Värimaailma on erittäin black. Kuten kuvasta näkee, valoa vasten saadaan kuitenkin aikaan kauniin rubiinisen punaisia sävyjä. Vaahto on sormen paksuista ja nopeasti laskevaa, mutta pitsi paikkaa lasin reunoja tiivillä ja samettisen hitaasti valuvalla röyhelöllä. Tuoksussa on palanutta sokeria ja yrttistä alkoholia. Maku on oikeastaan kaikilla osa-alueilla eittämättä epämiellyttävä. Mallas maistuu leivänpaahtimen vastuksissa sähköisesti palaneelta ja kahvisuudessa on risiiniöljyinen jälkimaku. Jotain marjaistakin jossain majailee. Takaraivoon iskeytyy muistikuvia puolalaisista vahvoista mustista oluista. Nämä eivät ole kovin hyviä flashbackejä, eikä tämä liiemmin kovin hyvä olut.
19
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti