Laitilan Kievari Kekri 5,9 % LAITILA

Kekri on kuparisen rubiininen ja vaahtoaa saharaisen samettisesti. Viljaisen maltainen tuoksu vie kieltämättä tuntemukset sadonkorjuun taukopaikalle, jossa tarjolla on tummaa tuoretta limppua yrttipedillä. Kylmän kalsea viileys on myös vahvasti läsnä syksyisen juhlan aromissa. Maanläheinen suutuntuma punoittaa poskipäitä ja kuumottaa kitarisoja. Tulkittakoon tästä, että pienoinen alkoholin kosketus on myös havaittavissa. Tämä tuo pintaan häivähdyksen kurpitsaa ja assosiaatiot hyppäävät suoraan halloweeniin. Kumpi lopulta on vahvemmin läsnä? Perinteinen suomalainen kekri vai sysi-irkkujenkki halloween? Päätä itse, mutta lasissa on joka tapauksessa keskiookoota nauriin verran parempi laitilalainen.
81

Amager Winter In Bangalore 6,0% TANSKA

Bangaloren talvi on utuisen keltainen. Valoa vasten tarkasteltaessa nimen ydin paljastuu kuin neonvalo Nuuksiossa. Oluen seassa uiskentelee miljoonia hiivahöttösiä, jotka eivät tunnu löytävän suuntaa. Levoton sinkoilu saa aikaan keltaisen lumimyrskyn tapaisia assosiaatioita.
Vaahto käyttäytyy erittäin hyökkäävästi, mutta leppyy lopulta keskisuurikuplaisen paksuksi pitsinöyhtyväksi. Tuoksussa on runsaasti eksoottista hedelmäisyyttä ja ripaus greippiä. Yllättävän lempeä ote joka tapauksessa. Sama gentle touch säilyy suutuntuman sisimmässä syvyydessä. Humala kuivaa kitalakea jälkimaussa, jota ennen hunajainen Himalajaisuus hivelee huulia hiljaisuudessa. Kokonaisuus jää aavistuksen vaisuksi, vaikka kyseessä erinomainen paketti. Odotukset tämän panimon kohdalla vain korkeammalla. Etikettigrafiikka omaa luokkaansa.
84

Nöösker Barbar Bush 6,9% VIRO

"See ei ole poliitiline õlu. Vist."

Tankerin tankeissa kypsynyt Barbar on kuparisen persikkainen ja tuoksuu maltaisen makealta aprikoosilta. Aromissa on niin perinteistä englantilaista alea kuin myös pehmeän belgialaista strongia. Suutuntuma on karamellisen kuusikkoinen ja lempeän leipäinen, mutta lääkemäinen yrttisyys tasoittaa hedelmäistä tuntumaa tanniinisella totisuudella. Jälkimaku on jopa aavistuksen kahvinen.
83

Omnipollo Magic #42 - Passion Fruit and Key Lime Wit RUOTSI/BELGIA

Sitruunaisen samea olut vaisulla valkealla vaahdolla. Jos mikään muu ei vielä olisi herättänyt mielenkiintoa, niin viimeistään sen tekee tuoksu. Jollain tasolla tiskiainemainen, mutta samalla voimakkaasti tropiikin hedelmillä höystetty aromi boostaa papaijalla ja maiskuttelee mangolla. Sitruksinen kirpeys vaikuttaa jo tuoksussa, mutta iskee kovimmin päälle vasta jälkimaussa. Maku on sourisen witbierinen. Sopivasti kumpaakin sulassa sovussa. Mausteisen hapan kokonaisuus raikastaa suun siinä missä sisilialainen suuvesikin ja antaa samalla suojan pahoja makuja vastaan. Ruotsalainen olut on käyty panemassa Belgiassa.
80

Saimaan Brewer’s Special Joker Hop Ale 1. ja 2. erä

Joker hop-sarjan lähtökohtana on tehdä samaa olutta humallajikkeita vaihtelemalla jokaisen uuden erän kohdalla. Jotenkin aluksi oletin kyseessä olevan single hop tyyppinen ratkaisu, mutta tavaraa onkin käytetty suuremmalla kirjolla.
Ensimmäisen erän humalat ovat: Aramis (Ranska), Celeia (Slovenia) ja jenkit Mt. Hood ja Summit.
Toisen erän kohdalla mennäänkin klassisemmalla jenkki-iloittelulla eteenpäin. Humalosastosta löytyy: Cascade, Chinook, Citra, Columbus ja Amarillo. Nämä mysteeriset ainesosat voi selvittää jokaisen erän kohdalla syöttämällä panimon sivuille eränumeron tai kätevästi qr-koodin kautta tölkin kyljestä käsin.

Kuten kuvakin kertoo, #1 vaahtoaa kaksinkertaisesti #2:seen verrattuna.
Uuno on selkeästi tunkkaisempi ja tuoksuu likaiselta Wettexiltä. Kakkosen greippinen raikkaus puhaltaa San Francisco Bayn aurinkoisuutta aina tuoksusta jälkimakuun saakka. Ykkösen metallinen maltaisuus muuttuu multaisen maltoosiseksi, eikä lopputulos hivele olkapäitä. Kokonaisuuksissa erä yksi on pohjoismaisen havuinen ja erä kaksi sen sijaan eksoottisemman hedelmäinen. Kakkonen on ykkönen.

1. erä  70
2. erä  82

Fusion Saison! Rhubarb and Rasberry 6,3% RUOTSI

Ruotsalaista Coppersmith'sin panimoa on lähiaikoina nostettu framille erinäisissä foorumeissa. Tämä taitaa olla allekirjoittaneen kohdalla ensimmäinen laatuaan, joten lähdetään liikkelle.

Valkoinen vaahto peittää alleen persikkaisen oranssisen ja samean simaisen oluen. 

Maussa raparperisuus nousee nenään ja sisäkuminen aromi kyllästää poskipintoja. Happaman hapokas ja pippurisen pehmeä kokonaisuus. Jälkimaku on vadelmaisen villi ja kirpeän kirsikkainen. 

85

Buxton Spa Special Pale Ale 4,1% ENGLANTI

Jätän hiivat pulloon. Sumean kellertävä Buxton vaahtoaa kylpyvaahtoisen runsaasti ja pitsi jää muistuttamaan Ellivuoren laskettelurinnettä. Tuoksu on saippuaisen sitruunainen ja hedelmäisen heinälatoinen. Suutuntuma on trooppisen tundrainen ja fruktoosisen fraktaali. Kuivan katkera makukokonaisuus, mutta raikkautta olisi voinut olla enempi.
82

Postuumne Kummardus Naistele Gose 4,2% VIRO

Kuolemanjälkeinen kunnianosoitus naisille? Eestiläistä eksotiikkaa. Greippinen gose kuohuaa kaidasti ja pinnalle nousee mandariinin kuoren palasia. Tuoksussa hallitsevana elementtinä niin ikään vehnäinen Fantakilju ja makean tyrnimarjainen belgihiivaisuus. Korjaan ensimmäistä hypoteesiani kellukkeista. Pinnalla kelluu oletettavasti tyrnin kuorta. Maku on vahvasti suolainen ja korianterisen kumma. Itse asiassa merellinen maisema maistuu kaiken yli ja kokonaisuus on lopuksi pelkkää suolavettä tyrnijääkuutiolla. Päivän C-vitamiiniannos, check.
30

Uutta ja vanhaa: Pyynikin Käsityöläispanimo Papabeers Vanillastout 6,8% TAMPERE

Pistetäämpäs laseihin vaniljaa. Uutta ja vanhaa. Papan VanillaStout on tullut todettua erinomaiseksi jo moneen otteeseen, kuten SOPPissa ja Suomen Paras Olut Gaalassa 2015, mutta soraääniäkin hän on ansainnut mm. Bissebaronin hellässä käsittelyssä. Kaarinaan oli osunut ilmeisesti ensimmäisen erän viallisia pulloja? Lähdetään vertailemaan uutta ja vanhaa suurella mielenkiinnolla. Reseptiikan suhteen muutoksia ei ole tapahtunut, mutta vuosi kellarissa saa aina aikaan muutoksia, joten tsiikaillaan.

Uutukainen sihahtaa snadisti sankarellisemmin. Ulkoiset ominaisuudet täsmäävät. Nauhamainen vaahto laskee identtisen esirippuisesti. Vanha versio tuoksuu huomattavasti pehmeämmin kahville verrattaen uuteen marjaisan mahonkiseen mokkaan. Maussa tuoreen kohdalla yrttinen lakritsaisuus iskee suoraan ytimeen, kun taas oldiessa sama seuraa flashbackinä jälkimaussa. Samettisen suklainen suutuntuma sepittää syntisen sointuvaa sonaattia sielujen salaseuroille suhisten. Vanilja tanssii tangon ympärillä yoginia kuin viimeistä valssia. Sulavan samettista smoothieta suoraan sydämeen. Kypsytelty lesti vie pehmeydellään tuoretta stouttia vaahdon mitalla, joten ei aivan hukkaan mene kepeä kellarointi tämänkään tumman kohdalla.

Onhan tää Pyynikin, Papabeersin ja Pereen parhaimmistoa. Eikä siis ihme, että kyseinen stoutti palkittiin sarjansa parhaana S P O Gaalassa 2015.

Vanha (BBF 11/15) 95
Uusi (BBF 09/16) 94

BrewDog Hello My Name Is Holy Moose 5,5% SKOTLANTI

Siennan punainen Moose on yksinkertaisesti kaunis. Valo taittaa värin räiskyvään rubiiniin ja rakastavaan raparperiin. Tuoksun puolukkainen aromi piiskaa pakaroita mehumaijan punaisella muoviletkulla. Maku kiihottaa kieltä sourmaisesti sähisten ja jatkaa kohti juonevaa vadelmalakritsaista loppuaan. Hapan, katkera ja aavistuksen vetinen, mutta pitkästä aikaa jotenkin piristävästi epäBrewDoginen kokonaisuus. JätteKiva. Katso myös video!
88

Malmgårdin Columbus Pale Ale 4,7% vs Huvila Pale Ale 4,2%

Malmgårdin uutuus pale ale on ollut kesästä lähtien maistissa erinäisissä oluttapahtumissa ympäri maan, mutta nyt myös pullotavarana maitokaupoissa. Ensimmäisen siemaisun nappasin Porvoon Paahtimon kylmäkaapista ja hetimiten perään kaupasta uutukainen oikeaan kainaloon ja vanha tuttu PA vasempaan. Uumoilua on ollut sen suuntaan, että Columbus ajaisi Pintallaan Huvilan nurkkaan ja kaappiin jäisi vain yksi PA. Mitään sen enempää asiasta tietäen, pistetään vertaillen.

Ulkoinen habitus näyttäisi ainakin olevan täysin eri lähteestä puristettua kamaa. Kuva kertoo tästä kaiken. Vaahdot vastaavat toisiaan, mutta Huvilan pitsi on paksumpaa ja peittävämpää kuin CPA:n.

Tuoksussa on vähintään yhtä suuri kontrasti kuin ulkonäössä. Columbus tuoksahtaa Malmgårdisen maltaiselta ja brittisen pähkinäiseltä, kun taas Huvila kiritttää Greippisellä kirpeydellä ja valloittaa havuisen mäntymetsän pihkaisen paleologistin Villa Aariaisella villeydellä. Hedelmäinen Huvila tarjoaa lähes valkoviinisen kuivan jälkimaun lisäksi oivallisen kumppanin ruokapöytään esimerkiksi kalan tai salaatin kumppaniksi. Columbus sen sijaan maalaa mallaspohjaa viljasiiloon kuin Simoni Sikstuksen seiniä. Humaloinnissa ja raikkaudessa uutuus pahasti jää jalkoihin. Panimon eksistentiaalisen laadun tuntien CPA maistuu, mutta on silti odotuksiini nähden pettymys.  

Huvila 88

CPA 80