0,75 on sitten viime näkemän vaihtunut helpommin lähestyttävään 0,33 kokoon.
Savuisuus on miehekäs juttu. Itse ainakin tykkään haista savulle on se sitten kinkun, oluen, viskin tai ihan vaan nuotion leimun muodossa. Vaimo ei välttämättä ole samaa mieltä. Yksi asia ainakin on varmaa - pyökin savussa kuivatettu mallas voittaa savuaromin mennen tullen. Se miten se tehdään Bambergin tippukiviluolissa, tulee tuskin koskaan onnistumaan missään muualla, eikä ainakaan Suomen Lahdessa. Yritystä on toki aiemminkin kotimaassa ollut, eikä Sauhusanttu ole lainkaan huonoimmasta päästä.
Punaruskea olut kantaa vaatimatonta vaahtoa, mutta sen samettinen kestävyys paikkaa asian oikealla tavalla. Tuoksu on savuisen tervaleijonainen. Limppuisen kuiva maku on jostain syystä jotenkin keinotekoisen tuntuinen, eikä tajunta räjähdä millään osa-alueella. Kokonaisuus on kuitenkin toimiva ja se suorastaan huutaa liharuokaa ystäväkseen.
Jälkimaussa on reilu annos pekonirasvaa, vaikka kieli onkin karhea kuin atooppinen ekseema keskitalvella.
78
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti