Tornion Panimon Original 1964 Lager ja Czech Style Pilsner

Tornion Panimo heilahti kerta laakista Suomen suurimpien pienpanimoiden kastiin. Aluksi suhtauduin kyseiseen laitokseen kovin skeptisesti, mutta kun kehuja on sadellut vähän sieltä ja täältä, niin tokkopa sitä itsekään voi näitä kauppaan kohdatessaan jättää. Original lager on totta tosiaan original, nimittäin se aito ja oikea torniolainen Lapin Kulta. Homma on sillä tavalla, että 60-luvulla Leo Andelinin kehittelemä pitkin Eurooppaakin palkittu poron kusen reseptiikka on tässä kohtaa syntynyt uudelleen herrasmiehen omien muistiinpanojen sekä muistikuvien perusteella. Ei siis mitään lahtelaista halpaa Hartwallin kopiota, vaan sitä oikeaa tunturipurojen raikkautta. Paluu tulevaisuuteen meininkiäkö? Astutaan DeLoreanin kyytiin!

Original Lager tuoksuu heti kruunukorkin raotettua lapsuudelle. Makean maltainen ja miedosti maissinen myskisyys myötäilee maalaismaisemaa. Silmät kiinni ja olen Kortelassa. Bulkkipoljento, mutta perustavan puhtaalla pieteetillä pantu boogie. Samettinen suutuntuma yllättää ja reinkarnoitu hunaja voitelee loppuliukkaat. Lappari kehitettiin alunperin naistenkin suuhun sopivaksi ruokajuomaksi, mutta suosittelen myös sille renttu lavastajalle jolle long drink on jumala ja pale lager sen vasen käsi.

Tzekkipilsnerin vuoro, joka ehti oivasti paljastua muhkean vaahtonsa alta laakeria lipitellessä. Tuoksussa on diasetyylillä voideltua humalaa. Luonnollisesti Saaz´eria, jonka kylkeen sopisi toki myös pizzeria. Hedelmäisen raikas suutuntuma on yhä vähemmän bulkkinen ja hunajaisuus sitäkin tuoreempaa. Lämmetessään kokonaisuus on jotenkin Hubba Bubbaisen viinikuminen. Ei etiketti turhia puhu. Kyllä siinä Tzekkiä on ja hienoa sellaista. Summa summarum, onnea Tornio! Tästä on hyvä jatkaa!

Silkkaa savua - Suomen parhaiksi palkitut lagerit

Suomen Paras Olut-kilpailussa omissa sarjoissaan voittoihin yltäneet Teerenpelin Suomi 100 Juhlaolut (tumma tai värillinen lager) ja Takatalo & Tompurin Kylmäsavulager (vaalea lager) aiheuttivat ainakin jossain määrin keskustelua, jonka lähtökohtana oli se, että molempien sarjojen korkeimmalle pallille ylsivät juurikin savuoluet. Itse toimin tuomarina kilpailussa, mutta Teerenpeliä en päässyt maistamaan ennen palkintojenjakotilaisuutta. Kylmäsavulageria (muiden vaaleiden lagereiden ohessa) sen sijaan olin arvioimassa sekä alkusarjassa että semifinaalissa, enkä voi sanoa että palkinto olisi mennyt väärään osoitteeseen. Omat henkilökohtaiset mietteeni kyseistä oluesta voi lukaista vanhasta postauksesta, joten keskitytään tällä kertaa lahtelaiseen liemeen.

Teerenpelin Juhlaolut kuultaa kaunista rubiinia ja tuoksuu tasapainoisen taljaiselle tammitynnyrissä imelletylle perunalaatikolle. Leipäisen lempeä suutuntuma vie kohti vahvaa marjavellinkiä, jonka lopussa seisoo yritteliäästikin yskändroppinen yrttisyys. Savuisuus on lähinnä kylmäkiskoisella polulla pehmeän palvikinkkuisuuden sijasta, mutta sen sijaan säväyttää viskisillä aromiliuskoillaan. Hyvä, ehkä jopa hieno ja tasapainoinen tumma lager, mutta silti Suomi 100 Juhlaolueksi kovin vaatimaton sinfonia. Kylmäsavulager uppoaa ainakin allekirjoittaneeseen huomattavasti paremmin, mutta läskin lihan kumppanina miksen lähtisi tätä Teerenpeliäkin kokeilemaan.

Olutkaupunki Budapest?

Kevään Helsinki Beer Festivaalien teemamaana oli tänä vuonna Unkari. En liiemmin ehtinyt kyseiseen osastoon sen paremmin tutustumaan, joten syvällisempää mietiskelyä varten lähdin ja istuin Budapestiläiseen oluthuoneeseen tai itse asiassa useampaankin kuppilaan ja aloitin empiirisen tutkimuksen. Suomalaiseen tyyliin myös Unkarissa vaaleat massalagerit dominoivat luonnollisesti markkinoita ja jokaisesta juottolasta löytyy ainakin yhtä paikallista bulkkia eli Sopronia, Borsodia tai Dreheriä. Tuontioluista yleisimmät ovat Pilsner Urquell ja Edelweiss, joiden laatuun voi aina luottaa vai voiko? Pullotavaraan toki, mutta esimerkiksi Angyalian jo Hely baarin hanasta laskeutui tuoppiin joko pilaantunutta Urquellia tai sitten jotain ihan muuta. Asiakaspalautteeseen kyseisessä paikassa ei ainakaan osattu suhtautua asiallisesti, joten vaihdoimme suosiolla kuppilaa. Onneksi hinnat eivät älyttömästi kukkaroa kevennä. Ison tuopin olutta saa parilla eurolla.

Bulkkien ohessa Unkarissakin on käynnissä pienpanimobuumi, joka on synnyttänyt lähinnä Budapestin ympärille viidessä vuodessa noin sata käsityöläispanimoa, joista viidesosa on kiertolaisia. Tätä kautta luonnollisesti myös parempiin oluisiin suunnattuja anniskeluravintoiloita on alkanut sikeytyä. Näistä seuraavaksi henkilökohtaiset TOP 5:

Élesztőház Tűzoltó utca 22.

Huumaavimmassa hipsterihuudossa Hungaryssä tällä hetkellä ovat niin sanotut ruinbaarit eli rauniopubit. Näistä ehdottomasti kärkipaikkaa pitää Élesztőház, jonka kanssa samalta sisäpihalta löytyy viini- ja tapasbaari, streetfoodbistro sekä ”Keski-Euroopan ensimmäinen ja ainoa cask-ale baari”, josta ei tosin juuri sillä hetkellä saanut cask-alea. Helteen pahimmillaan porottaessa Élesztőházin kellarista löytyy myös erittäin viileä vanhan elokuvateatterin penkeillä sisustettu kammio, jonne voi paeta kuivattelemaan hikeä. Vaikka hanoista löytyi kaikkiaan muhkeat 21 paikallista olutta, niin valikoima oli jonkin verran suppea. APA, IPA, DIPA, IIPA sekä vaaleita lagereita. Siinä suurinpiirtein kaikki tyylilajit. Tosin rapian kolmenkymmenen asteen kuumuus ei liiemmin muunlaisia oluita perään huudellutkaan, mutta olisi sitä nyt edes jonkun imperial stoutin kuvitellut tämän tasoisessa paikassa nähneensä. Hanaoluiden taso oli joka tapauksessa erinomainen. Soureja kyselin myös monesta eri paikasta, mutta tiskien takaa kerrottiin kaikkialla samaa. Unkarilaiset eivät kuulemma ole vielä valmiita hapanoluisiin. Toisin sanoen siellä eletään pari vuotta Suomea jäljessä eli ajassa IPA-huuman aallonharjalla.

Pepin Kézműves Söröző Tompa utca 26/b

Pepin sijaitsee korttelin päässä Élesztőstä ja on minimaalisuudestaan huolimatta tai ehkä myös osittain juuri sen vuoksi ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Paikallisiin oluisiin keskittynyt pubi omaa kolmen hanan ja kohtalaisen pullovalikoiman lisäksi erittäin ystävällisen palvelun sekä viihtyisän atmosfäärin.

Jewish quarter:

Legfelsőbb Beeróság Dohany utca 20

Paikallisia oluita jääkaapit täynnä ja kymmenen hanassa . Ensimmäinen visiittimme täällä loppui lyhyeen, koska aluetta oltiin sulkemassa jonkin israelilaisen pampun vuoksi. Poliisit sanoivat, että kyseessä on pääministeri, mutta baarityttö puhui presidentistä. Tiedä häntä, yleisesti luotan ainakin ulkomailla tiskin takaan tulevaan sanaan enemmän kuin miliisiin. Joka tapauksessa virkavalta oli määrännyt baarin ovet säppiin viideksi tunniksi, joten meille annettiin vaihtoehdoiksi ottaa oluet mukaan tai jäädä sisälle loppuillaksi. Vaikka vaihtoehto b kuulostikin vahvalta, niin nappasimme kuitenkin hanaoluet muovituoppiin ja lähdimme nautiskelemaan niistä poliisien valloittamaan katukuvaan.

Ei ainoastaan vierailun lyhytkäisyyden, mutta myös Beeróságin yleisen viihtyvyyden sekä laadukkaan valikoiman vuoksi palasimme toisena päivänä uudelleen mulkoilemaan miljöötä ja tietysti kahlaamaan hanoja läpi muutamaa pullo-olutta unohtamatta.

Neked Csak Dezső Dohány utca 7.

Neked sijaitsee Beeróságia vastapäätä, joten tässäkin saa kaksi paikkaa koluttua kertaheitolla. Ovesta sisään astuttuamme meille lyötiin käteen lipukkeet, joilla tiskiltä saisi yhden hanaoluen ilmaiseksi. Siis ilmaiseksi! Eihän crafttuoppien hinnat Budapestissä muutoinkaan ole kuin noin kolmea euroa, mutta ilmainen on aina ilmainen. Lämmittää sydäntä ja kieltä.

Hopaholic Akacfa utca 38

Hopaholicista saa laajasti muutakin kuin unkarilaista olutta, jos jostain syystä sellaisia kaipaa. Läheltä löytyy loistavia ravintoloita, kuten aivan vastapäätä sijaitsevat Mazel Tov ja Tuning Bar & Burger. Saapuessamme Hopaholiciin baarihenkilökunta oli niin sanotusti jalkautunut. Toinen asiakaspalvelijoista istui anniskeluravintolan portailla nautiskellen olutta ja sikaria samalla toisen istuessa sisätiloissa tuopillisen seurassa. Mikäs sen mukavampi tapa viettää työaikaa!

Summa summarum Budapest on ehdottomasti käymistäni Euroopan kaupungeista suositeltavimpien listalla ja itsekin haluan sinne palata. Oluiden lisäksi etenkin ruoka oli järjettömän hyvää ja tietysti halpaa. Lenkkeilymaastotkin olivat upeat, kunhan lähti jolkottamaan ennen auringonnousua eli aamuisin vetelin heti viiden maissa trikoita jalkaan. Yleisenä ohjeena Budapestissa suosittelen välttämään turistirysiä ja suosimaan metroa. Julkisenliikenteen viikkokortti oli jotain viidentoista euron luokkaa, joten halvalla saa suhautella. Etenkin vanhimmat metrolinjat jo sinänsä ovat kokemisen arvoisia nähtävyyksiä. Paikalliset aboriginaalit tunnistivat turistit jo kaukaa ja moni myös kotimaamme. Ystävällistä ja avuliasta sakkia noin ylipäänsä nuo unkarilaiset!

Kymijoki Beer Festival 2017 - Kappale kauneinta Kymenlaaksoa

 

Kouvolasta löytyy monenlaisia tarinoita, eivätkä ne kaikki ole kovin positiivishenkisiä. Betonisen ulkokuorensa ansiosta paikkakunta tunnetaan myös leikkisästi Kouvostoliittona. Kymijoki Beer Festival järjestettiin nyt jo viidettä kertaa ja tarjosi yleisölleen Kymenlaakson parhaimmat puolet Kallioniemen lavalla Korialla. Luonnon lämmittävä läheisyys ja Kymijoen keimaileva kuohu huokuivat jokaisesta ympäröivästä solusta, eikä ihmisiä näyttänyt pahemmin haittaavan tiedossa oleva totuus lähestyvästä myrskystä. Aurinko paistoi ja paikalla olevien panimoiden hanoissa virtasi toinen toistaan parempia oluita. Rajuilman liikkeistä tiedotettiin ammattitaitoisesti useilla kuulutuksilla pitkin päivää. Itse iskun ajankohta oli hyvin tarkkaan tiedossa ja kaikille selvää, että festivaalit joudutaan erittäin todennäköisesti sulkemaan ennenaikaisesti force majeure ja alue joudutaan tyhjentämään yleisöstä. Kellon lähestyessä kahdeksaa tuopit täytettiin viimeisen kerran täyteen. Näinhän se on, että juuri silloin kun pesät ovat täynnä, tulee ajolähtö. Noin klo 19:58 hanat laitettiin kiinni ja lähes samalla kellon lyömällä taivas repesi liitoksistaan.

Muutamaa minuuttia myöhemmin

Ennen rajuilman riepotusta saimme kuitenkin koko päivän nauttia pienpanimoiden tarjoamista virvokkeista sekä erinomaisien streetfood-kojujen antimista. Esimerkiksi Texas BBQ:n Big Tex Grande näyttäytyi yhtenä historian mehukkaimpana hampurilaisnautintona. Mielenkiintoisimpina olutelämyksinä mieleen jäi Gastropub Betonyn oma Betony 45100 porter, Maku Brewingin Seitsemän veljestä sagan Lauri NEIPA, Sonnisaaren "aina yhtä iskussa" Humalaja ja neljä kuukautta kypsynyt eli kellariin unohtunut, mutta hämmästyttävän hyvin tuoreutensa säilyttänyt Takatalo & Tompurin Pils. Lisäksi maistoin hyvin pitkästä aikaa Fiskarsin Kesäkollia, joka maistui jälleen hanasta virkistävän raikkaalta. Festivaalin luonteeseen ja atmosfääriin olisi selkeästi kuulunut myös sahti, mutta sitä valitettavasti alueelta ei saanut. Rajuilmankin saatte pitää, mutta jos sitä sahtia vaikka sitten ensi vuonna?

Peto puutarhassa - Tuatara Sauvinova 4,7%

Something evil's lurking in the dark.

Pihapuutarhani pimeimmässä kolkassa pilkotti jotain eriskummallista. Tuntui kuin jokin olisi tuijottanut minua. Seurannut jokaista askeltani. Aivan kuin olisin ollut predatorin lämpökameran alla, kunnes vihdoin se iski silmäänsä paljastaen itsensä lehtivihreän seasta. Kuivasin kainaloni ja lähestyin vierasta olentoa kaikkia äkkinäisiä liikkeitä varoen äärimmäisen pelon sekä mielenkiinnon sekaisin tuntein. Kasvuston alta paljastui suomuisen kiiltävä ja pitkäkaulanen matelija.

Pyydystettyäni liskon vein otuksen sisätiloihin lämmittelemään. Erehdyin luulemaan kyseistä matelijaa hyvinkin rauhalliseksi yksilöksi, kunnes piru repesi irti. Yht´äkkiä sen suusta pursusi vaahtoa kuin raivotautisella ja antiikkipiironkini lakkapinnoite sai tuntea riiviön raivon pahimmillaan. Hengitys haisi kuitenkin yllättäen raikkaan trooppisesti hedelmiltä ja selkärankaisen ryhdikkäästi humalalta. Toimin paniikin vallassa, mutta onnistuin siirtämään liskon takaisin auringon paisteeseen, jossa primitiivisen refleksin aiheuttama agressiivisuus tyyntyi lopulta nopeasti. Kaikesta päätellen otus on viihtynyt paljolti karviaispensaiden välittömässä läheisyydessä, joten annoin vauhtia naapurin suuntaan. Jälkeensä tuo jätti vadelmaisesti makean ja valkoviinisesti rypäleisen kuivuuden. Selkeästi ainakin hapokkuudeltaan ärhäkämpi kuin isoveljensä, mutta muutoin speksit käyvät aika lailla yhteen. Hyvää matkaa, kohta saapuu talvi.

Suomen Paras Olut 2017 tulokset

Suomen Paras Olut on Hopping Brewster Beer Company Oy: Thunder Chief

Palkitut oluet sarjoittain:

Vaalea lager

1. Takatalo & Tompuri Brewery: Kaski Kylmäsavulager

2. Stadin Panimo Oy: Stadin Lager 5,3%

3. Mallaskosken Panimo Oy: Rainy Summer

Kylmäsavulager ja keittiön tervehdys

Vehnäolut
1. Panimo Honkavuori Oy: Valo vehnäolut
2. Suomenlinnan Panimo Oy: Piper Wit
3. Plevna – Koskipanimo Oy: Plevnan Vehnä

Valo ja Hiilikellarin nieriä

Marja- hedelmä- ja hapanoluet
1. Panimoyhtiö Hiisi Oy: Donut Island Andrea
2. Cool Head Brew – Plan Beer Oy: Sour Raspberry
3. Sonnisaaren panimo Oy: Mälli

Andrea

Tumma tai värillinen lager
1. Teerenpeli Panimo ja Tislaamo oy: Suomi 100 Juhlaolut
2. Panimo Honkavuori Oy: Double Doc
3. Bryggeri Helsinki – Rakuuna Olut Oy: Bryggeri Vuosisata

Suomi 100 Juhlaolut ja Onnelan possuniska

Amerikkalaistyylinen vaalea ale
1. Hopping Brewster Beer Company Oy: Thunder Chief
2. Beer Hunter’s Oy: Mufloni CCCCC IPA
3. Mathildedalin Panimo Oy: Vimma

Thunder Chief

Muu tumma ale
1. Lammin Sahti Oy: Lammin Sahti
2. Beer Hunter’s Oy: Mufloni Barley Wine
3. Ruosniemen Panimo Oy: Arkkitehti #000000 IPA

Lammin Sahti ja Selin sinihomejuusto

Vaalea tai keskitumma ale
1. Iso-Kallan Panimo Oy: Blonde
2. Mallaskosken Panimo Oy: High Hopes Oat Pale Ale
3. Suomenlinnan Panimo Oy: Hoppe IPA

Blonde ja mantelikakku

Stout ja portteri
1. Panimoyhtiö Hiisi Oy: Iku-Turso
2. Cool Head Brew – Plan Beer Oy: Heavy Sunshine
3. Stadin Panimo Oy: Katariina Imperial Stout

Iku-Turso ja Juuren fudge

Mieletön menu

Suomen Paras Olut 2017

Kuva: Heikki Kähkönen

Suomen Paras Olut kilpailussa oli tänä vuonna mukana ennätykselliset 212 olutta 38 panimolta. Oluet maisteltiin läpi kotimaisten kuin myös kansainvälisten huippuasiantuntijoiden voimin SOPP-festivaalien yhteydessä rautatientorilla 26.-27. heinäkuuta. Tuomarit jaettiin ensimmäisenä päivänä kolmeen ryhmään. Kussakin ryhmässä toimi 10 tuomaria, joilla oli eri sarjat arvioitavana. Esim. Pale lagers sarjassa oli mukana lähes 50 olutta, joista 24 oli pilsnereitä (kuva alla). 

Kilpailun kahdeksan sarjaa:

1. Vaalea lager

2. Tumma tai värillinen lager

3. Vaalea tai keskitumma ale

4. Amerikkalaistyylinen vaalea ja keskitumma ale

5. Stout ja portteri

6. Muu tumma ale

7. Vehnäolut

8. Marja-, hedelmä- ja hapanoluet

Karsinnoista valittiin tuomareiden pisteytyksen (0-100) avulla yhteensä 40 olutta (eli viisi per sarja) semifinaaleihin toiselle päivälle. Jokaisessa sarjassa semifinaalien viidestä oluesta tuomaristo valitsi yhdessä kolme parasta ja asetti ne järjestykseen. Itse olin näistä valitsemassa parasta vaaleaa lageria sekä imperial stoutia. Molempien sarjojen voittajasta tuomaristosolumme oli lähes yksimielinen, joten peli oli sitä miten selvä. Toisen sarjan kolmossijasta kävimme pienimuotoista vääntöä, mutta lopulta sekin loksahti kohdilleen.

Semifinalistit:

Arkkitehti #000000 IPA 6,1 t% (Ruosniemen panimo Oy .)
Black IPA 7,0 t% (Mallaskuun Panimo Oy.)
Black Tide 6,4 t% (Hopping Brewsters Beer Company Oy.)
Blonde 5,9 t% (Iso-Kallan Panimo Oy.)
Bryggeri Dunkel 5,3 t% (Bryggeri Helsinki - Rakuuna Olut Oy.)
Bryggeri Summer Ale 4,6 t% (Bryggeri Helsinki - Rakuuna Olut Oy.)
Bryggeri Vuosisata 10,0 t% (Bryggeri Helsinki - Rakuuna Olut Oy.)
Donut Island Andrea 4,2 t% (Panimoyhtiö Hiisi Oy.)
Double Doc 7,3 t% (Panimo Honkavuori Oy.)
Export stout n:o 1 8,2 t% (Panimoyhtiö TuJu Oy.)
Heavy Sunshine 8,0 t% (Cool Head Brew - Plan Beer Oy.)
High Hopes Oat Pale Ale 4,7 t% (Mallaskosken Panimo.)
Hoppe IPA 6,0 t% (Suomenlinnan panimo.)
Iku-Turso 9,0 t% (Panimoyhtiö Hiisi Oy.)
Imperiaali Stout 9,2 t% (Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy.)
Kaski Kylmäsavulager 4,6 t% (Takatalo & Tompuri Brewery.)
Katariina Imperial Stout 9,0 t% (Stadin Panimo Oy.)
Kuula Lager 7,0 t% (Sonnisaari panimo Oy.)
Kölssi 4,7 t% (Marsin panimo Oy.)
Lammin Sahti 7,5 t% (Lammin Sahti Oy.)
Maku Brewing IPA 7,3 t% (Maku Brewing.)
Mango Sour 4,1 t% (Cool Head Brew - Plan Beer Oy.)
Mufloni Barley Wine 9,0 t% (Panimoravintola Beer Hunter's Oy.)
Mufloni CCCCC IPA 7,0 t% (Panimoravintola Beer Hunter's Oy.)
Mälli 6,0 t% (Sonnisaari panimo Oy.)
Pacific Pale Ale 5,5 t% (Stadin Panimo Oy.)
Piper Wit 4,7 t% (Suomenlinnan panimo.)
Plevnan Vehnä 5,0 t% (Plevna - Koskipanimo Oy.)
Rainy Summer Wheat Lager 4,7 t% (Mallaskosken Panimo.)
Raspberry Stout 6,0 t% (Stallhagen Ab.)
Seth Lager 4,7 t% (Suomenlinnan panimo.)
Sour Raspberry 4,3 t% (Cool Head Brew - Plan Beer Oy.)
Stadin Imperial Pils 6,5 t% (Stadin Panimo Oy.)
Stadin Lager 5,3% 5,3 t% (Stadin Panimo Oy.)
Suomi 100 Juhlaolut 5,0 t% (Teerenpeli Panimo ja Tislaamo Oy.)
Thunder Chief 5,4 t% (Hopping Brewsters Beer Company Oy.)
Valo vehnäolut 4,5 t% (Panimo Honkavuori Oy.)
Vauhtiveikko 5,3 t% (Teerenpeli Panimo ja Tislaamo Oy.)
Vimma 11,0 t% (Mathildedalin Panimo Oy.)
Weizen Bock 7,5 t% (Plevna - Koskipanimo Oy.)

Jokaisen sarjan voittajaolut pääsi mukaan vielä viimeiselle finaalikierrokselle, jonka maistelu suoritettiin pääosin vierailevien tuomareiden toimesta SOPP-festivaalien lavalla yleisön edessä. 

Kahdeksasta parhaasta oluesta valittiin Suomen paras olut, joka paljastetaan tänään 2. elokuuta klo 19 alkavalla gaalaillallisella. Illallisen annokset ovat räätälöity erityisellä pieteetillä juuri Suomen parhaimpien oluiden pareiksi. Illan menusta vastaavat ravintola Juuren keittiötoimenjohtaja Antti Ahokas ja Bryggeri Helsingin keittiöpäällikkö Ali Suviala, joten sataprossaa laatua luvassa. Torilla tavataan!