Englanti hävisi Italialle, mutta ei tässä tuopissa. Italia jää ainakin oluissa hyvin kauas brittitasosta. Peronin sijaan otetaan häviäjille.
Vaaleahkon olkinen, mutta tahmean aprikoosinen IPA vaahtoaa runsaasti jättäen 1/4:n valtaamastaan alueesta keskipaksun ja samettisen pitsin peittoon. Pähkinäinen humalointi ja toffeisen käpyinen tuoksu siivittävät sitruunaan vahvasti vievää makua karamellisempaan suuntaan, mutta jälkikatkerot huutavat itselleen yllätyssektorin juuri ennen meklarin "kolmatta kertaa". Rosvosektori jää taakse. Kokonaisuudesta käteen jää pihkaa ja kuivia yrttejä. Hyvä perusolut, mutta pienoinen pettymys IPA-osaston suhteen. Toisaalta pullo saattaa olla jo parhaat päivänsä elänyt, vaikka BBF 7/15, niin ostohetkestä on jo puolisen vuotta aikaa.
79
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti