No tätähän on odotettu! Yksi maamme kolmesta suurpanimosta kirjoittaa historiaa uudelleen ja laittaa liukuhihnan täytteeksi pintahiivaoluen. Vaikka IPA ei enää varsinaisesti ratsastakkaan hifitrendien aallonharjalla, niin kansalle tyyli alkaa pikkuhiljaa muodostua tutuksi ja turvalliseksi. Tiputetaan sima lasiin ja katsotaan.Ulkoisesti Olvin uutuus on vaalean viljainen ja suurieleisen kuplainen. Suodattamattomaksi näinkin kirkasta olutta ei hevillä usko, mutta niin on alumiinin spekseihin raaputettu. Makean mangoinen ja muikean mäntyinen tuoksu hemmottee humalaa hikisillä hinausköysillä höystettynä. Suuhun tunkeuduttuaan Mosaic, Comet, Galaxy ja Saphir ottavat Petteri Punakuonon ohjakset ja riuhtovat tiensä happohyökkäyksen läpi. Greippinen katkeruus esittää parahinta pääosaa, jonka sivujuonena on voimakas hiilihappoisuus. Kokonaisuutena rapeaa kuin raparperi. Onhan tässä selkeästi Olvin kruununjalokivi hyppysissä. Varsinkin kaiken sen parjauksen jälkeen mitä olen panimolle täällä blogissa syytänyt, nyt ollaan vihdoinkin ytimessä. Panostetaan ennemmin itse tuotteeseen kuin brändäykseen. Sitä paitsi kyseisen tölkin etiketti on omasta mielestäni Olvin parhaimmistoa.
83
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti