Belgian-Finnish Beer Evening @ Embassy of Belgium

Belgian uunituore suurlähettiläs Carl Peeters on ollut Suomessa vasta hetken, mutta selkeästi päässyt käsiksi jo Suomea ja Belgiaa yhdistäviin tekijöihin, joista ainakin eilen illalla päällimmäisenä oli olut. Suurlähetystössä järjestetyssä Belgia-Suomi olutillassa tarjolla oli runsain mitoin belgioluita, mutta myös kotimaiset pienpanimot vastasivat omilta osiltaan illan tarjonnasta. Paikalla olivat Malmgård, Humalove, Bruyerre, Abbaye d´Aulne, Alberga brewing, Servaali, Redbev, AOC51, Bryggeri, Maistila, Oma Panimo, Panimo Hiisi, Maku Brewing, Castle Malting S.A, Lupulus ja De Plukker Brewery.

Ensimmäisen oluen valinta tuntui ensin hankalalta ylitse pursuavan valikoiman johdosta, mutta sitten silmiini osui tammitynnyreissä kypsennettyä Rodenbach Alexanderia. En ollut ainoa. Samaan aikaan apajilla oli myös Tuopillisen Jouni Koskinen ja oluen monitoiminainen Aniko Lehtinen. Kuvassa itse asiassa Anikon lasillinen, jota zoomasimme kilpaa edestä ja takaa.

 

Illan isännän puheen lisäksi kuulimme ruuan ja oluen yhdistämisestä Anikon sekä Olutsommelier a.k.a. olutsuurlähettilään Maria Markuksen asiantuntevien vinkkien kautta. Lisäksi Aniko kertoi mielenkiintoisia tarinoita omista teinivuosistaan niin Suomesta, Belgiasta kuin Unkaristakin. Perinteisen suklaa-stout parituksen sijaan naiset olivat suunnitelleet pöytään belgichocolaadille kaveriksi Brasserie de l’Abbaye d’Aulne La Sambréen. Kyllä, jos jotain, niin oluella ja etenkin panimolla on ainakin näyttävä nimi.

Belgialainen viski oli tätä ennen henkilökohtaisesti täysin tuntematon asia, jonka vuoksi lähestyinkin kyseistä pöllöpulloa. Pöydän takaa ei kuitenkaan löytynyt tuote-esittelijää, mutta minun lisäksi viski alkoi keräämään muitakin asiasta kiinnostuneita. Otin ohjat omiin käsiini ja toimin tällä kertaa tarjoilijana, eikä kellään viskimaistiaista odottaneella näyttänyt olevan mitään tätä vastaan. Belgiviski toimi lopulta yllättävänkin hyvin, vaikka tosin oli kovin nuorta ja raakaa. Odotukset tosin eivät olleet kovin korkealla.

Juttelin muutaman Belgiassa pidempäänkin asuneen suomalaisen kanssa, joille belgioluet olivat tuttuja, mutta kotimaisissa oluissa ymmärrys oli lähinnä bulkkitasolla. Illan aikana he olivat löytäneet suomalaiset oluet täysin uudella tavalla ja huomasivat, että belgialaiset olivatkin yhtäkkiä heidän olutpirrassaan jääneet kotimaisten jalkoihin. Itsekin täytyy todeta, että vaikka eräs edustaja valittikin tuotteidensa olevan aivan liian lämpimiä, niin ainakin paikalla olleiden uudemman aallon belgipanimoiden oluet jättivät aika lailla kylmäksi.
Erinomaisen oluttarjonnan lisäksi tarjolla oli monenlaista pikkusuolaista, joiden toimivuutta ei voi koskaan kiistää. Belgialaiset juustot kuitenkin olivat illan ehdoton hitti, joiden menekkiä itse suurlähettiläskin kävi hämmästelemässä. Kaikin puolin upea ilta ja olihan siellä bändikin, Santé!

Tuntematon Vuosi Sata

Niin kuin hyvin tiedetään, on saksalainen panimomestari kaikkivaltias ja kaukaa viisas. Niinpä hän oli aikoinaan antanut itselleen vapauden suunnitella oluen itsenäisen Suomen juhlavuoden kunniaksi: Hyväntahtoinen trippelbock, joka katselee oranssin pukunsa takaa meitä. Se ei missään tapauksessa ole alkoholiprosenttiensa (10,0%) mukaisesti vihainen. Kenties se tuntee jonkinlaista myötätuntoa meitä kohtaan. Pakkanen kiristyy. Valse Tristen soidessa ilmassa voi aistia kirsikkaliköörikonvehdin katkun. Magnum (humala) on ladattu. Luumuinen topseilvellinki iskee huudon suuntaan maltaisella mäskisilmällä. Loppu on lähellä, kun korvike alkaa lämmetä. Kissanpaskaa se ei ole, saatikka sellupuuroa. Pikemminkin oikeaa kahvia. Suklaatakin vielä. Mokoma pullollinen menee niin, että heilahtaa. Perinpohjainen suomalainen pienpanimo-olut ensin ja sitten saunotaan. Sanokaa mitä sanotte...aika velikulta se on...piru...vie. 

100

Vuoden olutravintola 2016

Lehdistötiedote 14.03.2016

Bryggeri Helsinki on Vuoden olutravintola

Helsinki Beer Festivalin asettama raati on valinnut Vuoden olutravintolaksi 2016 Bryggeri Helsingin.

Helsinki Beer Festivalin historian yhdestoistakerta Vuoden olutravintola palauttaa tittelin panimoravintolalle, joka tarjoilee oluen ohella kunnon ruokaa.

Raati perustelee valintaansa näin:

Bryggeri Helsinki on moderni oluttupa. Se oli rohkean ei-kliseinen avautuessaan, sittemmin tyyli on alkanut yleistyä pääkaupunkiseudulla. Vappuna kolme vuotta täyttävä panimoravintola Helsingin sydämessä on tärkeä osa eläviä Torikortteleita.

Bryggeri Helsingin lupaus oli toimia ikkunana kotimaisiin pienpanimoihin. Se on pitänyt. Panimoravintola ei aja pelkästään omaa asiaansa vaan tekee työtä koko alan hyväksi ja tuo esiin tasapuolisesti myös muita suomalaisia toimijoita. Se tarjoaa ikkunapaikan olutmaa Suomeen myös satamaan saapuville tuhansille turisteille.

Ravintolassa on osaava ja oluista kiinnostunut henkilökunta, joka saa innostuksen tarttumaan myös asiakkaisiin. Panimo on näyttävästi esillä ja sen ympärillä tapahtuva koulutus ja maistelu vetää puoleensa myös niitä, joille olut ei vielä ole harrastus.

Panimomestari Mathias Hüffnerin oluet ovat maan kärkeä, huippulaatua, monipuolisia ja siksi palkittuja.

Ravintolapäällikkö Olli Majanen ja keittiöpäällikkö Ali Suviala tekevät Hüffnerin kanssa kiitettävää yhteistyötä. Oluen ja ruoan yhdistäminen toimii: ruokalistassa on olutsuositukset kullekin ruoalle ja olutta käytetään myös raaka-aineena ruoanvalmistuksessa.

Raati on pannut merkille myös Viron pienpanimoviikot, joista näyttää kahden kerran perusteella tulevan helmikuinen perinne. Merkittävä määrä itse Virosta etsittyjä uusia oluita, panimoiden edustajia vierailulla ja kaiken kokoavana menu, johon vierailevat oluet on sovitettu. Tämänvuotisen minifestivaalin kruunasi yhteistyöolut Union, jossa pääsivät esiin Pohjalan ja Bryggerin parhaat maut.

Helsinki Beer Festivalin asettamassa raadissa Vuoden olutravintolan valitsivat olutkouluttaja Mikko Salmi, oluenharrastaja Hannu Nikulainen, toimittajat Sakari Nupponen ja Mariaana Nelimarkka sekä Olutliiton puheenjohtaja Heikki Kähkönen

Bryggeri Senaattori 7,5% HELSINKI

Senaattori on cola-tiivisteen mustanruskeaa, mutta vaahtoaa selkeästi paremmin kuin siirappi. Vaahto on kaunista ja pysyvän samettista aallonharjaa. Tuoksu on ruisleipäisen mämminen, jossa jälkikaikuna kuivattua persikkaa. Kotikaljamainen suutuntuma on maltaisen makea ja osittain jopa katkeran humaloitu.
Nesteen lämmetessä esiin tunkeutuu enemmän marjaisen luumuisia aromeita ja pikku hiljaa myös ripaus alkoholia.
Bryggerin parhaimmistoa, vähäinen tosin on tämä omakohtainen otantani.
84

Bryggeri Husaari 20-vuotisjuhlaolut 4,5% HELSINKI

Vuonna 1993 perustetun Rakuuna Oluen juhlavuosiolut. Husaaria valmistettiin alunperin Lappeenrannan Panimossa, joka tänä päivänä on oikotiellä myynnissä asuinkäyttöön. Bryggeri käyttää Husaarissa alkuperäistä hiivaa, joka on ollut VTT:n hiivapankiss since ´94.
Kuparisen pihkainen olut ei vaahtoa, mutta lasin reunoille muodostuu Kaurismäki-tyyppinen, täydellisen symmetrinen ja geometrisen puhdas pitsiympyrä. Ei olutta vailla menneisyyttä. Paahteisen maltainen tuoksu on paikoin myös Jack Danielsin vaniljainen. Ruisleipäisen humaloitu maku assosioi yhä tiukemmin 80-luvun kulisseissa tapahtuvaan dialogiin, jossa jokainen sana on enemmän kuin tarkkaan harkittu. Mitään ei jätetä sattuman varaan tuopin aikana.
Puhdas, muttei kliininen.
85

Bryggeri Helsinki Aleksanteri Brown Ale 4,5% HELSINKI

Etiketissä neuvotaan nauttimaan oluesta "laadukkaan ruuan kumppanina, 12-asteisena".  Molemmat ehdot näyttäisivät täyttyvän. Oikean lämpötilan lisäksi lautaselta löytyy Bosgårdin Charolaista pihvin muodossa Bistro Sinnen omatekoisella Bar-B-Que grillikastikkeella marinoituna, lankkuperunoita, rucolaa jne, jne. Myös paljaaltaan kyseistä olutta nauttineena voin sanoa, että ruoka nostaa Aleksanterin uudelle levelille. Syömällä ei vaahtoa kuitenkaan saa kasvatettua, joten se jää joka tapauksessa olemattomaksi. Pitsiä jostain tuntuu siitä huolimatta puskevan läpi. Tuoksu, kuten makukin, on toffeisen limppuinen. Mustaherukkainen jälkimaku päättää kaiken ja aiheuttaa samalla janon tunteen.
80