Edellinen kumoamani DIPA oli Brewdogin HMNI-sarjan Päivi, joka ei säväyttänyt ainakaan hypetyksensä määrään verrattuna juuri millään tasolla. Nyt lasissa on samanvahvuiset (8%) double/imperial IPAt Saksasta ja Belgiasta. Molemmat maat ovat vahvoja olut taustoiltaan, mutta tyylilajin vahvuus ajaa kuitenkin enemmän Belgien suuntaan. Katsotaan, haistellaan ja maistellaan.
Ulkoisesti Viven lyö joka saralla Ei Pi Ai´ta vasemmalla koukulla leukaperiin. Sävyltään meripihkainen ja muhkea vaahtoinen belgi nostattaa tuuhean samettista vaahtoa ja jättää paksuhkoa sattumanvaraista pitsiä. Olkisempi ja niukkavaahtoisempi sakemanni sen sijaan jää lähes pitsittä.
Maltaisen trooppiset hedelmät nousevat päällimmäisinä esiin kummassakin tapauksessa ja greippinen humalointi seuraa perässä. Viven on selkeästi öljyisemmän paksumpi ja karamellisempi. Germaaninen ruohoisuus nostaa humaloinnin tasoa Camban kohdalla, mutta belginen täyteläisyys täydentää nautintoa aivan toisella tasolla. En kumpaakaan moiti. Sieraimia kohti.
Ampiainen lähestyi oluita ja valitsi lopulta viimeiseksi leposijakseen saksalaisen nestekatakombin. Niinpä viimeiset Ei Pi Ai´t jäi lasin pohjalle juomatta.
Ei Pi Ai 87
Viven 90
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti