Kullankeltainen pääkallo-olut yllättää positiivisesti näyttävän kuohkealla ja sienimäisellä vaahdolla.
Korkea vaahto jättää jälkeensä erittäin tiiviin pitsin, joka ei hevillä katoa.
Amarillo humala tuoksahtaa ilmoille ja odotukset kasvavat.
Lopputulos on kuitenkin kovin köykäinen.
Maku on tunkkaisen tuhkainen ja ruohoisen karvas.
Vetisyys painaa ikävästi päälle.
Finaalissa ruotsalainen häviää jo rutiininomaisesti 6-1.
Puoli litraa on yhtä paljon liikaa kuin kolmas erä tre krunoreille 2011.
42
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti