Helvetin hyvää bissee tuhansista järvistä

The Riff Helsinki 24. marraskuuta 2016

 - 

Amorphis Lager From The Thousand Lakes 

- Helvetin hyvää bissee, arvioi Jone Nikula saadessaan ensimmäiset siivut Amorphis Lageria Riff'n tiskillä. Enkä lähde tilanteessa miestä kiistämään. Hedelmäisen raikas craftlager maistuu autenttisessa ilmapiirissä hyvässä seurassa mitä loistavimmalta. Pieneen rock-kuppilaan on kutsuttu vain sen verran vieraita, että tunnelma ei pääse heittäytymään ahtaan puolelle, joten mukavuustaso alkaa huitelemaan suhteellisen korkealla. Tähän paikkaan vielä bändi lauteille, niin eihän siinä voi kuin olutlanseeraustilaisuudesta nauttia.

Vain neljän korttelin päästä Kalevankadulta löytyy paikka, missä koko ajatus bändioluesta oli alunperin lähtenyt liikkeelle.

- Baaristahan tämä lähti niinku monet muutkin loistavat ideat. Jussin kanssa tavattiin siinä ja juteltiin, että olut pitäs tehdä, eikä muita bändin jätkiä tarvinnut kovin kauaa mukaan suostutella, basisti Niclas Etelävuori kertoo.

- Näin sattui, että meillä molemmilla oli sama kantapaikka eli Milli Miglia, jossa MAKU-oluita oli saatavilla ihan ensimmäisten joukossa silloin kun meidän panimotoiminta lähti liikkeelle, Jussi Tamminen jatkaa.

Ensin tehtiin repertuaarissa jo olemassa olevasta pale alesta kokeilunomaisesti ensimmäinen 5000 pullon erä, jonka kylkeen liimattiin otsakkeeksi Ale From The Thousand Lakes. Tämä viitoitti tietä suuntaan, jossa yhteistyökumppanit päättivät luoda nimen alle kokonaan oman oluen omalla reseptillä.

- Harvoin saa juoda omaa olutta ja sitten vielä siitä saattaa hyötyäkin jotain. Meidän puolesta haluttiin raikas ja helposti lähestyttävä ja juotava olut. Voisin kuvitella itseni jonnekin palmujen alle korillinen kainalossa rojaltien kera. Tää on aivan erinomainen pienpanimotuote, jonka voi ylpeydellä allekirjoittaa. Ei oo vedellä lantrattua litkua, kitaristi ja bändin perustaja Esa Holopainen summaa.

Etelävuoren näkemys on enemmän tyyliriippuvainen:
- Tää piti olla lageria. Se oli kai ainoo ajatus. Etupäässä Jussilla ja niillä on ollu ohjakset käsissä, ei me bändissä osata sanoo muuta ku onks se hyvää vai pahaa. Tästä tuli hyvää.
Artesaanius ja lähituotanto ovat bändin jäsenille tärkeitä asioita. Amorphiksen raiderista on perinteisesti löytynyt craft-oluita ja managementin kanssa neuvotellaan jos sinne takahuoneeseen saataisiin omaa labelia tästä eteenpäin ainakin kotimaassa. Ulkomailla backstagella nautitaan paikallisten pienpanimoiden tuotteita. - Miksi sä vaikka Saksassa joisit Becksiä, kun siellä on paljon parempiakin oluita.
Samaan hengenvetoon Suomen alkoholipolitiikkakin herättää maailmaa nähneessä basistissa tunteita.
- Miks sen pitää olla niin vaikeeta? Japanissa voi ostaa kaljaa kadulta automaatista. Varsinki tämmöset oluet ja muut miedot ne on virvoitusjuomia. Tai sitten ku oltiin Kolumbiassa. Kolmen aikaan yöllä tultiin hotellille ja kaupat oli kiinni. Paikallinen jätkä sanoi, että ei hätää hän soittaa jonnekin ja kymmenessä minuutissa ovella oli kuus bissee ja pari askii röökii, eikä maksanu juuri mitään.

Intiimi keikka saa laulaja Tomi Joutsenen muistelemaan legendaarisen Jyrkin vitriinistagea:
- Tää on muuten sama, paitsi täällä on bissee, siellä ei ollut.
Viimeisen biisin myötä siirrytään House of Sleepin hellään humppahuomaan. Kiitokset illasta Maku, Amorphis ja kaikki muut mukana olleet.