Kulmbacher Kapuziner Winter-Weissbier 5,4% SAKSA

Rennolla pullon pyöräytyksellä saadaan pohjahiivat liikkelle ja vehnään elämää.
Kauniin näköistä hefeä upealla tummahkolla vaahdolla. Olut on sameaa saksalaisen beigeä a.k.a. tummanruskeanlehmännahan väristä. Itselläni oli 20 vuotta sitten aika saman väriset nahkahousut.
Tuoksu on täydellisen germaani. Vehnä, hiiva, banaani, Juicy Fruit ja sopivasti jouluista mausteisuutta täydellisessä harmoniassa. Maku seuraa perässä. Sopivan makea ja pehmeä kokonaisuus. Vaikka jouluisuus onkin läsnä, niin menisi helposti kesäkaudenkin oluena.
Ja sitten korkki kiinni ja pelaamaan uuden vuoden pullonpyöritystä. Ensimmäinen totuus, lupaus ja missio on nauttia jokaisesta hyvästä oluesta, kiitos.
85

Fuller's Golden Pride 8,5% ENGLANTI

Fuller´s on aina ilo avata ja ilo on moninkertaisempi, jos pullo on maitokauppaa väkevämpi. Tämä pullo on. Reilusti väkevämpi.
Kuparisen pihkainen väri ja samettisen pehmeä, kermainen vaahto. Pitsi muistuttaa sellaista 90-luvun hittikoristetta, jossa hiekka valui kirkkaan värisessä ektoplasmassa ympäri ämpäriä. You know?!
Mansikka, toffee, pähkinä, mänty - nämä leijuvat ilmassa. Maussa edelliset ovat yhä enemmän läsnä ja lämmin jouluinen makeus täyttää sielun. Salmiakkinen jälkimaku seuraa nurmista, ehkä aavistuksen sitruunaista alkua, jonka symbioosi kohottaa mieltä kuin Bödker kiekkoa nollakulmasta.
89

Haandbryggeriet Nissefar 2012 7,0% NORJA

Nissevaarilla joulupäivän iltapalan kimppuun.
Reilun kolmentoista euron litrahinnalla saa sitä mitä tilaa - norjalaista laatuolutta!
Väri on erittäin tummanruskea ja runsas vaahto cappuccinon kermainen.
Tummaolut ei itsessään juuri päästä valon kajoa lävitseen, eikä pitsikään jää tästä kauas. Hiivaisen vihanneksinen tuoksu on sen verran joulun läheinen, että olisi saattanut rockata päivällä räätikäislaatikonkin kyljessä. Tuoksu viitoittaa jo tietä palaneen savuiselle maulle, jossa on lähes sikarinkatkuista tuhkaa. Matalasavuinen jouluportteri sanoisin minä.
88

Stadin Ultimator Vaalea Doppelbock 8,0% HELSINKI

Aikaisemmin ainakin 7,2% ja 9,4% vahvuuksisena nähty American Double Bock palaa tänä vuonna tasan kasina. Stadin panimon tuotteena mikään ei tälläkään kertaa pääse yllättämään, eikä varsinaisiin nyrkkeilytermeihin päästä muussa tapauksessa kuin sixpackin jälkeen, jolloin kyseessä olisi puhdas tai vähintäänkin tekninen tyrmäys.
Ulkoisesti perus strong lagerin oloinen fiilis syntyy kullankeltaisesta väristä ja niukasta, mutta tiivistä vaahdosta. Pitsi on kuin vappupallomyyjältä karannut puska kilometrin korkeudessa. Makean alkoholinen maku ei sinäänsä säväytä ainakaan tässä hintaluokassa. Jälkimaussa hedelmäinen vierre tuntuu katkerana poskipäissä.
77

Aecht Schlenkerla Eiche Doppelbock 8,0% SAKSA

Näitä tuli 20 kappaleen keissi suoraan panimolta kotiovelle. Loistavaa palvelua, ettenkö sanoisi ja toimitukseenkin meni vain muutama päivä.
Meripihkaisen kuparinen DB tuoksuu savulle ja pekonille, pekonille ja savulle. Panimolle omintakeinen pyökkisavuefekti toimii aina, poikkeuksetta ja täydellisesti. Poikkeuksellisesti tässä kyseisessä oluessa savustukseen onkin käytetty pyökin sijasta tammea.
Vaahto on vaatimaton ja pitsi sukkanauhan ohut, joka katoaa kuin perunajauho kotibileissä. Ensi siemaisun tuottama suutuntuma muistuttaa pekonirasvaa. Kylmää, mutta nestemäistä pekonirasvaa. Täydellistä.
Maku jatkuu karamellisen makeana ja tammisen kuivana. Toffeisen tahmea kokonaisuus jatkuu ja jatkuu, niin kauan, kunnes on avattava uusi pullo.
Jotenkin on sellanen fiilis, että tämä laatikollinen ei tule kestämään kauan.
98

Mikkeller Hoppy Lovin’ Christmas 7,8% TANSKA/BELGIA / BrewDog Hoppy Christmas 7,5% SKOTLANTI

Samalla nimellä varustettua jouluIPAa vertailussa.
Ensimmäinen suuri ero tulee ilmi jo kaadettaessa. Mikkellerin Belgiassa pantu Happy Hoppy kuohuaa parran kautta niin housuille kuin sohvallekin. Kaatoteknisesti homma meni siis sanan mukaisesti reisille. PunkBrewillä vaahtoaminen tapahtuu huomattavasti varovaisemmin ja tasaisemmin. Tanskalaisen vaahto jää tönöttämään suurena fallostattina keskelle lasia. Pitsi seuraa samaa kaavaa ja kerääntyy tattikaverille runsaan paksuna lasin reunoille, vaikka toisenkaan pitsissä ei ole moitittavaa. Mikkellerin ollessa samea, Brewi on kirkas.
Nimenmukaisesti molempien tuoksussa on enemmän kuin runsaasti humalaa, mutta BrewDogilla sitruuna vetää enemmän puoleensa. Mänty on vahvasti läsnä kummassakin ja Lovin´issa se on mainittu jopa mausteena kaikkien humalien (Magnum, Amarillo, Columbus, Centennial ja Citra) kaverina.
Kokonaisuutena Mikke on öljyisempi ja persikkaisempi kuin papayaisempi ja mustaherukkaisempi BrewD.
Loistavia IPAja kumpainenkin, mutta silti, ei niin yllätyksellisesti, pisteet menee Tanskaan (Belgiaan).
Mikkeller 83
BrewDog 79

Malmgårdin kreiviltä haetut tuopit oli pakko ottaa framille.

Teerenpeli Sauhusanttu 5,0% LAHTI

0,75 on sitten viime näkemän vaihtunut helpommin lähestyttävään 0,33 kokoon.
Savuisuus on miehekäs juttu. Itse ainakin tykkään haista savulle on se sitten kinkun, oluen, viskin tai ihan vaan nuotion leimun muodossa. Vaimo ei välttämättä ole samaa mieltä. Yksi asia ainakin on varmaa - pyökin savussa kuivatettu mallas voittaa savuaromin mennen tullen. Se miten se tehdään Bambergin tippukiviluolissa, tulee tuskin koskaan onnistumaan missään muualla, eikä ainakaan Suomen Lahdessa. Yritystä on toki aiemminkin kotimaassa ollut, eikä Sauhusanttu ole lainkaan huonoimmasta päästä.
Punaruskea olut kantaa vaatimatonta vaahtoa, mutta sen samettinen kestävyys paikkaa asian oikealla tavalla. Tuoksu on savuisen tervaleijonainen. Limppuisen kuiva maku on jostain syystä jotenkin keinotekoisen tuntuinen, eikä tajunta räjähdä millään osa-alueella. Kokonaisuus on kuitenkin toimiva ja se suorastaan huutaa liharuokaa ystäväkseen.
Jälkimaussa on reilu annos pekonirasvaa, vaikka kieli onkin karhea kuin atooppinen ekseema keskitalvella.
78

Plank-Bier Heller Weizenbock 7,8% SAKSA

Persimonin oranssinen ja samea vehnäbock. Vaahto on perus saksaweizenia hapokkaampaa ja pitsi harvempaa. Makean hiivainen tuoksu muistuttaa mummon kellarissa aavistuksen käynyttä mansikkamehua. Ensituntuman hapokkuus lähes puraisee ulkona leiskuvan pakkasen lailla palan kielestä, kunnes sahtinen sitruunaisuus karhentaa kitalaen.
Happaman hubba bubbainen kokonaisuus.
84

Malmgård Belge 8,0% MALMGÅRD

Taannoisella visiitillä kreivi Johan Creutzin tiluksilla kartanon isäntä joutui suomalaisen alkoholisäädännön pakottamana kehottamaan kartanon vieraita matkustamaan Tallinnaan maistelemaan oman panimonsa vahvempia tuotteita, kuten Belgeä. Allekirjoittaneen muistutuksella itse kreivikin ilahtui muistaessaan, ettei tarvitsisi matkalaukkuja pakata, vaan Porvoon Paahtimolle ajaminen riittäisi. Jokirannassa on tullut ensituttavuuden jälkeen maistettua yksi jos toinenkin Belge.
Tumman meripihkainen olut (=kuravesi) kruunataan vaalean beigellä vaahdolla, joka jättää hyvin kaunista ja kestävää pitsiä. Belgihiivainen tuoksu on yrttisen lääkemäinen ja toffeelakritsainen. Anis on vahvasti läsnä. Banaanit ja katajat sekoittuvat ekslusiivisessa makujen harmoniassa ja siivet kasvavat kuin Red Bullilla konsanaan. Alkoholi on lähes kokonaan piilossa jälkimakuun asti, jossa pieni lakritsinen päännosto muistuttaa, että sixpackia ei ehkä kannata nauttia saman illan aikana.
"Ceci n’est pas une Belge"
93

Nokian Året Runt 4,5% NOKIA

Vahvempi versio on saanut Tradekankin hyllyille sopivan peltipurkkikaimansa. En lähtisi taaskaan liputtamaan tämän asian erinomaisuuden puolesta, mutta sieltä sitä nyt saa.
Samea ja tumman rubiininen Året Runt nostattaa kelvollisen mittaisen beigen vaahdon, joka ei tosin liiemmin viipyile, kuin pitsikään nypläile.
Paahteisen pähkinäinen tuoksu on suurimmalta osin vain vetinen.
Väljähtäneen kahvinen maku ei luultavasti eroa kovinkaan paljon Alkon hyllytavarasta valjua selkärankaa lukuunottamatta, joka saattaa kasvaa sentin tai korkeintaan puolitoista matkalla K-market Marskista Tarmolan isoon A:han. Toimii kuitenkin erinomaisen hyvin iltapalalla porsaansisäfileen ja hyvin haudutettujen vihannesten kumppanina.
70

Adnams Ghost Ship 4,5% ENGLANTI

Suffolk on jonkin sortin paranormaalintoiminnan mekka, joten Mary Celesten tai Flying Dutchmanin nimiset oluet suorastaan odottivat tuloaan. Lopuksi syntyi kuitenkin vain Aavelaiva.
Vaahto, sekä kaikkiin neljään ilmansuuntaan rönsyilevä pitsi muistuttavat Kapteeni Mustaparran barbea. Tuoksu sen sijaan vie ajatukset ruumaan kuivununeeseen ruskolevään.
Kulta-dubloonin värinen olut maistuu maltaalta sitruunalla höystettynä.
Pähkinäisen rapsakka kokonaisuus merellisellä suolaisuudella ja sisämaisella mäntyisyydellä kuorrutettuna.
82

Malmgård Jouluolut 2012 4,5% MALMGÅRD

Malmgårdin Jouluolut on saanut uuden reseptin ja reilusti tummemman rubiinisen sävyn. Vaahtoakin on enemmän kuin lunta jouluaattona. Pitsi muistuttaa marraskuista räntäkuuroa. Tuoksu on mausteisen maltainen, kuten genreen kuuluu. Mistelihässäkkä kuitenkin pysyy tiukasti ohjaksissa, eikä tällä saralla päästä kukkoilemaan. Lisänä reilu annos purkkikirsikkaa.
Maussa on lämmintä paahteisuutta ja siirappista taatelia.
Lopuksi suuhun jää katkeran vetinen jälkimaku.
78

North Coast Red Seal Ale 5,6% USA

American Pale Ale! Humalaa!
Kuparinen olut kiipeää välittömästi ulos pullosta korkin sihahdettua. Lasi on onneksi vieressä, johon muodostuu enemmän beigeä hattua, kuin alea itseään. Vaahto on kestävää ja barokkisen muhkeaa. Pitsiä voi kuvailla samoilla sanoilla. Hedelmäisen mäntyinen tuoksu puskee humalan lailla läpi nuhaisen nenäni. Makuaistit eivät ole terävimmillään, mutta vahva humalakatkero toimii rekan lailla. Kokonaisuus on greippisen havuinen ja makean parfyyminen.
Erikoista, että alkuperäisen etiketin päälle on lätkäisty tarra, jossa on samat tiedot kuin originaalissa. Vähintäänkin mielenkiintoista, että uudessa tarrassa on parasta ennen päivää jatkettu puolella vuodella alkuperäiseen "bäst föreen" verrattuna. Hyväuskoinen kun olen, luotan näppäilyerheeseen. Timantti Oluen pojat, ny tarkkana!
88

Sinebrychoff Nikolai Vaalea Lager 4,7% KERAVA

Ulkoisesti perus Koffia, mutta reilummin vaahtoa ja pitsiä.
Etiketissä pröystäillään jopa viisinkertaisella mallasmäärällä peruslageriin verrattuna. Ei houkuttele, mutta mennään silmät kiinni ja suu auki.
Tuoksuu makealle virtsalle ja kas, maistuu myös.
Lujaa laatua Keravalta! Jei!
24

Sinebrychoff Nikolai Vuosiolut 2013 4,5% KERAVA

Panimomestarin vuosioluet jatkavat hyvin (?) alkanutta matkaansa kohti tuntematonta. Wieniläistyylisen lagerin (2011) ja Kellerbierin (2012) jälkeen vuorossa on nyt American Pale Ale. Ei huono trio. Mielenkiinto alkaa nousta jo seuraaviin kokeiluihin. Nyt kun ollaan päästy jo Keravalaiseen pintahiivaolueen, joka jo sinänsä on aikamoinen harvinaisuus, niin pistetään vielä päälle täysmaltaisuus. Aikaisemmat Koffin pintahiivat ovat jakautuneet kuin Kaislameri Mooseksen käden nostolla. Mieleeni muistuu ainoastaan tummat Velvet ja Porter, joista jälkimmäinen on jo vähintään globaalinen sensaatio. Kuulostaa lupaavalta.
Kuparinen ale, jossa vaahto ok ja pitsikin sinnepäin.
Haju muistuttaa aavistuksen pellolla veden runtelemaa ja homehtunutta mansikkaa. Maussa on samankaltaista itiöistä kellarifiilistä. Jonkinmoisen karamellisuuden saattaa aistia jos imeskelee karkista pelkät pahvikuoret. Cascadea ei liiemmin huomaa?
Ennakko-odotukset pääsivät jälleen pettämään pahemman kerran.
63

Stronzo Hop Lunch 3,5% TANSKA

"Are you man enough to drink low alcoholic beer?" BIEs Bryglabin panimo retostelee osaamisillaan ja haluaa todistaa ns. kakkosolut myytin vääräksi. Voiko siis matala-alkoholinen olut maistua muultakin kuin vedeltä?
Tanskalaiset ovat korjanneet virheen puristamalla olueen kaiken mahdollisen humalan ja vielä senkin lisäksi loput Cascadet injektioruiskulla suoraan hiussuoneen.
Korkin aukaistua edellä todettu sinetöidään trooppisen hedelmäisen tuoksun kautta ja paketoidaan omenapuiseen tuokkoseen.
Vaahtoa kertyy sen verran, että kaatoprosessi täytyy tehdä harkiten ja pienissä erissä, jollei halua pyyhkiä pöytää. Pitsi on paikoitellen jopa sentin, ellei kahden paksuista, joten loppujen lopuksi vaahto ei edes liiemmin laske. Maku muistuttaa humalayltiöpäisyydessään Beer Hunterssin tuotoksia ja muusta kuin humalasta on hyvin vaikea saada kiinni. Kokonaisuus on tuhkaisen tunkkainen ja katkeran passioinen.
Pieneksi pulloksi riittoisa.
Myth Busted!
69

Stronzo Proud Stronzo 4,6% TANSKA

Movemberin kunniaksi olutta, jolla on viikset.
Joskus opin, että stronzo on italiaa ja tarkoittaa kusipäätä. Naisesta käytetään tietääkseni termiä stronza. Että on sitten nimellä paiskattu. Pisteet siitä.
Utuisen kultainen väri kantaa muhkeaa vaahtoa ja pitsikin on samettisen tiivistä.
Raikkaan sitruksinen tuoksu on pirteän kesäinen.
Maussa tuoksun viitoittamat urat selkenevät ja humalan puraisu on kirpsakka.
Jälkimaku on karamellisen makea ja persikkainen.
Tanskalainen toimii aina, niin se vaan on.
81

Sinebrychoff Light Beer 4,1% KERAVA

El condor pasa! Teinijuhannuksena roudasin korillisen Light Beeriä Eira nimiseen saareen Rauman edustalle. Keskustelimme Golanin kukkuloista ja Fiateista. Dallas oli hädin tuskin päättynyt. Nyt JR ja Bobby näyttävät palanneen ohjelmatarjottimelle. Television sijaan avaan Lightin.
Tuoksahtaa muoville ja vihenneksille. Vaahto on komea, mutta katoaa jo kaadettaessa.
Maku on viljaisen vetinen ja metallinen.
En ihmettele, että joku Pyhärantalainen oksensi kyseisenä juhannuksena (gluteenittomuudesta huolimatta).
32

Stadin Dunkelbier 4,6% HELSINKI

Erä #447.
Hopbackilla mennään taas.
Suomen paras olutkisassa toiseksi, heti Kievari Schwarzin jälkeen sarjasssa "Dark or coloured lager max 4.7%" sijoittunut stadilainen on ainakin vaahdon suhteen oikealla pallilla. Muhkean samettinen ja hattarainen vaahto on erinomaisen pysyvää ja pitsi seuraa esimerkkiä perässä.
Makean paahteisen suklainen tuoksu saa aikaan keskiaikaisia tunnelmia, eikä nyt puhuta mistään Fazerin sinisestä. Ennemminkin suklaa voitaisiin yhdistää esimerkiksi Porvoolaisen Pienen Suklaapuodin tuotteisiin.
Maku pistää oluen koville. Sitruksinen mallas rukiisella konvehdilla, maistuisko?
Konvehtien pahimpana vihollisena sanon no thanks. Ihan ok, mutta useinmiten edellinen todetaan kirosanaksi...
75

Suomenlinnan Spithead Bitter 4,5% HELSINKI

Ja se Oolannin sota oli kauhiia... Englannin laivaston suojaisa satama eteläisessä Spitheadissa antoi turvaisan paikan laivojen huoltoon ja varusteluun. Samalla engelsmanniseilorit saivat hyvän syyn siemaista bitteriä kauluksiin ja viettää mukavan hetken satamapubissa. Valmiina taistoon!
Meripihkaisen kuparinen olut on kaunis niin väriltään, kuin muhkean raamikkaalta ja pysyvältä vaahdoltaankin. Lasin reunoille syntyvä jäämistö on löyhää kuin kurtisaanin moraali ja tippuu vähintäänkin yhtä nopeasti kuin kyseessä olevan ammatin edustajan pitsit Royal Navyn poikien lähestyessä.
Tuoksu on pähkinäisen maltainen ja ruumaisen puinen. Ruusuisen aromaattinen maku toimii ruualla ja ilman. Pieni karamellinen makeus tasapainottaa bitterin katkeruutta juuri oikealla tavalla. Jälkimaku on voimakkaan humalainen.
82

Helles Schlenkerla Lagerbier

Vihdoin Bambergista saadaan olutta myös Suomen maitokauppoihin.
Tätä on odotettu ja odotukset/oletukset liitelevätkin turhankin korkealla, vaikka pienoinen kriittisyys kohdistuukin tuotteeseen tyylin ja prosenttien pohjalle.
Lagerin ulkoinen olemus ainakin on toimiva. Simaisen samea kullankeltainen väri nostattaa kiitettävästi vaahtoa, jonka jälkeinen pitsi muodostaa kauniin ohuista nypläysnauhoista tiiviin verkon lasin reunoille.
Tuoksu on savuisen voinen. Vaikka oluessa itsessään ei käytetäkkään savumallasta, niin hiivakanta ja keittoastiat ovat samoja kuin panimon savuoluissa, joten pieni savuisuus saadaan geeniperintönä. Kypsyminen tapahtuu niin ikään samoissa luolastoissa, kuin muidenkin panimon tuotteiden kasvaminen aikuisiksi.
Maltaisen makea maku puraisee rapsakasti ja raikastaa ruohoisen viljaisasti.
Jälkimaku on savuisen diasetyylinen.
86

Suomenlinnan Seth Lager 4,7% HELSINKI

Kolmen viljan olut. Secade (ruis), Triticum (vehnä) ja Hordeum (ohra) antavat lagerille nimen linnoituksen rakentajan läheisen ystävän Gabriel von Sethin kanssa symbioosissa. Suomenlinnan Komendantin yrttitarhasta löytyy myös Bastion Seth.
Tumma ja syvän kuparinen olut nostattaa vaahtoa niin, että siitä riittäisi pilvien muotoiluun saakka. Pitsi on vaahtoon nähden suppeaa, mutta muuten ihan ok vaahtopäistä. Tuoksussa on nostalgian vivahteita. 80-luvulla kotikaupunkiin Raumalle saapuessa muistan Ottilanmäen kohdalla haistaneeni tutun paperitehtaan mustaherukkaisen tuoksun. Toiset sanoivat sitä kissankuseksi, mutta omaan nenääni se haisi mehulta. Sethissä asuu samankaltainen voima, kuin suomalaisessa paperiteollisuudessa.
Marjaisuus seuraa makuun ja yhdistyy aromaattiseen maltaisuuteen, jossa etenkin ruis tykittää suoraan suoneen. Maistuva lager, joka sinänsä on jo tällä bulkkiaikakaudella harvinaisuus.
80

Ayinger Celebrator Doppelbock 6,7% SAKSA

Arjen juhlaan tumman ruskeaa, mahonkista ja cappuccinoisen vaahdon kuorruttamaa saksalaista laatutyötä. Kaiken muun ulkoisen ohella, myös pitsi hennon ohkaisine nauhoineen muistuttaa vahvasti luostarityyppistä belgiä.
Siirappisen makea maltaisuus maanläheisine ruisjuurifiboineen on täydellisyyttä hivelevää. Tuoksu johtaa makuun. Mämminen saaristolaisleipä kohtaa lakritsaisen nekkukaramellin. Jälkimaku on savuisen kuiva - tekee mieli lisää.
Celebrator on kuin sauna avannon jälkeen. Lämmittää kehoa ja mieltä, mutta liikaa nautittuna aiheuttaa överieuforian jälkeisen päänsäryn.
96

Vakka-Suomen Hereford Pils 4,5% UUSIKAUPUNKI

V.A.S.P.:lle satelee yhä lisää tilaustöitä.
Tämän toimeksiannon takan on Suomen Hereford ry, joka juhli taannoin 30-vuotista taivaltaan Perniössä. Toiveena oli luonnollisesti härälle sopiva ohrakeitos ja Ugin oma Prykmestar laittoi pilsneriinsä uudet tarrat. Ainakin Ratebeerin mukaan kyseessä on siis täysin sama keitos.
Väri on haalea ja vaahto valkoisen vaatimaton. Benecolinen tuoksu muistuttaa aamukasteista nurmikkoa, johon kulkukoira on juuri merkannut reviiriään.
Saksalaisen oloinen pilsneri.
Maussa on aamuista taiteilijan ahdistusta yrttisellä maltaalla väritettynä.
Ei mikään korjaussarjan ykkösnyrkki, mutta näin iltasella toimiva nautinto.
76

Ayinger Kirtabier 5,8% SAKSA

Brauerei Aying on ristiriitainen panimo ja jakaa tuotteillaan ainakin omia mielipiteitäni. Kirtabierin kohdallakaan odotukset eivät ole korkealla, vaikka positiivinen yllätys olisikin aina paikallaan.
Lager on väriltään persikkaisen oranssi ja samea. Limppuisen hedelmäinen tuoksu on kieltämättä houkutteleva ja lopuksi sieraimiin jää leijumaan lämmin hunajainen makeus.
Vaahdossakaan ei ole moittimista. Päinvastoin. Sienimäinen vaahtopatsas kohoaa korkeuksiin komeisiin ja jättää vuoristokuvioista pitsiä tuopin reunoille.
Ensimmäinen puraisu suorastaan huutaa pikkusuolaista ja tunnelma paraneekin huomattavasti maustettujen pähkinöiden lomassa. Kokonaisuus on vahvasti yrttinen ja toffeisen maltainen. En tiedä johtuiko pähkinöistä, mutta Kirtabier paranee paranemistaan mitä lähemmäksi loppua edetään. Suodattamuus tuo särmää myös oktoberfestölüisiin.
81

Vakka-Suomen Saariston Olut 4,5% UUSIKAUPUNKI

Valkoinen vaahtopää on Skärgårdssmakin tunnus. Se kertoo tarinaa Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan välisestä alueesta, jota kutsutaan nimellä "saaristo".
Skärgårdssmak-yhdistys kehittää yhdessä saariston yrittäjien kanssa paikallista tuotantoa ja parhaiden raaka-aineiden käyttöä. V.A.S.P. on antanut oman panostuksen yhdistyksen toimintaan tämän tumman lagerin kautta. Skärgårdssmakiin kuuluvien ravintoloiden lisäksi olutta oli myynnissä pienen aikaa myös pääkaupunkiseudun mammuttimarketeissa.
Odotin oluen olevan ehkä hivenen tummempi, mutta punertavan ruskea värimaailma on toki kaunis. Tuoksu viitoittaa saariston sijasta Tzekin suuntaan Velkoisuudellaan, eikä makukaan jää siitä kauas. Vaahto on pienehkö, mutta sopiva genreen nähden. Mustanaamioinen pitsi piirtää hyvinkin pitkälti Saaristonmaun logon omaisia kuvioita lasin reunoille. Miten coolia?!
Vetisyys häiritsee, mutta näillä prosenteilla se on enemmän kuin oletettavaa.
Jälkimaku on yrttisen piimälimppuinen ja paahteisen kahvinen.
Olut etsii lihaa. Ps. kuva ois kiva.
75

Hartwall Lapin Kulta Luomu 4,5%/5,2% LAHTI

Luomulapparit on viilennetty takatekstin ohjeiden mukaan täydellisen luomuolut nautinnon takaavaan 6-8 asteiseen tilaan. Eikös tuo jääkaappilämpö kuitenkin ole se peruselohopea, joten lähinnä odotan ohjeita jos siitä halutaan poiketa. Pitääkö siihenkin opastaa?
Tölkissä annetaan myös kaato-ohjeita, jotta "tuhti, valkoinen vaahtokukka" säilyttää oluen aromit ja maun pitkään. Kukasta ei liiemmin voida puhua missään näistä kolmesta Lapparista ja vaahto ei sen enempää ota eteen luomussa kuin originaalissakaan.
Kuva saattaa valehdella valaistuksesta johtuen, mutta totuus on, että ulkoisesti testissä olevissa oluissa ei ole minkäänlaista eroavuutta.
Tuoksu antaa jo jotain tunnistettavuutta. Perinteiseen Lapin Kultaan verrattuna luomussa on enemmän runkoa hedelmäisellä taikinajuurella makeutettuna ja Alkon pullossa tuoksahtaa bulkkinelosista tuttu vieno alkoholisuus.
Hakemalla saa hakea, mutta luomussa on tiettyä rapsakkuutta ja viljaisuutta, mutta en näe muuta syytä ostaa orgaanista versiota kuin periaatteen vuoksi.
Summa summarum suurimmat erot ovat luomun vihreät avauslenkit ja minitraktori ajelemassa pitkin tölkin reunoja. Plussat silti näistä ulkoisista yksityiskohdista.
4,5% 62
5,2% 62

BrewDog Dead Pony Club 3,8% SKOTLANTI

Huh-humalaa!
Tässä olisi esimerkkiä suomalaisillekin päätään nostaville kakkosoluille.
Alkoholin alas ajaminen ei aina (vaikka yleensä kyllä) tuhoa oluen makua. Brew Dog osaa asiansa niin alkoholilla kuin ilmankin. Toki kaikkea ei voi peitellä ja mallas tuntuu osittain paperin ohuelta.
Kuolleen ponin clubi on niin herkullisen näköinen, että sitä voisi helposti luulla korkea kalibrisemmaksikin panimotuotteeksi. Tumman oranssinen väri plus Martin & Lewikseen verrattava vaahto, joka jättää aavemaista hämäkinseittipitsiä lasin reunoille ei jätä kylmäksi. Tuoksu jatkaa samoilla linjoilla korkea oktaanisella humaloinnilla havuisissa tunnelmissa. Maku sen sijaan puree lähes palan kielestä irti. Greippisen havuinen jälkimaku kantaa pitkälle.
Like!
86

Störtebeker Keller-Bier 1402 4,7% SAKSA

Olutkellarin elohopea kelluu yhdessätoista asteessa. Optimaalinen lämpötila saksalaiselle kellarioluelle.
Suodattamattomuus on aina (AINA) hyvä asia, mutta sitruunamehuisen valju väri ei oikeastaan edes muistuta olutta. Puhtaan puuterilumen valkea vaahto on ohut ja pitsi verkkopaitamaisen kuplaista ja pysyvää.
Tuoksu on Saksan sokerinen ja hedelmäisen kukkainen.
Humalat Select, Tradition ja Opal antavat laadukkaan rungon mausteiselle ja kirpsakan ruohoiselle paketille.
Jälkimaussa on mukava pikku puraisu.
80

Vakka-Suomen LuomuHeikkilän Olut 4,5% UUSIKAUPUNKI

Kullankeltainen luomupilsu hennolla vaalealla vaahdolla.
Pitsi on valuvaa ja ohutta, eikä sillä pääse retostelemaan.
Makean maltainen ja ruohoisen vihanneksinen tuoksu on yhtä luomua kuin kuha Pellingissä. Raikkaan rantaisa tunnelma. Pilsnerinen maku on samalla hedelmäisen täyteläinen ja sopivan vihanneksinen.
Humalaa olisi voinut käyttää reilummalla kädellä.
80

Wadworth Beer Kitchen Whiskey Barrel Aged Bitter 5,8% ENGLANTI

Bistro Sinnen kautta kotiin.
Härkä ja possu kummatkin perfekt.
Eikä oluessakaan voi sanoa olevan vikaa.
Vieno tammisen vaniljainen tuoksu leijailee upeasti vaahtoavan bitterin yllä.
Pitsi on tyylikkään tiivistä ja pysyvää.
Tammisen pähkinäinen maku on bitteriksi juuri sopivan lempeä. Muistuttaa joiltain osin jopa Fullersin E.S.B.:a.
Näyttää se bitterikin taipuvan tynnyrissä kiitettävästi.
86

Mallaskosken Talvinen 3-viljan Kuohu 4,7% SEINÄJOKI

Kaupan hyllyille on ilmestynyt ensimmäiset jouluoluet, vaikka vastahan saatiin oktoberfestit käyntiin. No, pakkohan se on joulukin tässä aloittaa lokakuun lomassa, mutta lähdetään kuitenkin ensin talvesta ennen kuin mennään jouluun asti.
Mallaskosken Talvinen 3-viljan Kuohu on ulkoisesti rubiinin ruskea ja vaahto moccaista. Pitsiä ei ole. Makean ruisleipäinen tuoksu antaa hyvän pohjan maun mämmisen siirappiselle fiilikselle.
Kotikaljainen kokonaisuus yllättää positiivisena ja helpon liukkaana, jopa aavistuksen savuisena uutuutena. Jälkimaku tosin on ikävän vetinen ja metallinen.
67

Oppigårds Oktoberfestbier 5,3% RUOTSI

Kirkasta kultaa ja yllä runsas valkoinen peite.
Tuoksussa mäntyistä Miller´s Crossingia, vaikka samalla ruotsalaisuus paistaakin jo läpi. Maku se onkin sitten jo niin rapsakkaa saazia. Syksy on edennyt jo siihen pisteeseen, että vaahteran lehdet rapisevat kuivuuttaan. Tie on pitkä ja viimeinen.
Pitsi ympäröi tuopin reunoja tiiviisti ja jättää nauhan jokaisen siemaisun merkiksi.
Jälkimaku on sitruunainen ja pilsnerinen.
83

Wadworth Beer Kitchen Wheat Beer 5,0% ENGLANTI

Porvoolainen Bistro Sinne tarjoilee Henry Wadworthin hengentuotteita suomalaiseen ruokapöytään. Henry aloitteli olutharrastustaan jo varhain teini-iässä ja laajensi toimintaansa ostamalla panimon vuonna 1875. Osa Wiltshiren kreivikunnassa tapahtuvasta oluen tuotannosta tehdään yhä samoilla laitteilla ja resepteillä, jotka mr. Wadworth aikoinaan kehitti. Juuri tällainen nostalginen tunnelma huokui myös Beer Kitchenin vehnästä. Itse oluen tarkastelu jäi valitettavasti pienemmälle, koska ruoka oli valloittavan erinomaista.
80

San Mig Light 5,0% THAIMAA

Maailman toisella puolen San Miguel on aitoa filippiinoa, silti thaimaassa sekin on thaimaalaista.
Tässä kotka lentää kevyin siivin ja vähemmin kalorein rantaan asti.
Tuoksu on yhtäkuin rautapitoisen mökkikaivon vesi ja vaahto samaa shittiä kun siinä samaisessa mökkirannassa suolaveden muodostama kaislabarrikadi.
Pitsi sen sijaan vie ajatukset jouluun ja legendaariseen spraylumeen. Pitsi irtoaa lasin reunoilta yhtä helposti kuin edellä mainittu painekaasulumi kohokuvioisesta tapetista.
Light, se on se maku. Hyvin tiivistetty.
20

Chang Export 5,0% THAIMAA

Phra Nakhon Sri Ayutthaya Provincen pojat pistävät parastaan, "100% finest malt" sanotaan tölkin kyljessä. No jos tämä nyt on sitten se panimon lippulaiva, niin allekirjoitetaan näiden aikaisempien Chang tuttavuuksien jälkeen täydellä sydämellä.
Kalmean kellertävä Chang Finest vaahtoaa samettisesti ja jättää ohutta pitsiseittiä.
Tuoksu pitää tiukasti kiinni panimon käymälälinjasta, eikä kusi maustakaan puutu. Ihan juotavissa, mutta häviää monelle bulkille vähintään puolellatoista kierroksella.
37

Cheers beer 5,0% / Cheers X-tra 6,5% THAIMAA

Näin halvalla ei vielä ole thaimaalaista pantu!
Kasviskeittoinen tuoksu sekoittaa pään jo alkumetreillä, joten alkoholia ei tarvita.
Sinisessä tölkissä väri on selvästi syvempi ja X-trassa vaahto sekä pitsi runsaammat.
Sanattomaksi vetää.
Vahvempi sopii Chiang Main kadunmiehelle paperipussista nautittuna siinä missä Karhun kasivolttinen Reinolle ärrän kulmalla. Annoskoko on liikaa. 0,33:kin olisi liikaa.
Cheers beer 8
Cheers X-tra 8

Chang Classic 6,4% THAIMAA

Chang klassikko?
Muistuttaa vahvasti Carlsbergin ruotsinlaiva legendaa Elephanttia.
Onhan tässä norsut ja kaikki.
Ulkonäkö on veistetty samasta uppotukista kuin muutkin thailagerit.
Vaahto nousee muutaman millin edukseen ja pitsikin jättää ihan ok verhon, vaikka katoaakin silmän räpäyksessä.
Tuoksu muistuttaa lähinnä Viledaa.
Prosentit tuovat kuitenkin Changiin tiettyä ryhdikkyyttä ja loppujen lopuksi hunajaisen hedelmäinen strong lager on suhteellisen mukavasti juotavissa.
33

Singha 5,0% Thaimaa

Lämpimän maan maissinen keveys ei yllätä mandariinisuudellaan, eikä liion millään muullakaan ominaisuudellaan.
Thaimaan lämmössä virkistyväkö?
Kun Thaimaassa järjestetään jääkiekon MM-kisat ko. olut on Suomen maajoukkueen virallinen kisajuoma. Saatavana myös Dexal-tyyppisestä muovitönikästä heti kun kisat saadaan varmistettua.
Edeltävä teksti on vuoden 2010 klubin syyskokouksessa puntaroitua. King of Keikyä lainatakseni: "Jos mökkireissulla olisi mukana vain korillinen Singhaa, lämmittäisin saunan ja tappelisinkin selvin päin."

Toisaalta lähipäivinä muihin thaioluisiin tutustuttuani, voisin helposti nostaa Singhan podiumin korkeimmalle pallille. Vaahto ja pitsi ok. Tuoksu makean maissinen ja raikas. Kukkean yrttinen maku tanssahtelee suupielillä jättäen lopuksi tahmean hapokkaan jälkimaun.
Aavistuksen länsimaalainen, mutta hyvällä tavalla aasialainen lager.
45

Chang Draught 5,0% THAIMAA

Hyvin haalea lager olemattomalla vaahdolla ja yhdellä pienellä pitsinyppylällä. Perinteiseen versioon verrattuna ei juurikaan ole mitään muuta lisättävää, kuin että Draught tarjoillaan aivan liian isosta tönikästä.
14

Archa 5,4% THAIMAA

Erittäin mehun vaalea lager ilman näkyvää vaahtoa.
Maku on pistelevän hapokas ja hunajainen.
Kokonaisuutena kylpyammeisen metallinen.
Ei mikään ruokaolut.
34

Leo Beer 5,0% THAIMAA

Vaalean ihonvärinsä ja alkoholimääränsä puolesta suomalaiselle Phuketin kävijälle oikea olut. Tuoksu viittaa paikalliseen viemärijärjestelmään ja maku kotipolttoiseen simaa vahvempaan nesteeseen, jossa kissan tai muun vastaavan ruuaksi tarkoitetun kotikarvaeläimen hius ei hämmästyttäisi yhtään sen enempää, kuin vatsavaivat moisen suorituksen jälkeen.
Ei niin nimensä veroinen.
31

Olvi Wagner Olut 4,5% IISALMI

Bruuveri pisti alulle Wagnerin Olutkirjan kunniaksi Julkistamisolutta, mutta näemmä kansan pariin sarjakuvabisse tuodaan rahvaalle Iisalmen kautta. Sääli.
Ulkoisesti olut muistuttaa lähinnä Lucky Lukestakin tuttua sylkykupin sisältöä, etenkin vaahdoltaan, joka kukkii kuin otsa voikkatunnin jälkeen.
Tuoksu pistää mielikuvituksen lentämään, ehkä etiketin assosioimana, kylmään sian vereen metallisessa astiassa. Eikä edes ole joulu.
Maussa olkinainen tanssii navetan katolla umpirautainen heinätalikko poikittain suussa.
Jälleen yksi "uusi" olut Olvilta.
Kreivin sanoin, näin se menee.
41

Löwenbräu Oktoberfestbier 6,1% SAKSA

Lisää kannuja!
Löwenbräun Oktoberfestolut on jokaiselta ääriviivaltaan hyvin perus starkölinen.
Oljenkeltaisuus tai viljan makeaus ei kumpikaan saa aikaan yhtään enempää säväreitä kuin alkoholin takapotkuinen puraisukaan.
Kokonaisuus muistuttaa virolaista lageria, eikä tätä voi mitenkään lukea hyväksi asiaksi.
62

Erdinger Oktoberfest 5,7% SAKSA

Pidemmän puoleisen kesäloman jälkeen onkin aika jo aloittaa Oktoberfestit.
Mitenkäs muuten kuin vehnällä, natürlich.
Erdingerissä vaahto on yhtä ylhäällä kuin etiketin kolpakkojen kantajalla keuhkot, eikä pitsikään jää kuppikoossa kakkoseksi.
Ulkomuoto on kirkkaan samea ja tuoksu hiivaisen hapan.
Suutuntuma on ehkä turhankin liukas, mutta kevyt alkoholin puraisu paikkaa tilanteen kuin sylki vuotavan sisäkumin.
Vaahteraisen roteva ja värikäs hefe on juuri oikea tapa aloittaa syyskausi.
Onneksi ostin kaksi.
80

Nynäshamns Sotholmen Stout 4,0% RUOTSI

Hieman Coca-Colaa mustempi stout. Vaahto hakee vauhtia syvältä tuopin pohjasta ja nousee toffeisen ruskeana oluen pintaan kuin moccalatte. Lähes lävitsepääsemätön pitsi on esirippumaisen tiivistä ja paksua.
Turvesuopalomainen tuoksu on kaakaoinen, suolainen ja kahvipapuinen.
Edellä mainitut ovat aistittavissa yhä paremmin maussa.
Kahvi, suklaa, ruisleipä - se on siinä.
Jälkimaku on runsaan kermainen.
Kesään sopiva stout kesäisen kevyillä prosenteilla.
80

Mikkeller The American Dream 4,6% ja Mikkeller Drink’in the Sun 12 1,9% TANSKA

Tanskalaiset terveiset Sellosta!
Itseltäni suuren arvostuksen omaava Mikkeller on omalla kohdallani vaikuttanut pelkästään korkein alkoholimäärin varustetuilla pulloilla, mutta myös maitokaupan hyllyltä löytyy Mikkel B.B:n ja K.K.Kellerin tuotantoa.
Auringon alla on matala-alkoholinen vehnä, vaikka ulkonäkö ja miksei myös vaahto/pitsi viittaisivatkin "normaalisti" alkoholisoituun yksilöön.
Hämmästyttävää yhdennäköisyyttä näissä kahdessa oluessa on paljon ja ainakin betonisen liimaava pitsi on identtistä. Amerikkalainen pils unelma on luonnollisesti kirkkaampi kuin vehnä.
Amerikka tuoksuu vahvasti persikkaiselle humalalle ja hiivaisille havuille.
Vehnä puolella tuoksuja ei liiemmin esiinny ja makukin on vetisen mitäänsanomaton. Eihän siitä ykkösestä saa maistuvaa, eihän? Toki propsit näillä yksiköillä liikuskeltaessa. Nimenmukaisesti sopivaa janojuomaa hellepäivälle, kun aurinko sulattaa pään.
Sen sijaan pehmeä pils on juuri sopivan karvas ja raikkaan greippinen. Ytimekäs humalointi on juuri sitä mitä osaa odottaa ko. panimolta.
American Dream 80
Drink’in the Sun 66

North Coast Blue Star 4,5% USA

Jenkkivehnä ei liiemmin vaahtoa (kuten kuvasta näkyy) ja tätä kautta pitsiäkään ei ole odotettavissa. Muilta ulkoisilta avuiltaan Sininen Tähti onkin kiitettävää luokkaa. Samean oranssinen väri on lupaus laadusta, eikä tuoksukaan petä hedelmäisillä yrteillä ja kukkealla vehnällä uumoilevan Cascaden suuntaan. Humalasta ei ole kuitenkaan sen enempää kuin arvailuja.
Hiivaisen korianterinen suutuntuma toimii allekirjoittaneelle kuin voissa paistettu muikku kirkkoveneessä. Kokonaisuutena sopivan hapokas ja makean trooppinen kesävehnä.
Amerikka maistuu big.
82

Vakka-Suomen Puijo III 4,5% UUSIKAUPUNKI

Raninin panimo aloitti toimintansa Kuopiossa jo sata vuotta ennen Helsingin olympialaisia ja kieltolain koukeroiden jälkeen 1932 se toi markkinoille Puijo-oluen. Puijon torni valmistui 1963 ja samalla oluen nimi vaihtui Torniksi. Myöhemmin samainen tuote on tunnettu myös nimillä Mestari ja Rautakoura.
Raninin Oluttehdas koki viimeiset panonsa vuosista parhaimpana eli 1979.
2010 Ravintolamestarit oy rekisteröi nimikkeen ja antoi legendalle uuden elämän.
Viime vuonna tarjolla oli IV-vahvuinen Torni ja seuraajana nyt Puijo III. Ranin valmisti ko. olutta aikoinaan Kuopion keskustassa sijaitsevan nyk. ravintola Musta Lampaan kellaritiloissa. Tämä olisi ehdottomasti ihanteellisin nautiskelupaikka, mutta koti kelvannee olosuhtanteiden pakosta.
Pilsneri on väriltään hailakan kullankeltainen ja päällä lepää kaunis valkea vaahto. Pitsi on suomalainen ja kiinteän pehmyt.
Viljaisen hedelmäinen tuoksu on houkutteleva.
Samettinen ensi puraisu on samalla hunajainen ja maltainen.
Yrttisen öljyinen jälkimaku jättää mukavan fiiliksen.
Respect!
82