Ruotsinlaivalla oli kuulemma jonkin sorttimentin Brasiliafestivot ja ystäväni toi tällaisen putelin tuliaisena. Ei hassumpaa, vaikka Brasilia ei ole ehkä antanut kaikkein vakuuttavinta lausuntoaan julki oluiden maltaisessa maailmassa. Tästä lähtee kuitenkin Keikyblogin ensimmäinen "Alkovahvuinen" brassiolut.
Olut on kaadettaessa tumman ruskeaa, lasissa lähes mustaa ja valoa vasten kauniin kirsikkaisen punakkaa. Keskirunsas vaahto laskeutuu nopeasti, eikä pitsiä juurikaan jää. Vadelmainen tuoksu tuntuu mukavalta ja vahvistuu maussa marmeladisen makeaksi jälkiruuaksi. Kahvinen paahteisuus jää taka-alalle sweet ´n´sour tyyppisen jälkimaun vallatessa kitalaen ja hypotalamuksen. Prasilialaiseksi bositiivinen, vaikkakin hieman yltiömakea kokonaisuus. Varsinkin 600ml:n kokoinen säiliö tuottaa viimeisillä senteillä pienoisia vaikeuksia.
76
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti