Vihreä vallankumous

- Parasta, mitä suuhuni olen housut jalassa saanut, sanoo sitaatti Nokian Panimon facebook-sivujen seinällä. En tiedä kenen suusta saati lausahduksesta on kyse, mutta aika legendaariselta vaikuttaa. Jollain tapaa mieleeni yhtyy jonkinlainen kesäfestivaalimeininki ja kieltämättä sellaista myös tölkin lehtivihreän hekumallinen sielunmaisema suorastaan hohtamalla hehkuu. Keskikesän koivut Ruissalossa ja niiden välissä harjateltta. Taustalla Ville Leinonen & Valumo. Keisari sihahtaa ja samaan aikaan naapuriteltassakin nasahtaa.

Nokian tuorein uutuus on mutkaton ja suodattamaton saksalaistyylinen pils, joten olut on parhaimmillaan mahdollisimman tuoreena. Sain tämän korruptiotoimituksen suoraan panimolta, mutta keväisen vihertävät tölkit saapuvat kautta maan myös ruokakauppoihin aivan näinä päivinä. Panimo itse kuvailee olutta niin sanotuksi "joka paikan höyläksi, joka istuu tilanteeseen kuin tilanteeseen, eikä kikkaile". Sellaistahan pilsneri todellakin parhaillaan on. Kaikkeen sopivaa. Vaikka tuore alkoholilakimme salliikin nyt ruokakauppoihin pilsnerin optimaalisen alkoholivolyymin, niin nokialainen pidättäytyy neljässä ja puolessa pinnassa.
- Niin.. Kyllähän se pils tietysti vahvempana olisi enemmän rodunomainen, mutta eipä se hyvin valmistettuna prosenteista ole kiinni. Se on toi meidän verokäsittely. Mukavampi pitää hinta asiakasystävällisenä, panimo vastaa palautteeseen.

Oljenkeltainen olut vaahtoaa valkean tasapainoisesti. Maltaisen täyteläisessä tuoksussa mehiläisten pörinä vie kukkakedolta kohti auringon polttamaa ja hunajaisen höyryävää viljasiilon betonikattoa. Mukavan makea myhäily maalaa suussa raikkaan rapeita olkiaskareita sekä ruohoisen ryhdikkäitä näköaloja. Palaamme takaisin leirintä-alueelle ja aamukeksin elikkäs Digestiven kumppanina on tällä kertaa jotain yrttejä poimittuna siitä teltan kupeesta. Suoraviivaisen puhdas jälki ei dilemmaa aiheuta ja jälkimaun hallittu diasetyylisyys kruunaa leiviskän aidolla voilla voideltuna. Ei huonosti mielikuvamatkaa tässä pakkasessa, jossa vaahtokin pyrkii kiinteyttämään muhkeimpia ulokkeitaan. Nokian Keisari Pils on silkkaa summeria!

Alkon erikoiserät

Rakkaalla monopolillamme Alkolla on tällä hetkellä Suomessa noin 350 myymälää, joista 70 on upgreidattu niin sanotuiksi "huippu- ja erikoismyymäliksi". Näistä tuoreimpana oma lähialkoni Porvoon Näsissä, joka avataan uudessa loistossaan 16. maaliskuuta. Samaan aikaan Alkon valikoimaan on tulossa uusi "erikoiserät" -tuotesarja, joka päivittyy jokaisen kuun ensimmäisenä torstaina kyseisiin spesiaalimyymäliin sekä verkkokaupan kautta kaikkiin maan Alkoihin. Koko vuoden 2018 aikana erikoiserät tuovat Alkon valikoimaan noin 500 erikoistuotetta. Tuotteet tulevat myyntiin teemoittain ja niiden joukosta löytyy kaikkea premium-tuotteista kohtuuhintaisiin löytöihin. Kävin Arkadian Alkon penthousessa maistelemassa läpi minkälainen ensimmäinen kattaus on luvassa.

Kaiken kaikkiaan maaliskuun erikoiserään kuuluu yli 40 tuotetta, joista neljä olutta, kaksi siideriä ja viisi skottiviskiä. Loput kolmisenkymmentä tuotetta siis viinejä. Mukana olevat oluet ovat kategorioitu otsakkeen "Harvinaiset oluttypit" alle ja painotus onkin trendikkäästi happaman puolella. Henkilökohtaisen ostosuosituksen voin surutta heittää kvartetin kotimaiselle kivikasvolle Hopping Brewstersin hennon persikkaiselle Thora Gruit Alelle ja totaalisen nounoun nelikon kalleimmalle yksilölle Jopen Koyt Gruitille. Lisäksi mukana myös hiton hyvin sienipiirakan kanssa soljuva Oud Beersel Bersalis Sourblend ja raikkaan lemoninen Wild Beer Sleeping Lemons. 

Viineistä en uskalla lähteä sen suurempaa analyysia tekemään, mutta sanottakoot, että maistoin ensimmäistä kertaa eläissäni erinomaista makeaa valkoviiniä; Dreissigacker Bechtheimer Heilig-Kreuz Rieslaner Beerenausleseä. 

Ps. Laki evää jopa Alkolta väkevien maistatuksen, joten viskeihin emme päässeet vielä käsiksi. Tältä osastolta maaliskuun erässä kuitenkin saatavilla Balvenie Double Wood 17 year old single malt, Kilchoman Sanaig, Caol Ila Distillers Edition 2017 single malt, Bunnahabhain Toiteach single malt sekä Glen Garioch 1797 Founder´s Reserve.

Klassikoita pikkupulloissa

Luonnolliset alkuviinit

Tummat toscanalaiset

Makeat aateliset

Olutta suoraan panimolta

Kävin juuri poimimassa Helsingin Kalasatamasta uuden alkoholilakimme hedelmiä. Stadin Panimon baarin eteisessä vietettiin myymälän avajaisia vaatimattomaan, mutta tyylikkääseen tapaan. Ulos asti jonoa ei ehtinyt ainakaan vielä viittä vaille kaksitoista muodostua. Varttia yli tilanne alkoikin olla jo toisenlainen.

- Olisi kiva tarjota teille tässä hanaoluet, mutta siihen ei tiukka lainsäädäntömme edelleenkään taivu, totesi maksupäätteen kanssa vielä tuttavuutta tekevä kassaneiti.

Vaikka takkuisat ensiaskeleet rahansiirron kanssa saivatkin aikaan pienimuotoista ruuhkaa, niin pienintäkään merkkiä turhautumisesta ei ollut ilmassa sen paremmin kummallakaan puolen tiskiä.
Odotetun iloinen ja rento tunnelma kaikin puolin.

Valikoimasta löytyi alle vuorokausi sitten pullotettua olutta aina Red Alesta Imperial Stouttiin, joten tuoreustaso panimolta suoraan ostettaessa on ainakin täysin omaa luokkaansa ja kotimaassamme ennenkokematonta. Tänään jos ehditte paikalle, niin määränpäästä löytyy mukavia avajaistarjouksia, mutta toki sijainti on aina tulevaisuudessakin perustava pyhiinvaelluskohde. Kalasataman metrosta suunnistaessa kannattaa oikaista Benderin viitoittamaa tietä ja säästää useita askeleita.

Inkiväärin intohimoa ja aasialaista aistikkuutta

Kävin viime viikonloppuna Oulunkylän Supermarket Mustapekassa ja ostin itse henkilökohtaisesti ensimmäistä kertaa kotimaisesta maitokaupasta voimakkuudeltaan yli 4,7%:sta alkoholijuomaa. Onko tämä nyt sitä viinalimua? Luomuolut suosikkini Vakka-Suomen Panimon Nokkospilsin lisäksi mukaan lähti myös itselleni täysin tuntematon ja nopealla googlauksellakin hieman mysteerinen ns. Kettuolut (5,2%). Kiertolaispanimo St. Barley aloitti yhteistyön Nokian Panimon kanssa 2016 ja sittemmin kettuilu on siirtynyt Laitilaan. Ilmeisesti oluen markkinallinen idea oli alunperin lähtenyt liikkeelle Jaajo Linnonmaan visiitistä ravintola Farangiin, jonka olutvalikoimaa muistan itsekin parjanneeni muutamia vuosia sitten siellä käydessäni.
- Mun oluesta ei paljon tarinaa tai taustaa irronnut. V***tti lipittää mallastettua vettä, Jaajo kertoi toukokuussa 2016 Aamulypsyn facebookissa.
Epäonnista ravintolakokemustaan jakaen Linnonmaa sai ystäviensä kautta kasaan eri alojen ammattilaisia. Valtteri Heiskaselta löytyi teemaan sopivan inkiväärioluen reseptiikka pöytälaatikosta ja bränditoimisto MacWell loi tuotteelle kasvot. Paketti alkoi olemaan aika lailla valmis.

Björk otti opikseen ja kyseinen olut on ollut jo toista vuotta mm. ravintola Farangin valikoimassa. Uuden alkoholilain saattelemana sitä löytyy nyt myös muutamista maitokaupoista. Voin sanoa, että itämainen ruoka on aivan varmasti tälle kettuoluelle tuuhein mahdollinen häntä mikä sille voidaan takamukseen nastoittaa. Tuoksu on kuin platoon. Vietnamilaisen kasvuston seasta nousee Berengerin ammattitaitoista kylmäkiskoisuutta, Dafoen lämminhenkistä sielukkuutta ja Sheenin nuorekasta innostuneisuutta. Napalmiahan tämä kaipaisi, mutta aromikkuus jää kuitenkin sympaattisen teelehden tasolle. Sitruksinen suutuntuma saattelee solakan sielunmaiseman kohti inkiväärin intohimoa ilmentävää, mutta varpaillaan varautunutta väinönputkea. Ylikypsät, paikoin jopa käyneet tropiikin hedelmät täyttävät makupaletin ympyrän sulkeutumiseen saakka. Jälkiliukkailla maustekasvin pehmeän pippurinen purenta päättää päivän. St. Barleyn Ginger Pale Ale on ennen kaikkea ruokaolut, eikä ollenkaan huono sellainen.