Tämän vuoden kattauksesta ensimmäisenä maistiin otin Vakka-Suomen Panimon Perle Pilsin. Uudessakaupungissahan on tunnetusti osattu pilsneriä panna ja jos Alko tavoittelee niitä pienpanimoiden taidonnäytteitä, niin ugilainen pils kuulostaa vähintään luontaiselta. Vakka-Suomen perusvalikoiman Prykmestar Pils on niin ikään humaloitu samaisella saksalaisella Perle-humalalla. Muita eroavaisuuksia reseptiikan suhteen en tiedä, mutta tässä versiossa ainakin prosentit on nostettu hieman ylemmäs (4,5% → 5,3%).
Muiden kotimaisten ohella kuitenkin myös VASP joutui taannoisen Perinteisen Oluen Seuran kritiikin kohteeksi, aiheena suomalaisten pilsien laatuongelmat. Jutun voit lukea Reseptitaivaasta.
Lasiin soljuu oluen keltaista kirkasta nestettä. Vaahto on hetkellisesti muhkea, vaikkakin vajoaa nopeasti lähes havaitsemattomiin. Panimon maltainen ominaistuoksu valtaa tilaa, mutta auringon polttamien heinäpaalien katku sekä katkenneiden voikukkien varsien aromit syöksyvät sierainten sivutuuleen. Suutuntuman humalainen rapeus huutaa kilpaa herbalisen haikeuden hyökätessä saksalaistyyliselle pilsille ominaisesti suotavan dimetyylisulfidin eli vihanneksisuuden aisoissa pitämisiksi. Kokonaisuus on summattaen kaikin puolin kunnossa eli lasissa on nimensä veroisesti ihan helmi pils. Onnittelut kymmenvuotiaalle Vakka-Suomen Panimolle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti