Kultarannikon keltainen belgi samettisen pehmeällä vaahdolla.
Pitsi on tiivis ja hitaasti laskeutuva esirippu.
Tuoksuun mentäessä alkoholi alkaa vilauttelemaan takkiaan, mutta pääasiassa tunnelma on hedelmäisen mausteinen.
Alkoholin rooli kasvaa maussa, vaikka häiriöksi asti ei kuitenkaan mennä.
Makean maltainen kokonaisuus päättyy tunkkaiseen vehnään, joka viipyilee hyvin pitkään.
Tässä etiketissä ei ole sitä Lefebvren pissivää poikaa ja kylämaisema onkin kieltämättä toimivampi. Toimivaa on myös helsinkiläinen palvelu; ensimmäisenä kysyttiin minkälaisesta lasista haluan olueni. Arvostan.
80
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti