18.1.2018

Mallassepät - Leka Extra IPA 6,8%


Naantali on jäänyt jo historiankirjoihin ennen kaikkea suurena sukkakaupunkina. Aikojen saatossa, kyseisen tuotannon hiipumisen jälkeen ja kuluvan vuoden alusta aurinkoisessa luostarikaupungissa on alettu panemaan olutta oikein virkamiesten myöntämän luvan alla. Mallassepät on Jaakko Hartemaan ja Kim Ketosen vankan kotipanimotaustan pohjalta perustama pienpanimo. Omintakeisesti erityislaatuisen panimosta tekee se, että laitteisto on Hartemaan itsensä bygäämä kokonaisuus. Osaamista siis löytyy monelta eri saralta. Nyt arvostelussa oleva olut on Mallasseppien ensimmäinen kaupallinen tuote, joka on tulossa saataville Turun seudun parhaimpien olutravintoloiden hanoihin arvioidusti helmikuun toisella viikolla. Kuvan pullo lähetettiin minulle panimolta ja ilmeisesti kyseessä on varsinkin tuore yksilö, joten eipä tuhlata sen enempää aikaa vaan siirrytään varsinaiseen aiheeseen.


Leka vyöryy lasiin sulana kuparina. Spiegelaun jalaksen muotoilu pakottaa nesteen ylle tukevan oloisen valkoista suomen hevosen harjasta muistuttavan vaahdon suojelemaan cascaden, simcoen ja citran pyhimpiä aromeita. Nimen perusteella olen tässä vaiheessa jo valmiina ottamaan iskuja vastaan, mutta lähestyminen onkin aivan toisenlainen. Jollain tapaa jopa lähes anti-IPAinen, joka selittyy lähinnä tarkkaan harkitulla katkeruuden maltillisuudella. Tuoksu ei missään tapauksessa lyö lekalla päähän kuin sen paremmin muihinkaan ruumiinosiin. Lempeän lemoninen ja mahonkisesti makea flavori hyväilee hempeästi ja viettelee veikeästi. Suutuntumakin jatkaa saman sävelen tahdissa. Alasimen pintaan osuu korkeintaan verholijanvasaran kokoisia kumahduksia, mutta sitäkin oikeampiin kohtiin ja todella tarkkaan tahtiin tempottuna. Rollo-toffeen ja Wiener-nougatin kilkkeessä on aistittavissa metallimiehen makeaa maltaisuutta sekä täyteläisen taatelista turvallisuutta. Olen aistivivani/muistavinani jotain samankaltaisia kokonaisuuden elementtejä BrewDogin Hello- sarjalaisten kanssa, mutta onhan tämä nyt heittämällä parempaa kuin joku Päivi. Loppujen lopuksi hei hämmentävänkin hyvää. Lakkaudesta Lekaan❤



9.1.2018

Voittajan keitto


KimitoKeiky- kotiolutkilpailun voittajat Sami Huuskonen ja Jani Flinkman pääsivät loppiaisen mittaiselle elämysmatkalle Kemiöön. Lusin Savuinen Ale pistettiin pöhisemään puolenpäivän pintaan ja viimeiset lattian vahaukset suoritettiin ilta kahdeksan maissa. Kellon lyömien välissä ehdittiin käymään panimon Jonaksen johdolla ammattimaisen oluen panemisen pitkä oppimäärä tammikuisen päivän mittaan tiivistettynä. Iltaa jatkettiin tuttuun kaavaan Storfinnhovan tunnelmallisessa miljöössä saunoen, peuraburgereita nauttien ja hieman harvinaisempiin pohjoismaalaisiin panimoihin ja oluisiin tutustuen. Kokoonpanolle kiitokset, ilo olla mukana!


Täysin ongelmitta panopäivä ei suinkaan edennyt, mutta mitä muutakaan voi odottaa, kun neljä miestä yhdessä hikoilevat höyryävän kattilan äärellä. Sähkömiestäkin ehdittiin tarvitsemaan jo ennen kuin sulakkeet alkoivat paukkua ja valotaulut välkkyä. Elämää ja eksotiikkaa panimolla. Ilman olutta ei olisi selvitty, mutta onneksi tästä asiasta ei breweryllä tarvitse liiemmin murehtia. Kestosuosikkini Mandarina Vehnä sai kovan vastuksen rukiista, mutta palataan siihen vähän myöhemmin.


Olimme todenneet voittajaoluen reseptiikan erinomaiseksi jo ensimmäisten maistien aikaan, joten päätimme lisätä palkintomatkaan kilometrejä. Kimito Brewing kasvatti siipiään vuoden vaihteessa kahdella suuremmalla tankilla. Alkuperäisen viidensadan litran sijasta LSA:ta on nyt Kemiössä käymässä kokonainen tonni. Olut on ennakkotilattavissa ja toimitukset lähtevät saarelta helmikuun alussa. LSA pakataan 30 litran G-liittimellä varustettuihin Dolium kegeihin. Lisätiedustelut Jonakselta tai allekirjoittaneelta. Saatavuustietoja päivitetään välittömästi, kun hanat alkavat aueta. Innolla odotamme myös Teidän kommentteja Lusin Savuisesta Alesta! Somessa virallinen hästäg #KimitoKeiky.








1.1.2018

Iso-Kalla Savu Kekri


Joulun saneleman Urbock-ähkyn jälkeen tekee mieli jotain ihan muuta, mutta siitä huolimatta silmäni osuvat olutkellarin hyllyllä lepäävään savuolueen. Iso-Kallan Savu Kekri (5,7%) oli Alkon valikoimassa Oktoberfestien aikaan, mutta jäi tuolloin kokeilematta. Takkatuli jotenkin imi pulloa puoleensa ja siihen se sihahti sammion syleilyyn ja leiskujen lämpöön. Colaisen mustanruskea olut tuoksuu pienesti pyökille ja semisti savulle. Pinnan yllä leijaileva maltaan makeus myllertää massiivisesti märzenin saavuttaessa suupielet, mutta etenkin jälkilämmön tuudittamassa palvatussa lakritsipilvessä fenolinen siirappisuus iskee avareita poskien sisäpinnoille kilpaa kahvisen kokoonpanon kanssa. Viimeisenä suuhun jää apteekin yrttikarkkien (ne pehmeät vihreät pallurat) ja miedon salmiakin yhdistelmä savuisessa porstuassa. Jotain maanläheistä tässä on. Onnelist uut vuat!