Nokian Panimon Kurwi Lager 4,5% NOKIA

Kurwi. Puolassa sana viittaa maailman vanhimpaan ammattiin, joka ei suinkaan ole oluen paneminen.
Suomalainen sen sijaan saattaa ajaa kurviin tai käyskennellä kurvissa.  Pääkaupunkimme ei suinkaan ole ainut city, jossa jokin mutka on oikein spesiaalisti kurviksi nimetty. Helsingin Kurvin K teetti taannoin itselleen nimikko-oluen, jota tietääkseni myydään ainoastaan juuri Sörnäisten, Alppiharjun ja Kallion leikkauspisteessä, Kurvin K-kaupassa. Paljasjalkaisen stadilaisen hämmästykseksi olut on pantu Nokialla, vaikka lähimaastostakin löytyisi pienpanimoita kuin maailman kuuluisimman kalliolaisen rastafarin villasukista reikiä. Tähän pieni huoh, mutta selkä edellä sementtiin, kuten Kalliossa sanotaan.
Pullon sisältö taitanee olla pääosin tai jopa täysin identtinen Nokian Keisari lagerin kanssa, mutta tällä kertaa mennään brändäys edellä sen suuremmin siitä itseäni henkilökohtaisesti vaivaten.
Nesteenä tapaus ei siis anna mitään uutta eikä tavatonta. Polskin maa tarjoaisi eittämättä tällekin oluelle huomattavasti Kurvia suuremman markkinaosuuden.
Keikyklubin virallinen vuoden 2015 vientituote.

Iisalmi Pale Ale 4,7% IISALMI

No tätähän on odotettu! Yksi maamme kolmesta suurpanimosta kirjoittaa historiaa uudelleen ja laittaa liukuhihnan täytteeksi pintahiivaoluen. Vaikka IPA ei enää varsinaisesti ratsastakkaan hifitrendien aallonharjalla, niin kansalle tyyli alkaa pikkuhiljaa muodostua tutuksi ja turvalliseksi. Tiputetaan sima lasiin ja katsotaan.
Ulkoisesti Olvin uutuus on vaalean viljainen ja suurieleisen kuplainen. Suodattamattomaksi näinkin kirkasta olutta ei hevillä usko, mutta niin on alumiinin spekseihin raaputettu. Makean mangoinen ja muikean mäntyinen tuoksu hemmottee humalaa hikisillä hinausköysillä höystettynä. Suuhun tunkeuduttuaan Mosaic, Comet, Galaxy ja Saphir ottavat Petteri Punakuonon ohjakset ja riuhtovat tiensä happohyökkäyksen läpi. Greippinen katkeruus esittää parahinta pääosaa, jonka sivujuonena on voimakas hiilihappoisuus. Kokonaisuutena rapeaa kuin raparperi. Onhan tässä selkeästi Olvin kruununjalokivi hyppysissä. Varsinkin kaiken sen parjauksen jälkeen mitä olen panimolle täällä blogissa syytänyt, nyt ollaan vihdoinkin ytimessä. Panostetaan ennemmin itse tuotteeseen kuin brändäykseen. Sitä paitsi kyseisen tölkin etiketti on omasta mielestäni Olvin parhaimmistoa.
83

Permon IPA Fakir 8,3% TZEKKI

Nyt on lasissa oikea fakiiri! Kuparinen olut kuohuu muhkeaa kermatoffeista vaahtoa muodostaen lasin keskiöön tattimaisen saarekkeen. Tuoksu on punakanelisen karamellinen ja maanläheisen maltainen. Humala jää hyvin marginaaliseksi, ainakin IPA-genreen nähden, mutta maltaisuus mellestää senkin edestä. Alkoholia ei aisti millään muotoa, vaikka sitä prosenttien mukaan onkin pantu pulloon reilulla baroksella. Kokonaisuus on tahmaisen tavallinen strong ale. Not so IPA.
78

Mikkeller Kiin Kiin 5,0% TANSKA/BELGIA

Kyseistä hedelmäolutta lasiin kaataessa oljenkeltainen väri tulee suurempana yllätyksenä kuin pahvisen lattea tuoksu. Jollain perverssillä tavalla odotin pullosta valuvan nesteen olevan mustikan sinistä ja moottoriöljyisen paksua. Mausteisen mantelinen suutuntuma lantrataan limentinkuorilla ja  laventelilla. Reipas vuosi sitten ensi kertaa siemaistuna muistelen greippisyyden iskeneen kovempaa, mutta näin parhaimman teränsä menettäneenä sanoisin samalla perverssillä tavalla, että kyseinen olut maistuu hieman valjuntuneena jopa paremmalta kuin tuorekseltaan, jolloin se ei erityisemmin iskenyt. Tosin sitä se ei tee edelleenkään. Ehkä huonoin ko. panimon tuotos. Raikas terassiolut thou.
70

Vysoký Chlumec Flying Cloud IPA 14° 5,5% TZEKKI

Kirkkaan kuparinen tzekki massiivisen samettisella vaahdolla. Lasin yläreunoille kasaantuu ohuen ohutta pitsiä ja mitä lähemmäksi nestepintaa laskeudutaan, niin sitä paksummaksi ja barokkisemmaksi tämä printti muuntautuu. Tuoksusta löytyy maltaista makeutta ja hedelmäistä hulinaa. Suutuntuma on kepeän raikas. Pientä bitteriä ja hieman humalaa napsuu poskissa. Kokonaisuutena ihan onnistunut tekele, vaikka ei sen suurempaa muistijälkeä tulekaan piirtämään. Jälkimaku on hyppysellisen yrttinen ja lääkkeinen.
81

Thornbridge Sequoia 4,5% ENGLANTI

Taitaa olla ensimmäinen panimolaatuaan, jota Suomessa myydään maitokaupoissa. Vuosi sitten tilasin oivan kattauksen Thornbridgen oluita, jotka vakuuttivat laadullaan allekirjoittaneen. Toki siihen hintaan mitä Sequoiaa kaupitellaan Finlandiassa, saisi verkkokaupasta parikin panimon parempaa putelia.
Punapuun vaahto kohoaa kuin sypressi viidakossa ja jättää pitsiset liaanit makaamaan vasten tulppaanin reunoja. Kuparinen olut tuoksuu trooppisesti mangoilta ja havumetsäisesti pihkalta. Suutuntuma on kaarnaisen karamellinen, makean maltainen
ja pähkinäisen paahtunut. Makeus korostuu loppua kohden, mutta samalla greippinen katkeruus puraisee keväisen kepeästi. Kokonaisuutena helppo ja hyvä.
80

Sierra Nevada Kellerweis 4,8% USA

Samean oljenkeltainen kellarivehnä vaahtoaa kiitettävästi, mutta laskeutuu kohtalaisen nopeasti lähes olemattomiin, eikä pitsiäkään näy. Hunajaisen hedelmäinen tuoksu muistuttaa tuorepuristetun omenamehun raikkautta. Lajikkeena toimii ehdottomasti Valkea Kuulas.
Hiivaisen vehnäinen ja happaman esterinen kokonaisuus.
Helkkarin hyvää, muttei mitään ihmeellistä.
Ehkä jopa aavistuksen tylsä.
81

660 vs 666

Kun Keisarin kuuskutonen ei riitä lisätään pöytään numeroita. Teerenpeli nokittaa nollalla ja Pyynikin Käsityöläispanimo kiilaa kutosella. Kumpi käsi voittaa?
Nipa on asteen vaaleampi Polkkaa ja sen vaahto kohoaa tattimaisesti ylöspäin kun taas Polkan saman korkuinen vaahto antautuu keskiöstä maanvetovoiman vietäväksi. Neumannin pitsi on sifonkisen peittävää verrattaen Belsebubin paksun barokkiseen pintaan.
Salpausselän inkkari on kieduttu Karhukoplan kahleisiin, kun taas Tesomassa pukeudutaan paholaisen paitaan. Tuoksu on Notkeassa lempeämpi ja karamellisempi kuin Polkan savuisen viskinen ja aavistuksen alkoholinen katku. Tosin kameralaukkuni tuoksahti jostain syystä savupotkalle, joten en ole ihan varman mistä kyseinen viskisyys sai alkunsa. Vaikka Nipan neulaset pistelevätkin tuntuvammin, Piru potkii paremmin. Mansikkaisen herukkainen tuoksutuntuma tuntuu tasaisesti molempien tuoppien tiellä.
Maun puolesta lahtelainen on simppelisti iisimpi. Tesomassa on enemmän käsimeininkiä. Artesaanin aarrearkku saattaa olla jollekin haastavampi, mutta toiselle antaa enemmän. Allekirjoittaneelle näiden kahden oluen erot paistattelevat kuitenkin yllättävänkin marginaalisella tasolla. Teerenpeli textaa tyyliä ja Pyynikki painaa pannua. Tykkään enemmän siitä, että mennään sinne päin, kuin suoraan kohteeseen, joten oikean puoleinen olut vie pisteet niukasti kotiin.
Nipa 82
Polkka 86