutta on tähän mennessä saanut lähinnä vain ja ainoastaan sopimalla treffit luostarin porteille (ja lupaamalla ettei myy olutta eteenpäin) tai panimoa vastapäätä sijaitsevasta In De Vrede - kahvilasta. Hyvin harvoin on olut päässyt sen pidemälle. Vanha luostari on tällä hetkellä mittavien peruskorjausten äärellä ja remontin rahoittamiseksi panimo laittoi erän abt. 12:sta maailmalle, ensimmäistä kertaa USA:ta ja Finlandiaa myöten. Arkadian Alko sai muistaakseni reilut pari sataa pulloa myyntiin vajaan 20:n euron ulosmyyntihinnalla ja muutamat kuppilat niin ikään joitain pulloja. Itse hankin kuriirin välityksellä kellariin kolme pulloa, joista ensimmäinen nyt maistissa. Veljet saavat kypsyä rauhassa ennen seuraavaa mahdollisuutta.
90

Pyynikin Käsityöläispanimon Iso/Vahva Portteri 7,5% TAMPERE

Yön musta portteri nostaa reilun moccavaahdon ylleen, joka laskee hiljalleen seitinohueksi sammalpeiteeksi, jättäen alkukantaisen esirippuista keskipakoisvoimalla hälvenevää pitsiä. Tuoksu on marjaisen lääkemäinen ja kahvisen paahteinen. Maku seuraa perästä. Savuisen siirappinen ja suolaisen salmiakkinen maku lämmittää niin kehoa kuin mieltäkin. Alkoholia ei maista ja jälkimaku on mustaherukkaisen tuhkainen. Alunperin pullon kyljessä luki "Iso Portteri", mutta ravintolat ja lopulta Alko halusivat muuttaa nimen pieneen pullokokoon vedoten. Itse henkilökohtaisesti pidin enemmän "Iso"-nimestä.
89

Master Tmavý 18° 7,0% TZEKKI

Tämä tuunattu Velko on colaisen mustanruskea olut keskirunsaalla ja sienimäisellä tummanbeigellä vaahdolla. Vaahto laskee nopeasti neljän millin vahvuiseksi nauhaksi, joka jatkuu katkeamatta samettisen esirippumaisella pitsillä. Hento tuoksu on varovasti hernekeittoinen ja makeasti limppuinen. Prosentteihin nähden maku on yllättävän vaisu ja rungoton. Kokonaisuus on suklaisen kahvinen ja hedelmäisen tryffelinen. Jälkimaussa alkoholi antaa mukavasti lämpöä ja suuhun jää jouluisen luumuinen status.
80

Plevnan Siperia 8,0% TAMPERE

Siperia sai alkunsa vuonna 2005 Olutravintola Pikkulinnun 5-vuotisen taipaleen juhlaoluena. Siitä lähtien vauhti onkin ollut vain kiihtyvää sorttia. Palkintoja on sadellut ja monen mielestä kyseessä onkin eittämättä Suomen paras olut. Siperia on nyt irti. Uudet pikkupullot, uusine etiketteineen, löytyvät jokaisen Alkon hyllyiltä Systembolagetia myöten. Ainut asia mikä ei huimaa päätä on hinta (4,50e/330ml). Eli Siperiaa pannaan halvalla!
Sysimustaan ruskeaa luotaansa vetävä portteri kantaa samettista, mutta hapuilevasti hapokasta tumman beigeä vaahtoa yllään, joka jättää jälkeensä nopeasti laskeutuvaa laavalamppuista pitsihöntyvää.
Havuisen hedelmäinen ja yrttisen saaristoleipäinen tuoksu on yhtä paahteinen kuin raikas. Jo tuoksussa olin aistivani anista, joka vahvistuu maun kautta. Alkoholi ei maistu millään muotoa ja olomuoto on öljyisen liukas. Lakritsi, salmiakki, siirappi, kahvi, suklaa, maltaat ja sitrus, missä järjestyksessä näitä makuja nyt luettelisi? Totuus kuitenkin on, että jokaisen on tämä pullo (tai useampi) haettava ja koettava itse. Sanat eivät riitä kertomaan. Skeptisyyden rajamailla olin asennoitunut kritisoimaan ja alipisteyttämään ko. kuraveden, mutta minkäs teet jos teet täydellistä.
99

Rogue American Amber Ale 5,1% USA

Viikon teemana näyttää olevan pöydälle kuohuvat oluet. Vaahto on kaakelin lisäksi myös lasissa runsasta ja pitsi maitokahvisen moccaista ja valuvan tiivistä. Tiilenpunainen olut tuoksuu miellyttävän karamelliselta ja pähkinäiseltä. Maku on tahmean pihkainen ja greippisen katkero. Jälkimaku painottuu vihanneksisuuden puolelle, joka on kyseessä olevan oluen huonoimpia puolia. Kokonaisuus jää aavistuksen vetiseksi ja humalattomaksi. Alkuperämaasta ei ole epäilystä.
80

Alvinne Freaky 3,8% BELGIA

Reittausblogissakin

lähiaikoina huomiota herättänyt oluen kaataminen lasiin on kyseessä olevan oluen kanssa vähintäänkin mielenkiintoista. Haluaisin kuulla edellä mainittuun blogiin anonyyminä kirjoitelleen kommentoijan "oikean kaatotekniikan", kun kyseessä on belgialaisen bitter Freakyn kaltainen vaahtoADHD. Vaikka osasin varautua nopeaan toimintaan, ei cobran refleksinikään riittäneet. Talouspaperia tarvittiin. Koko pullon kaataminen puolen litran tuoppiin otti noin kolme varttia, joten tämä kertonee tarpeeksi. Hattaramaisen ydinlaskeuman laskeuduttua jäljelle jää runsaasti paksua likaisen rusehtavaa pitsiä. Tuoksu on vihreän omenaisen mausteinen ja hiivaisen sitruunainen. Maku korostaa tuoksussa esille tulleita asioita entisestään. Jälkimaku on kuivan tuhkainen ja happaman marjaisen saippuainen. Etiketti on informaatioltaan arvostukseni arvoinen. Mainittuna on perustietojen lisäksi mm. käytetty hiiva (Morpheus) ja humalat (Pioneer, Ek Goldings, Chinook, Columbus, Amarillo).
Harvinaislaatuinen löytö maitokaupanhyllyltä ja varsinkin, kun hintalapussa panimoksi oli ilmoitettu Stadin Panimo.
73

Westheimer Weizen 5,0% SAKSA

Westheimer houkuttelee luonnon läheisellä habituksellaan. Ulkonäkö on oljenkeltainen ja likaisen samea. Vaahto nousee kaadettaessa erittäin korkeaksi, mutta laskee suhteellisen nopeasti ohueksi nauhaksi. Pieniä pitsipalluroita jää tarkkailemaan tilannetta ylempää. Makean purukuminen tuoksu sisältää runsaasti hapanta banaania ja maltaista vehnää. Suutuntuma on öljyisen liukas ja taikinaisen paksu. Maussa kaikki tähän mennessä mainitut adjektiivit fuusioituvat ja muodostavat täysin kelvollisen hefen. Perustavaa laatua, mutta saksalaiseksi vehnäksi keskikastia.
77