Elokuun 32. päivä on yksi tapa jatkaa kesää ja torjua syksy. Pullon aukaisu tosin vapauttaa sellaisen myrskyn, joka saa sekä pöytäpuut että parketit aukomaan huokosiaan humalaryöpyn toivossa. Tyynnyttyään allokko jättää jälkeensä likaista ja epämääräistä pitsivuoristoa. Tuoksu on mansikan maltainen ja sitruunan simainen. Maussa on makeaa persikkaa sekä ruohoista viljaisuutta. Kotioluen mieleen tuova kokonaisuus on aavistuksen tunkkainen ja varsinkin raikkautta jää kaipaamaan isosti.
70
Keikysivut
▼
24.8.2016
Punaniska Lahden toiselta puolen: Pihamaan Heinola-olut
Heinola-olut on tumman meripihkainen ja aika lailla turhankin runsaan valkuaiskuohkeasti vaahtoava red ale. Happaman hiivainen tuoksu sointuu mukavasti kellarikaramellille. Suutuntuma on simaisen samea ja kotikaljamaisen kylmiöinen.Vihanneksisen vetinen maku saa pienoista runkoa humaloinnista, mutta kokonaisuus jää eteiskaljaisen homeitiöiseksi ja aavistuksen navettaiseksi.
Tyly olut.
51
20.8.2016
Rakkaudella Pantu Raivain
Taannoin Helsinki Beer Festivalien lomassa tapasin muutamia blogikollegoita. Mukana oli myös Mika "Maltainen" Laitinen sekä olutsommelieeri Maria Markus, joiden kirjanjulkistamistilaisuutta krympättiin samaisena iltana. Uunituoreen painoksen lisäksi sain matkaan pullon kirjasta löytyvän reseptin mukaan pantua Rye Wineä eli Raivainta.
Oluen tekeminen on itselleni hyvin vierasta, vaikka siitä onkin tullut useasti haaveiltua. Etenkin Reittausblogin erinomaiset blogaukset ja lopulta Hayken kotipanimon Sahtibelgiä maistettuani vakuutuin, että himaoloissakin voi saavuttaa erinomaisen laadun.
16.8.2016
Beer Hunter's Mufloni DIPA 9,0% PORI
Tummankeltainen porilainen tupla pidättelee vaahtoaan kuin susikoira rabieksen kynnyksellä. Tuoksussa villasukka on hikoillut trooppisen sademetsän halki samalla toffeeta mutustellen ja countrya lallatellen. Öljyisen tahmea ja persikkaisen nektariininen suutuntuma on pihkaisessa paksuudessaan jotenkin kömpelön oloinen. Tuoksussakin jo framille puhjennut yrttinen vire puskee voimakkaammin esille maun mittelössä hedelmäistä hekumaa vastaan. Raikkaus jää uupumaan lähes tyystin ja kokonaisuus on loppujen lopuksi melko mitäänsanomattoman yskänpastillinen.
79
79
10.8.2016
Gotlands Wisby Oaked Porter (2012) 8,5% RUOTSI
Tämä tammiportteri (bbf 2020) on testannut tunteitani olutkellarin hyllyllä jo pitkään. Se on vietellyt katsellaan, mutta olen pidättäytynyt korkkaamisen euforiasta. Tänään en enää pystynyt pitämään itseäni kurissa. Neljä vuotta vanha O.P. aukeaa.
Tuoksu on huumaavan vaniljainen ja moccaisen mämminen. Öljyinen suutuntuma sulattaa suklaan suupielille ja kohtaa kuivatun viikunan pehmeän sekä hampailla narskuvan hedelmälihan. Tammilastuinen savuisuus kasvaa samalla kun neste virtaa kohti nielurisoja. Sikarinen tuhkaisuus tekee tunnelmasta taianomaisen. Kokonaisuus on kuitenkin aavistuksen liian vaahtokarkkisen makea, mutta ei tuhoisalla tavalla. Turpeinen ruisleipäisyys korjaa sadon. Alkoholia ei huomaa nautinnon aikana kuin ainoastaan jälkimaussa ja siinäkin vaiheessa hyvin vaimeana, mutta silti lampaantaljaisen lämmittävänä elementtinä. Taustalla soi Rolling Stonesin Steel Wheels LP ja samalla muistan Visbyn tippukiviluolat kahdenkymmenenviiden vuoden takaa.
90
Tuoksu on huumaavan vaniljainen ja moccaisen mämminen. Öljyinen suutuntuma sulattaa suklaan suupielille ja kohtaa kuivatun viikunan pehmeän sekä hampailla narskuvan hedelmälihan. Tammilastuinen savuisuus kasvaa samalla kun neste virtaa kohti nielurisoja. Sikarinen tuhkaisuus tekee tunnelmasta taianomaisen. Kokonaisuus on kuitenkin aavistuksen liian vaahtokarkkisen makea, mutta ei tuhoisalla tavalla. Turpeinen ruisleipäisyys korjaa sadon. Alkoholia ei huomaa nautinnon aikana kuin ainoastaan jälkimaussa ja siinäkin vaiheessa hyvin vaimeana, mutta silti lampaantaljaisen lämmittävänä elementtinä. Taustalla soi Rolling Stonesin Steel Wheels LP ja samalla muistan Visbyn tippukiviluolat kahdenkymmenenviiden vuoden takaa.
90
7.8.2016
Bryggeri Helsinki Rosé 8,8% HELSINKI
Bryggeri Helsingin Rosé oli mukana Alkon tämän vuotista käsityöläisolutkattausta. Pullo on majaillut kellarissa odottaen oikeaa hetkeä ja kun sain ohimennen Porvoon Sinnestä heille tarpeettomaksi käyneitä samppanjalaseja, niin mieleeni yhtyi oitis tämä kyseinen punaposkinen olutpullo. Kyllä, lasit sopivat oluenkin maisteluun erinomaisesti.
Rosén taustat ovat vähintäänkin mielenkiintoiset. Perusraaka-aineiden, kuten Nelson Sauvin ja Citrahumalien sekä pilsnermaltaan lisäksi keitoksesta löytyy niin Kiinanruusu-teetä kuin myös rypälesokeria ja valkoviinihiivaa. Kinnostukseni kasvaa entisestään. Tilanne vaatii lähempää tarkastelua.
Olut on ainakin ulkoisesti hyvin kaunis. Punertava sävy saa pohjan mahonkisesta ruska-ajan vaahterasta sekoitettuna joukkoon kourallisen raakoja pihlajanmarjoja. Vaahto on levollisen kevyt. Valkoviinisen hedelmäinen tuoksu on täynnä sokeroituja kirsikoita ja hapanta hekumaa. Suutuntumassa vehnä tulee mukaan ja roséviinisyys saa rinnalleen maltaisen ystävän. Maussa on sopivasti katkeruutta ja hapokkuutta, mutta olisin toivonut lopun vievän aavistuksen raikkaampaan suuntaan. Lämpeneminen tekee tässä suhteessa oluelle hallaa. Jälkimaku palaa jälleen roséviiniseen tunnelmaan nostaen pintaan yhä enemmän lambicmaisia kaasuja. Tällä kertaa panimomestarilla on ollut satiinisen sensuelli sivellin sormissaan. IHQ.
93