Sameasti sitrusmehuisen sahraminen savontripel syyhyää sormien syleilyssä. Ilman auringon kajoa olut on huomattavasti likaisemman ja synkemmän sieluinen, joten suosittelen ulkoiluttamaan Marttia kohti valoa. Kyseessä on reformaation 500-vuotisen taipaleen kunniaksi räätälöity kirkko-olut. Puoli vuosituhatta sitten Wittenbergin kirkon oveen hakkasi nauloja pieni suuri oluen ystävä Martin Luther, joka pyöritti vaimonsa kanssa ajansa maineikasta kotipanimoa. Juhlavuoden kunniaksi Savonlinnan ohella myös Kallion seurakunta on tehnyt omaa olutta kaksin kappalein Stadin Panimon kanssa ja myöhemmin tänä vuonna ainakin Tikkurilan seurakunnalta on luvassa yhteistyötä Rekolan panimon kanssa, jonka työnimenä on Pyhän Laurin olut.
Mustan Virran Martti Tripel on Savonlinnan parin kuppilan lisäksi tällä hetkellä saatavissa myös Turun Old Bankista. Uusi kahdenkymmenen laatikon eräkin on jo kypsymässä pulloissa. Marginaalista herkkua joka tapauksessa. Giljotiinissa olevan putelin sain panimolta.
 |
| Pienellä valaistumisella olutkin muuttaa väriään |
Etiketissä Luther on puettu vihreään, joka kulkee kirkossa niin sanottuna arkivärinä. Sitä käytetään aina, kun päivälle ei ole muuta liturgista väriä erikseen määritelty. Vihreä symbolisoi samalla myös toivoa, kasvua ja elämää. Seurakunnan nimikko-oluen valmistus ainakin itsessäni ateistisuudestani huolimatta herättää juurikin näitä värin viestittämiä kasvua ja toivoa evankelis-luterilaisen kirkon toimintaa kohtaan. Ei mikään yllätys, että hyvin monelle asia tuntuu polttavan sielua suoranaisena jumalan pilkkana, mutta suosittelisin hengittämään rauhassa.
Pippurisen pehmeä persikka petaa tuoksua kypsälle broilerille kermaisen karamelliseksi kastikkeeksi. Belgihiivaa on lorautettu reilusti rintapaloille ja oluen kuohunta tuo Lutherin vaimon Käthen keittiön tunnelman yhä vain lähemmäksi pähkinäistä fantasiaa. Mausteisen mistelinen suutuntuma pistelee hapokkuudellaan ja hemmottelee ananaksisella makeudellaan. Tripelin ominaisominaisuudet seuraavat koko matkan niin Saksasta Belgiaan kuin suutuntumasta jälkimakuun. Täytyy myöntää, että nyt on teesit kohdillaan.
89
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti