Etikettitaide on molemmin puolin vertaansa vailla. Niille epäileville Tuomaille, jotka pohtivat MG:n kylkeen lätkäistyä kuvaa, niin kyllä kyseessä on suklaamallas.
Molemmat lestit ovat hetken kypsyneet kellarissa; Põhjala BBF 4/15 ja Pyynikki 11/14.
Kuten kuvasta näkyy, Mustaan Kultaan kertyy vaahtoa neljänkymmenen mörköportterin verran.
Virolainen jättää peittävän samettista ja pyynikkiläinen nauhamaisen hitaasti valuvaa pitsiä.
Tuoksuissa Vahva on selkeästi lempeämpi kaikin tavoin. Paahteisuus on samaa luokkaa, mutta Must Kuld hyökkää hapokkaan kirsikkaisella fenolisuudella toisin kuin VP:n pehmeän samettinen suolasuklaa vaniljaisella turvepedillä. Molemmat retostelevat omilla vahvuuksillaan. Öljyisen mansikkainen Vahva Portteri on heittämällä helpommin lähestyttävissä, kuin taatelisen tanakka ja kinuskisen karamellinen Must Kuld. Onhan se käsittämätöntä miten hyvin Pereen Tuomas on saanut omassa keitoksessaan alkoholit piiloon, mutta Pilkingtonin Cee tuo mukaan tiettyä viskisen kinuskista karaktääriä, jota jää jossain määrin kilpakumppanissa kaipaamaan. Aloittelijalle ehdoton suositus kotimaisesta, mutta kokeneemmalle konkarille saattaa paremmin maistua myös virolainen. Itse en näistä pysty suosikkia suorimaan, joten tämä taisto päättyy tasapisteisiin.
Must Kuld 90
VahvaPortteri 90
Btw. Must Kuldiakin on saatavilla piakkoin Alkosta. Monopolin hinta ei tosin taida olla kovin kilpailukykyinen Tallinnan kanssa. Hinta Virossa halvennuksen ollessa parhaimmillaan 1,79€.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti