31.10.2013

Hollows & Fentimans All Natural Alcoholic Ginger Beer ja Stone’s Ginger Joe 4,0% ENGLANTI

Marraskuu yhdistetään nykypäivänä yhä vahvemmin ja vahvemmin viiksiin. Omatkin pensselit saavat jäädä ajamatta ja mikäs sen parempi tapa olisi aloittaa Movember, kuin skoolata viiksioluella alkutahdeille. Poimin Alkon hyllyltä Joen version ja Keskosta H&F:n samankaltaisen lietteen. Ensimmäinen inkiväärioluen panija liputtaa vahvasti viiksien perään, mutta toisella tuntuu olevan jotain erityistä viiksiä vastaan. Tämä käy ilmi panimon kotisivuilta.
Molemmat oluet ovat selkeästi enemmän limulinjaa, eikä olutgenrestä juurikaan voi puhua. Kumpaakohan Harry Potter mieluummin juo?
Inkivääri näyttelee selkeää pääosaa molemmissa yltiömakeissa juomissa. Ulkoisesti Joe on kirkkaampi ja hapokkaampi kuin simaisen samea H&F. Joe on myös vahvemman keltainen. Sinietikettinen tuoksuu aidolta (kiinalaiselta) inkivääriltä, kun taas vastustajan tuoksussa on pommacista esanssisuutta. Kokonaisuutena Joe on täysin liian makea ja vaikea juoda. H&F sen sijaan on miltei juotavissa ja siitä jää suuhun kiva inkiväärin polte.
H&F 40
Joe 22

30.10.2013

Pyynikin Käsityöläispanimo Simo Vehnäolut 4,5% TAMPERE


Pitkällisen etsinnän jälkeen löysin PKP:n tuotteita maitokaupanhyllyltä. Saatavuus kaupoissa keskittyy vielä tällä hetkellä pääasiassa Tampereen ja Porin ympäristöön, mutta laajentuminen on selvästi käsillä. Ensikosketuksen kyseiseen tuotteeseen sain kesällä Helsingin SOPP:issa, missä panimon Grand Old Man Tuomas Pere tarjosi Simosiivut. Kyseessä taisi olla tuolloin vahvempi 5,2% versio ja muovituoppi. Oikein herkullinen ensipuraisu.
Oluen väri on 101:n karaatin sulaa kultaa samealla tahmaisuudella siivitettynä. Vaahto noudattaa vehnäisten oppikirjaa kiitettävästi. Alkujaan reilun kolmen sormen mittainen kruunu muuttuu pysyväksi 1/4 sormeksi ja jättää jälkeensä valuen katoavaa vaatimatonta pitsiä. Tuoksu on aavistuksen savuinen ja hedelmäisen banaaninen. Kyseessä on selkeästi sellainen vasta laivaan lastattu raaka hedelmä, joka odottaa rapakon ylittämistä ja kypsymistä. Päällimmäisenä sieraimissa polttelee taikinainen, ehkä hyppysellisen ylikäynyt hiiva. Maussa on metsäistä alkuasukastunnelmaa raparperisella humaloinnilla ja mausteisella hefesyydellä höystettynä. Jälkimaussa sitruunaisuus ja hiiva dominoivat poskipäissä jättäen suuhun hyvin alhaisen pH-arvon tunteen.
Etikettiin sopisi maun puolesta paremmin panimon maahis/metsänhenkiolento-teema, kuin maisteri Frangenin kasvot. Summa summarum kyseessä on pärstäkertoimen mukaisen persoonallinen ja selkärankainen suomalainen micropanimohefe. Suosittelen ostamaan sieltä mistä sitä saa.
80

Lopuksi oluensuojelijan ajatuksia Simon julkistamistilaisuudesta:
http://m.youtube.com/watch?v=F66zmnKBvTY&feature=youtu.be&desktop_uri=%2Fwatch%3Fv%3DF66zmnKBvTY%26feature%3Dyoutu.be

29.10.2013

Pilsner Urquell Nefiltrovaný (suodattamaton ja pastöroimaton) 4,4% TZEKKI

Pilsner Urquell Nefiltrovaný eli suodattamaton ja pastöroimaton versio kaikkien tuntemasta maitokauppojen pilsnerikeisarista, tuttavallisemmin Urkista, maailman ensimmäisestä kullankeltaisesta lagerista. Kyseessä olevaa harvinaisuutta ei ihan joka päivä ole tarjolla. Tämä erä on panimon 170-vuotisen taipaleen juhlapainos, jota Suomessa on saatavilla jopa viidessätoista eri kaupungissa Helsingistä Äkäslompoloon. Oluet on kegitetty lähinnä teräsastioihin, mutta muutama tammitynnyrikin on matkassa erityistilaisuuksia silmällä pitäen. Kegin korkkaamisen jälkeen oluen säilyvyys lasketaan päivissä, puisen tynnyrin miltei tunneissa, joten äärimmäisen pitkään tätä tavaraa ei enää hanasta lasketa. Itse henkilökohtaisesti matkustin Helsingin Stone´siin testaamaan legendaa, vaikka tosin lähikuppilastani Paahtimostakin samaa nestettä olisi ollut saatavilla. Burgeria teki mieli.
Itse pilsner on ulkoisesti paljon sameampi (luonnollisesti) ja aavistuksen tummempi sävytteinen (ehkä ravintolan hämyinen valoitus vaikutti asiaan?) kuin normaaliversio.
Tuoksu ja maku vahvistavat selvästi, että lasissa on Urquellia. Makeaus ja hapokkuus nousevat ensimmäisenä esille asioina, jotka eivät kuulu jääkaapistani löytyvään Urkkiin. Loistavuutta lisää oluen samettinen suutuntuma, hapokkuudesta huolimatta, joka voitelee kielen kuin Flora Culinesse teflon-pannun. Erittäin smooth. Useampikin menisi ruoka/seurustelu/nautiskelujuomana.
88

Jälkihuomio: Tzekkiläisessä olutsanastossa on kaksi hyvin saman tyylistä termiä. Nefiltrovaný ja kvasnicový. Kummatkin tarkoittavat suodattamatonta, mutta kvasnicový:yn lisätään käymisen jälkeen tuoretta hiivaa tai vierrettä. Suomeen tulleen Urquellin kohdalta en tiedä kummasta on kyse. Ratebeer käyttää termiä Nefiltrovaný, mutta virallisessa panimon järjestämässä maistiaistilaisuudessa ravintola Kappelin kellarissa vierailleet puhuvat kvasnicový:sta. Mene ja tiedä?

Beer Hunter's Stone´s Golden Mufloni 5,5% PORI


Helsingin Stone´s Gastropub on etuoikeutettuna saanut Porista kokonaisen erän kultaista pässiä omaan käyttöönsä ja nimiinsä. Tavaraa on vielä hyvin jäljellä, joten maistilla ehtii hyvin käydä.
Oranssisen utuinen kaura ale nostaa vienon vaahdon, jota seuraa samankaltainen pitsi. Kukkea tuoksu lämmittää mukavasti. Panimosta ei voi erehtyä. Keiton lopussa mukaan heitetyt humalat Challenger ja Cascade kipristävät suupieliä sopivalla intensiteetillä. Kokonaisuutena hedelmäisen raikas, mutta ryhdikkään kitkerä janonsammuttaja. Erinomainen ruokajuoma talon burgerien kylkeen.
80

26.10.2013

Boulevard Brewing Smokestack Series - Double Wide IPA 8,5% USA

"Toto, I've a feeling we're not in Kansas anymore."
Tämä DIPA tulee sieltä.
Reilulla kahdeksalla eurolla pääsee maistille rapakon takaa importattua tavaraa. Aikaisemmin samaa lientä kaupattiin Arkadiassa 0,75l kokoisessa astiassa, jonka hinta (20,50€) oli kieltämättä houkutteleva.
Retrohenkinen etiketti vetoaa allekirjoittaneen tunteisiin. “Twister-proof” luvataan :).
Ulkoisesti olut on hiivahöttöisen utuinen ja pihkaisen kellertävä. Vaahdosta nousee aikasmoinen fallostatti. Pitsi piirtää omat kaavansa pysyvästi lasin reunoille.
Rapsakan jenkkiläinen tuoksu kertoo selvästi missä mennään. Hiivaisen humalainen ja sikarisen simainen aromikkuus sen sijaan puhuvat omaa kieltään. Greippisen karamellinen maku on aavistuksen pistelevän alkoholinen ja pihkaisen trooppinen. Topselvellinkisen sekainen, mutta tasapainoinen keitto.
83

25.10.2013

Founders All Day IPA 4,7% USA

Maitokauppaan eksynyt Founders herättää jo pelkällä etiketillään suuria tunteita. Onko kyseessä sitten Mökkitie vai Maantieltä taloon, niin taustalta hiipii Miller´s Crossing tyyppisiä tummia pilviä.
Nektariinisen tahmea olut nostaa muutaman sormen verran vaahtoa ja tämän yläpelti jättää tiivistä sukkanauhapitsiä jälkeensä. Trooppisen pihkainen tuoksu muistuttaa Nestlen boikotin aikaista jääteerouhetta. Maku on humalaisen katkera ja havuisen pistelevä. Napakka ja täyteläinen paketti.
90

15.10.2013

Stadin 4,5% / Rekolan Amerikan Serkku 4,5% / Nokian Keisari 66 4,2% American Pale Ale

Suomalaista pienpanimo-osaamista parhaimmillaan, tässä ja nyt.
Kulutusolut valikoimaan hintalaatusuhteellaan kiipinyt Routekeisari rinnallaan rekolan ja Stadin vastaavat ylpeydet.
Pääkaupungin kuningas mahtailee vaahdollaan muut maan rakoon, mutta Mäntsälä (tuleva Fiskars) ja Nokia eivät jää liiaksi varjoon. Stadin nostattama tattimainen vaahtotorni on kieltämättä poikkeuksellinen ja Rekola tässä kolmikossa yllättävästi vaatimattomin. Ei hätää. Kenelläkään. Ulkonäön puolesta sanottakoon, että Stadi on vaalein ja Rekola tummin. Tuoksut kertovat heti, että kyseessä on kolme täysin eri olutta. Stadin rapsakka belgisitrus, Rekolan savuisen makea vaniljatoffee ja Nokian havuinen humala. Siirrytään makuun. Stadi nousee pintaan saippuaisella bitterisyydellä ja Rekola hedelmäisen lempeällä makealla maltaisuudella. Nokia on perus vahva 66.
Summarum. Pöydässä kolme totaalisen erilaista APA:a (jokainen täydellisiä omalla tontillaan), joita kaikkia voin suositella suurella sydämellä. Rivijärjestystä on mahdotonta tehdä, mutta omat suosikit voi aina kertoa. Rekolaa ostaisin enemmänkin, jos hinta olisi huokeampi. Nokia näistä kolmesta hintalaadultaan eniten kohdillaan. Mmmmmmmmmm...
Stadi 88
Rekola 88
Nokia 88

4.10.2013

Chouffe Houblon Dobbelen IPA Tripel 9,0% BELGIA

Brasserie d'Achouffe on yksi omista suosikkipanimoista. Panimo on perustettu vasta 1982, joten kovin pitkistä perinteistä ei voi puhua. Silti Achouffen kylä Belgian Ardenneilla on eittämättä matkustuskohdelistalla hyvin korkealla.
Houblonin DIPA Tripa kaatuu Spiegelau-lasiin oljenkeltaisena ja samean sahtimaisena hiivojen kera. Vaahto on saippuaisen kuplivaa ja barokkisen muhkeaa. Tuoksu on lämpöisen yrttinen ja miedosti alkoholinen, jossa ruohoisen makea belgihiiva näyttelee luonnollisesti pääosaa. Maussa aromaattinen jenkki Amarillo puskee päälle, mutta antaa tilaa myös Tomahawk ja Saaz veljilleen. Kokonaisuutena eksoottisen korianterinen/pippurinen ja hieman raa'an appelsiinisen karvas. Erinomaisen maukas.
95

3.10.2013

Ridgeway IPA 5,5% ENGLANTI

Ridgentie on Brakspearin panimon (1779) raunioista nostettu mikropanimo, joka on osoittanut paikkansa myös kansainvälisillä markkinoilla. Tuotevalikoimasta löytyy muutamia erinomaisia yksilöitä ja paljon keskinkertaisia. Jostain syystä kyseinen panimo on Alkon erityisessä suosiossa.
Vaalean viljainen ja meripihkaisen kirkahko. Vaahto on muhkean samettinen ja kermaisen pehmyt. Pitsi seuraa nauhamaisesti perässä. Tuoksu on hedelmäisen pähkinäinen, mutta yllättävän pliisu ja sanomaton. Trooppisen tunkkaista jälkimakua edeltää suolaisen sitruksinen ja pihkaisen puinen puraisu. Enemmän bitter kuin IPA. Toimii pähkinöiden seurassa.
80

1.10.2013

Nøgne Ø Two Captains Double IPA 8,5% NORJA

Kaksi Kapteenia on vuonna 2010 Norjan kotiolutkilpailuun osallistuneen Jan Halvor Fjeldin resepti, jolla kuitattiin kilpailun kultainen pokaali ja pääsy Nøgne Ø:n suurille pannuille. Norski koti-DIPA Gunnar Wiigin ja Kjetil Jikiun käsittelyssä. Lähtötilanne kuulostaa enemmän kuin lupaavalta.
Korkki sihahtaa ja pullon suusta holahtaa ilmoille trooppista humalaa. Lasiin kaatuu tumman persikkaista olutta, jonka seassa on hyvin runsain mitoin elävää hiivaa. Valkoinen vaahto mahtailee, mutta alistuu hennon laikukkaalle pitsille suhteellisen nopeasti.
Valloittava tuoksu aiheuttaa niin kutsutun sniftermomentumin, jolloin kasvojen keskikonsolia on vaikea saada irti lasista. Havumetsäinen tryffelisyys yhdessä parfyymisen kukkaisuuden kanssa nypläävät diippii. Maun symbioosissa elää kaikki. Sitrus, ananas, mänty, aprikoosi, mitä näitä nyt on. Jälkimaku on toffeisen tuhkainen ja greippisen karvas. 100:n EBUn drinkiksi yllättävän lempeä ja silkkinen.
Alkon lyömä hintalappu (9,25€) ei innosta uusintaostoksille.
88