Musta väri taittaa aikalailla colan suuntaan. Vaahtoa kertyy sormen paksulti, joka katoaa lähes kokonaan. Sitten päästään siihen mikä lasissa olevassa oluessa on kaikkein suurinta, tuoksu. Nenäkarvoitus lepattaa kuin tuuliviiri Lipsasen mökin katolla. Erittäin täyteläisen maltainen, paahteinen, makean marjainen, luumuinen ja leipäisen lakritsainen aromikkuus toimii kuin Van Persien pusku. Mokkamaster jatkaa putputustaan maun palaneella kahvisuudella ja höyryisellä hapokkuudella. Jälkimaussa pieni häivähdys porkkanaa. Ihan toimiva cerveza.
75
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti