Kemiönsaaressa
Storfinnhovan metsäkylän keskellä vietettiin viime viikonloppuna eräänlaista
luokkakokousta. Kaikki KimitoKeiky-kilpailuun osallistuneet kotioluet kokoontuivat laiturin ääreen ja olivat valmiita antamaan kaikkensa voittaakseen
kyseisen mittelön. Aurinkokin näyttäytyi ja illan tuomareiden eli allekirjoittaneen blogistin sekä Kimito Brewingin headmasterin Jonaksen aistikanavat olivat mitä herkimmillään vastaanottamaan kaikkea kilpailijoiden tarjoamia arominyansseja aina tuoksusta jälkimakuun asti. Pääsimme myös jälleen kerran ihailemaan upeita etikettitaiteita, joihin selkeästi oltiin siellä sun täällä keittiökeittoloissa panostettu enemmän kuin olimme osanneet odottaa.
Illan viiletessä sytytimme kynttilät ja vapautimme oluet
kruunukorkkien kahleista yksi kerrallaan. Lämmitimme jopa saunan uhrautuessamme
tuomaroinnin meille asettamaan vaativaan, mutta luonnollisesti erittäin
mielekkääseen tehtävään. Mutta mikään tämä ei voisi vähempää kiinnostaa teitä
arvoisat oluen ystävät ja blogini lukijat. Teitä kiinnostaa vain ja ainoastaan
miten kisassa kävi…Pikku hiljaa menemme kohti tätä tietoa. Sitä ennen söimme pyttipannua.
Reissussa rähjääntyneet, väsyneet, mutta onnelliset finalistit |
LSA eli Lusin Savuinen Ale |
Kuusi prosenttinen Lusin
Savuinen Ale on aavistuksen Itämerisesti samea, jonka pohjalta kumpuaa meripihkainen punertavuus. Vaahtopäät eivät nouse äärimmäisen korkealle, mutta viekoittelevat siitä huolimatta pitsiverhouksellaan. Oluen
sielu lepää suupielillä vielä pitkään siemaisun jälkeenkin. Hunajakennoinen
makeus saa aikaan maallista mielihyvää ja muinaishistoriallista
mielenmuhinointia. Edellä mainittuja assosiaatioita vahvistaa yhä enemmän ja
enemmän mallasrungosta kaikuva vienon savuisesti sahtinen alkukantaisuus, joka lusilaisella röyhkeydellään ja larppauksellisella rivoudellaan lakaisee kaikki muut Kimitokeiky-finalistit
pöydän alle. Onnittelut voitosta, kohta pannaan isosti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti