Gouden Carolus Classic 8,5% BELGIA

Gouden Carolus on likaisen ruskeaa, kuraveden näköistä nestettä. Pullon kyljessä on edelleen hiivaa, vaikka käänsin pullon pystyasentoon 12 tuntia ennen korkkaamista. Vaahto on pitsin lailla yhtä aikaa runsas kuin myös vaatimaton. Luumuisen hiivainen tuoksu rakentaa mukulakivettyä tietä kohti Belgiaa. Maku on alkoholisen aniksininen ja hedelmäisen sokerinen, sekä hyvin vahvasti mausteinen (kanelinen). Jälkimaussa ripaus vaniljaa. 84

Olvi Sandels Special Edition Triple Filtered 4,7% VIRO

Olvin ns. maitokauppa "erikoisoluet" saavat yhä uusia ulottuvuuksia. Sandelssin spesiaali on niin erikoinen, että se on pitänyt viedä oikein Tartoon asti pullotettavaksi. Normaalia Sandelssia huomattavasti vaaleampi edition nostaa eittämättä upean vaahton ylleen sienimäisenä ja samettisena kumpareena. Pitsiäkään ei pääse moittimaan, vaan tämä peittää tuopin reunukset hyvin tiiviinä verkkomaisena esirippuna. Spesial edition on raikkaampi ja pehmeämpi kuin normi Sandels. Positiivinen yllätys maultaan, mutta eihän tätä nyt kukaan täysjärkinen osta sen enempää kuin uteliaisuudestaan yli viiden euron litrahinnalla. 68

Tropical Pils (Las Palmas) 4,7% ESPANJA/KANARIANSAARET

Nykypäivän Keihäsmatka alkaa näköjään S-marketin oluthyllyltä. Tropical ei kuitenkaan oletettavasti saa kaipaamaan luoksensa lämpimään saati jääkaappikylmäänkään. Väritys on maissisen hailakka, eikä vaahdolla suuremmin surfata. Tuoksu on kuin vasta kylvetyn riisiviljelmän. Maussa yhdistyvät ruohoisuus ja sopiva tiskiaineisuus (?). 25

Teerenpeli Kaurakaapo Kaura Stout 6,0% LAHTI

Erittäin tummanruskeaa, lähestulkoon mustaa ja paksua nestettä. Voisi erehtyä lisäämään konepellin alle Mobil ykkösen sijasta. Vaahtokaan ei paljasta. Maitosuklainen tuoksu on makea ja lievästi paahtunut. Maussa paahteisuus korostuu kahvisena ja lakritsaisena katkuna. Maitosuklaisuus muuttuu yhä voimakkaammaksi ja taittuu siirapin puolelle. Jälkimaku on savuisen sikarinen ja liukkaan öljyinen. Teerenpelin parhaimmistoa epäilemättä. 82

Brakspear Oxford Gold (Organic Beer) 4,6% ENGLANTI

Hempeän utuinen vaikutelma verhoaa jämäkkää kullankeltaisuutta ja nostattaa muhkean sekä kökkäreisen vaahtokukan. Pitsi saa aikaan vuosirengasmaisia kerroksia tupin reunoille. Tuoksussa ei ole odotettua hunajaa, jota etiketti ja korkki omalta osaltaan selkeästi enteilivät. Sen sijaan tuoksun valtaa appelsiininen mallas. Lempeä maku nostaa vastaanottajansa kepeästi syleilyynsä, eikä matka tästä liiemmin epätasaisemmaksi muutu. Kokonaisuus on kermaisen nahkea. Helppo tutustua. 79

Black Isle Organic Blonde 4,5% SKOTLANTI

"Save the planet, drink organic!" - Mitäpä sitä ei olisi valmis tekemään planeetan puolesta! Kullankeltainen luomu pale lager nostattaa hyvin kauniin sienimäisen vaahtokukan, joka laskeutuu reunat edellä jättäen keskelle harvinaisen vaahtokummun. Pitsi on runsasta ja pysyvää a.k.a. kaunista. Neutraalin puhtaassa tuoksussa on raikasta kukkaniittyä kera viljapeltoisen aurinkoisuuden. Alussa ja lopussa maku on vetinen, mutta väliin mahtuu purevaa hapokasta ruohoisuutta ja hedelmien/vihannesten symbioitumista. Jälkimaku on kuivan bitter. Hieno kokonaisuus ja tyylikäs outlook, mutta viiden euron pullohinnalla ei raaski edes luomua litratolkulla hamstrata. 83

InBev Brahma 4,3% BRASILIA/ENGLANTI

Pommac Premium Lager?
Sanottavaksi ei jää paljoakaan, jos mitään.
Etelä-Amerikasta tämän uskon, mutta pitääkö tällaista nyt Euroopassa (UK/NL) alkaa panemaan.
Brahma soikoon!
22

Ayinger Altbairisch Dunkel 5,0% SAKSA

Kauniin pihkainen ja aavistuksen rubiiniin menevä väri on eittämättä houkutteleva.
Runsas tumman beige ja tiivis vaahto kruunaa ulkonäön. Jollain tapaa vaahto muistuttaa jopa typpipatruunan hehkua. Pitsi on suurta ja nopeasti haihtuvaa. Leipäinen tuoksu on lievästi paahtunut ja maltainen.
Maussa on aitoa sadonkorjuun meininkiä. Ideaalein nautintopaikka olisikin saksalainen heinälato auringon laskiessa ja lampaiden laskiessa toisiaan laitumella. Keskeisimpänä teemana on auringon sulattama pähkinäsuklaa, jota saatetaan jostain nurkasta hieman extra kärventää silmälasinlinssillä (sellaisella pyöreällä ja ohut sankaisella).
Jälkimaku on kahvisen mämminen. Pieni vetisyys häiritsee kokonaisuutta.
Sopiva lämpötila löytyy reilun puolen tunnin päästä jääkaapista nostosta.
84

Sven Tuuva 3,5% IISALMI

Sven Dufva olut on vähintääkin yhtä yksinkertainen kuin Koljonvirran taistelun sankari itse Vänrikki Stoolin tarinoissa.
Mallasta ja humalaa alelaarista, voisi kuvailla tätä Olvin uutuutta. Hinta sen sijaan on korkeampi kuin monen keskikaljan. Ja onko Suomen markkinoilla rakoa 3,5%:lle oluelle? Epäilen. Sen verran kovaa palautetta olen kuullut pelkästään länsinaapurin satamassa paikallisten oluiden vahvuuksista, että mene ja tiedä.
Tuuva tuoksuu koulun kuvisvarastolle.
Mausta saattaa erottaa pientä hunajaisuutta ja metallia, mutta kokonaisuus on vahvasti vetinen, eikä yhtään sen enempää.
Jälkimaku on sitruunaisen diasetyylinen.
32

Žatec Celia Pivo Bez Lepku Světlý Ležák 4,5% TZEKKI

Gluteeniton olut on aina iloinen asia kaikille keliaakikoille, mutta näin nesteytettyjen viljojen ystävälle merkintä herättää lähinnä tuntemuksia ylihinnoittelusta ja oudosta mausta.
Tuoksussa on kuitenkin selviä viitteitä alkuperämaahan ruohoisella diasetyylisyydellä höystettynä.
Outous iskee kiinni makuun. Metallinen sivuaromi lähettää piraattisignaaleja perinteisen tzekkipilsin pehmeän maltaisuuden lävitse. Maa jalkojen alla muuttuu vieraaksi. Celian lämmetessä yltiöpäällinen margariini pudottaa rantakalliolta ja virta vie mukanaan kohti horisonttia.
44

Carlsberg Copen*hagen 56°N 4,5% LIETTUA/TANSKA

Trendikkään metroseksuaalinen pullo.
Viesti on selvä; pysy kaukana minusta, älä osta minua, paitsi jos haluat antiolutta.
Värin pääsee toteamaan jo kaupanhyllyllä riisisen vetiseksi ja mitäänsanomattomaksi.
Tuoksu muistuttaa yleistä wc:tä kolmen päivän siivoustauon jälkeen. Sellaisen jossa on pisuaarit.
Ja kyllä, maku on jos vain mahdollista, vieläkin epämiellyttävämpi.
Sokkotestissä voisi mennä halvasta valkoviinistä.
Mitenköhän tämä eroaa Tuborgin Lime Cutista?
Häpeällistä.
15

Stallhagen Harald 4,7% ÅLAND

Aiemmin samainen olut pantiin Laitilassa, mutta sittemmin tuotanto on siirretty Ahvenanmaalle. Tämä lienee suurinpiirtein samaa tavaraa kuin Stallagenin Honungsöl. Jos jossain, niin ainakin mehiläisissä Godby päihittää Laitilan. Kyseinen tuote sisältää aitoa hunajaa, jota ei muistaakseni tuulimyllystadin tuotteesta löytynyt. Vaahtoa löytyy, mutta ei pitkäksi aikaa. Tuoksu on makean hunajainen ja aito. Muistuttaa kukkivaa niittyä. Näillä prosenteilla maku on yllättävän ryhdikäs. Selkärangassa selkeimmin seisoo edelleen se hunaja. Lopputulos on honeyn lisäksi maukkaan öljyinen ja karamellisen leipäinen.
Tässä olisi loistavat lähtökohdat tuhdimpaan versioon (6-8%).
80

Olvi Reino 4,5% IISALMI

Kaikki respectit Reinojen jälleen tulemiselle ja etenkin ulkomaan tuotannon siirtämisestä takaisin Suomeen, mutta itse henkilökohtaisesti en ole koskaan päässyt sisälle tähän Reino-hurmokseen. Ja nyt, Reino lager? Haisetko hielle vai oletko suoraan pakasta vedetty ja tuoksut vielä uudelle muoville/liimalle? Jotenkin tuntuu mahdottomalta päästä edellä mainituista mielleyhtymistä ulos ja haju on sen mukainen. Tuntuisi siellä olevan myös vähän ruohoa tossujen alla.
Vaahto, pitsi ja poreilu ovat Reinon parasta antia. Virkistävä näky.
Panimo kuvaa olutta katajaiseksi, mutta maistuu aika kaukaa haetulta. Kun ei kapsahda, niin ei kapsahda.
Lähinnä mieleen jää vihanneksinen...no nyt se loppu. Eikä uutta tule ostettua. Eikä myöskään Olvi-Reinoja, joita saa nyt nettikaupasta P.Nygård-Reinojen vierestä.
37

Zywiec Jasne Pelne 5,6% Puola

Tätä polakit tinaavat hanasta kuin suomalaiset Karjalaa konsanaan. Nyt myös Alkon valikoimassa.
Laskettuna vähän turhankin hapokas, mutta tölkki/pullo versioista puuttuu sensijaan kaikki hapot.
Hanasta tuoppiin muodostuu nätti vaahto ja pitsi, joita kauppatavaraan ei ilmaannu lainkaan.
Miedon hedelmäinen ja rypäleinen maku päättyy hunajaiseen diasetyyliin.
Ei yllätä, että Heineken vetää tästäkin siivun omaan taskuun since 1990 jotain.
54

Konrad Světlý Ležák (Vratislav) 12° 5,2% TZEKKI

Vaalea pilsner muodostaa pullon kaulaan suurta saippuaista vaahtoa, mutta lasissa vaahto on pienikuplaisempaa ja pehmeämpää. Pitsi on valuvaa ja tiivistä sekä muistuttaa heroittunutta kermaa.
Tuoksu on kuin Teboilin lohileivässä; paljon voita, nimeksi lohta ja rehuja päällä. Perinteikäs tzekkipils olisi sokkotestissä luultavimmin ensimmäisiä tunnistettavia. Maku pistelee ja voitelee, vaikka kilometrit alkavatkin jo painaa päälle. Metallivanteet ovat kuitenkin jo liikaa.
61

Lapin Kulta Arctic Malt Dark Lager 4,6% LAHTI

Tumma Arctic on kuparinen. Vaahto olematon, pitsi nauhamainen.
Laimean paahteisen maltainen tuoksu muistuttaa "Kotikaljan" läpinäkyvässä pussissa myytävää tiivisteliuosta.
Ensipuraisu pistelee suussa, mikä johtuu liian alhaisesta tarjoilulämpötilasta. Tölkissä opastetaan 16-18 celsiuksen lämpöisen nesteen nauttimiseen, mutta itse en millään malta odottaa lämpenemistä noihin lukemiin. Oltaisiinkohan nyt jossain kahdentoista asteen hujakoissa. Kokonaisuutena perinteisen kevyt nestemäinen ruisleipä, jolle ei käyttöä löydy. Kehuttakoon nyt kuitenkin jälleen noita Lapin Kullan sivuja ja informaatiopläjäyksiä.
50

Hartwall 1836 Classic Gourmet Tumma Ruokaolut 4,6% LAHTI

Tumma versio Gourmetista on väriltään kuparinen ja pihkaisen kirkas. Vaahtoa emme tule havaitsemaan sen enempää kuin pitsiäkään. Tunnelma vetistyy, mutta vetistelyyn ei silti ole aihetta. Onhan tässä kuitenkin olutta lasissa. Makeassa tuoksussa yhdistyy niin hunaja kuin siirappikin, jotka eivät kuitenkaan ole jollain tapaa aidon oloisia. Keinotekoisuus pulpahtaa päällimmäisenä altaan pinnalle. Gourmet, minua on huijattu?
Suutuntumassa edelliset puskevat härän lailla kohti punaista vaatetta ja miksei tätä münchenerolutta voisikin nauttia kunnon pihvin seurana, mutta jopa samalla hinnalla löytyy lukematon määrä paremminkin kohteeseen soveltuvia maltaita.
Kokonaisuutena Hartwall 1836 Classic Gourmet Tumma Ruokaolut on vetinen, makea, mauton ja multainen.
40

Hartwall 1836 Classic Gourmet Vaalea Ruokaolut 4,6% / Lapin Kulta Arctic Malt Pils 4,6% LAHTI

Nämä kaksi olutta ovat vertailussa keskustelupalstoilla aiheutuneen kiivaan keskustelun tuloksena.
Kyseessä olevien pilsnereiden strategiset luvut ovat nimittäin identtiset ja mikä "huolestuttavinta" tuotteet ovat lähtöisin samasta panimosta.
Ulkoisesti Arctic näyttäisi olevan astetta hapokkaampi, kun taas Gourmet väriltään hieman syvempi.
Suurin ero on selkeästi vaahdossa ja siitä muodostuvassa pitsissä. Gourmettiin vaahto, eikä sitä kautta pitsiä juurikaan muodostu, kun taas Arctic nostattaa mukavan oloisen vaahtokukan ja suorastaan pröystäilee tiiviillä ja seittimäisellä pitsillään.
Myös tuoksussa Arctic vetää pidemmän korren, vaikka antaakin ilmi metallisia piirteitään. Iso G sensijaan on hyvin hajuton ja vetinen. Maku komppaa kaikkea edellä mainittua. Gourmet maistuu lähinnä tunkkaiselta ja pahviselta, kun taas Arctic on hapokkaan kirpeä ja viljaisa. Gourmeessa jälkimaku on aavistuksen diasetyylinen, mikä Arcticissa tuntuu sitruunaisena raikkautena. Erävoitot siis Arcticille aika lailla 6-0. Ja keskustelupalstoille sanottakoon (oma mielipiteeni), että kyseessä ei missään tapauksessa ole sama olut, vaikka speksit näin antavatkin olettaa.
Lisäksi täytyy antaa kaikki mahdolliset propsit Lapparin kotisivuille, joilta selviää kyseisen tölkin alkuperä viljelijöineen ja puintipäivineen yms. Todellista mahtavuutta!
Gourmet 40
Arctic 63

Samuel Adams Boston Lager 4,7% USA

Avaamisvaiheessa kävi vanhanaikaisesti ja Adamssit valuivat pitkin pöytiä.
Vaahto muodostui jo heti pullossa samettisen muhkeaksi, mutta laskeutui lasissa rauhallisen tasaisesti ohueksi harsoksi oluen ylle. Pitsi noudattaa edellisen mukaista kaavaa olemalla aluksi verhomaisen tiivis ja lopulta yksinkertaisen kaunis.
Väri on kullankeltainen pienellä särmällä.
Mäntyinen makeus, mallas ja hunajaisuus lehahtavat ilmoille, eikä maku jää kovin kauas.
Kokonaisuus on pehmeän harmoninen ja lempeän lystikäs.
Rapsakasta jälkimausta löytyy myös diasetyylin vivahteita.
80

Baltika 8 Pshenichnoe Wheat beer 5,0% VENÄJÄ

Haalea ja sitruunankeltainen sekä kotitekoisen samea keissi. Muistuttaa ulkonäöltään vahvasti Laitilan Vehnästä. Vaahto on Kievaria muhkeampaa ja samettisempaa. Paksu nauhamainen pitsikin on jykevä kuin Neuvostoliitto 1920-luvulla.
Tuoksu on perityypillinen vehnän, banaanin, sitruunan, hiivan ja mausteiden kompensaatio. Erittäin raikas startti.
Maku ei petä hajun tuomia odotuksia, vaan jatkaa vahvasti samalla linjalla. Maku on täyteläinen ja kypsä, ehkä jopa hieman hapan.
Hefejen eliittiä (Saksan ulkopuolelta).
83