Viileää belgi alea lämpimään lasiin. Siitä se lähtee.Munkin Tie on kesämökkitie. Kesämökkitie, jonka hiekka on painautunut pehmeäksi ja auringon paahtamana se suorastaan vaatii lomalaista riisumaan sandaalinsa ja kokemaan sen silkkiyden paljaita jalkapohjia vasten. Ainakin väri assosioi tämän suuntaista, eikä kruunukaan jää kauaksi rantakallioon vaahtoutuvasta suolavedestä, pienellä mutapohjalla maustettuna, luonnollisesti. Pitsi muistuttaa Saturnuksen renkaita suoraviivaisella nauhamaisuudellaan ja pysyvyydellään. Toinen vaihtoehto olisi maalarinteippi, mutta se ei kuulosta läheskään yhtä metroseksikkäältä, joten pitäydytään edellisessä. Kahvisen suklainen tuoksu taittaa yrttistä hedelmäisyyttä, joka jatkuu maussa luumuisena lakritsina ja paahteisena siirappina.
Kotimaiseksi luostariolueksi kerrassaan priimaa, johon ei moni pysty. Malty-Kuronen/Leinonen sen tekee. Kiitos ammattitaidosta. Maistelun jumalmoodin saavuttamiseksi valitsin tällä kertaa Italian tuliaiskassista juustoa ja salamia. Silloin tällöin elämässä on hetkiä, jolloin tuntuu, että Pate Mustajärvi seisoisi selkäsi takana ja huutaisi: "Jumalaare!".
90
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti