Keikysivut

20.2.2018

Inkiväärin intohimoa ja aasialaista aistikkuutta


Kävin viime viikonloppuna Oulunkylän Supermarket Mustapekassa ja ostin itse henkilökohtaisesti ensimmäistä kertaa kotimaisesta maitokaupasta voimakkuudeltaan yli 4,7%:sta alkoholijuomaa. Onko tämä nyt sitä viinalimua? Luomuolut suosikkini Vakka-Suomen Panimon Nokkospilsin lisäksi mukaan lähti myös itselleni täysin tuntematon ja nopealla googlauksellakin hieman mysteerinen ns. Kettuolut (5,2%). Kiertolaispanimo St. Barley aloitti yhteistyön Nokian Panimon kanssa 2016 ja sittemmin kettuilu on siirtynyt Laitilaan. Ilmeisesti oluen markkinallinen idea oli alunperin lähtenyt liikkeelle Jaajo Linnonmaan visiitistä ravintola Farangiin, jonka olutvalikoimaa muistan itsekin parjanneeni muutamia vuosia sitten siellä käydessäni.
- Mun oluesta ei paljon tarinaa tai taustaa irronnut. V***tti lipittää mallastettua vettä, Jaajo kertoi toukokuussa 2016 Aamulypsyn facebookissa.
Epäonnista ravintolakokemustaan jakaen Linnonmaa sai ystäviensä kautta kasaan eri alojen ammattilaisia. Valtteri Heiskaselta löytyi teemaan sopivan inkiväärioluen reseptiikka pöytälaatikosta ja bränditoimisto MacWell loi tuotteelle kasvot. Paketti alkoi olemaan aika lailla valmis.


Björk otti opikseen ja kyseinen olut on ollut jo toista vuotta mm. ravintola Farangin valikoimassa. Uuden alkoholilain saattelemana sitä löytyy nyt myös muutamista maitokaupoista. Voin sanoa, että itämainen ruoka on aivan varmasti tälle kettuoluelle tuuhein mahdollinen häntä mikä sille voidaan takamukseen nastoittaa. Tuoksu on kuin platoon. Vietnamilaisen kasvuston seasta nousee Berengerin ammattitaitoista kylmäkiskoisuutta, Dafoen lämminhenkistä sielukkuutta ja Sheenin nuorekasta innostuneisuutta. Napalmiahan tämä kaipaisi, mutta aromikkuus jää kuitenkin sympaattisen teelehden tasolle. Sitruksinen suutuntuma saattelee solakan sielunmaiseman kohti inkiväärin intohimoa ilmentävää, mutta varpaillaan varautunutta väinönputkea. Ylikypsät, paikoin jopa käyneet tropiikin hedelmät täyttävät makupaletin ympyrän sulkeutumiseen saakka. Jälkiliukkailla maustekasvin pehmeän pippurinen purenta päättää päivän. St. Barleyn Ginger Pale Ale on ennen kaikkea ruokaolut, eikä ollenkaan huono sellainen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti