Rekolan Panimo aiheuttaa panimomestareiden aromaattisilla maustekimuroillaan ja Aino-Maria Vuodin psykedeelisillä etiketeillään hypnoottisen riippuvuuden tunteen, jota vahvistaa tuotteiden jokseenkin vaikea saatavuus.
Tämän iltainen Reksi muistuttaa punertavan ruskealla värillään lampivettä, jossa savinen pohjamuta on noussut valta-asemaan.
Vaahto on vaatimattomampaa luokkaa ja pitsikin eksyy polulta jättäen jälkeensä pelkkiä jyviä.
Tuoksu on sikarisen siirappinen ja havuisen kerkkäinen. Jos en paremmin tietäisi olisin veikannut ensinuuhkaisun perusteella koivunmahlaa. Yrttisen fenolinen maku on aluksi kotoisen simainen ja lopuksi aavistuksen vetinen. Kokonaisuutena puisen kuiva ja laimakka. Röllin oma olut, se on siinä.
74
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti