Voittajan keitto

KimitoKeiky- kotiolutkilpailun voittajat Sami Huuskonen ja Jani Flinkman pääsivät loppiaisen mittaiselle elämysmatkalle Kemiöön. Lusin Savuinen Ale pistettiin pöhisemään puolenpäivän pintaan ja viimeiset lattian vahaukset suoritettiin ilta kahdeksan maissa. Kellon lyömien välissä ehdittiin käymään panimon Jonaksen johdolla ammattimaisen oluen panemisen pitkä oppimäärä tammikuisen päivän mittaan tiivistettynä. Iltaa jatkettiin tuttuun kaavaan Storfinnhovan tunnelmallisessa miljöössä saunoen, peuraburgereita nauttien ja hieman harvinaisempiin pohjoismaalaisiin panimoihin ja oluisiin tutustuen. Kokoonpanolle kiitokset, ilo olla mukana!

Täysin ongelmitta panopäivä ei suinkaan edennyt, mutta mitä muutakaan voi odottaa, kun neljä miestä yhdessä hikoilevat höyryävän kattilan äärellä. Sähkömiestäkin ehdittiin tarvitsemaan jo ennen kuin sulakkeet alkoivat paukkua ja valotaulut välkkyä. Elämää ja eksotiikkaa panimolla. Ilman olutta ei olisi selvitty, mutta onneksi tästä asiasta ei breweryllä tarvitse liiemmin murehtia. Kestosuosikkini Mandarina Vehnä sai kovan vastuksen rukiista, mutta palataan siihen vähän myöhemmin.

Olimme todenneet voittajaoluen reseptiikan erinomaiseksi jo ensimmäisten maistien aikaan, joten päätimme lisätä palkintomatkaan kilometrejä. Kimito Brewing kasvatti siipiään vuoden vaihteessa kahdella suuremmalla tankilla. Alkuperäisen viidensadan litran sijasta LSA:ta on nyt Kemiössä käymässä kokonainen tonni. Olut on ennakkotilattavissa ja toimitukset lähtevät saarelta helmikuun alussa. LSA pakataan 30 litran G-liittimellä varustettuihin Dolium kegeihin. Lisätiedustelut Jonakselta tai allekirjoittaneelta. Saatavuustietoja päivitetään välittömästi, kun hanat alkavat aueta. Innolla odotamme myös Teidän kommentteja Lusin Savuisesta Alesta! Somessa virallinen hästäg #KimitoKeiky.

KimitoKeiky voittaja

Kemiönsaaressa Storfinnhovan metsäkylän keskellä vietettiin viime viikonloppuna eräänlaista luokkakokousta. Kaikki KimitoKeiky-kilpailuun osallistuneet kotioluet kokoontuivat laiturin ääreen ja olivat valmiita antamaan kaikkensa voittaakseen kyseisen mittelön. Aurinkokin näyttäytyi ja illan tuomareiden eli allekirjoittaneen blogistin sekä Kimito Brewingin headmasterin Jonaksen aistikanavat olivat mitä herkimmillään vastaanottamaan kaikkea kilpailijoiden tarjoamia arominyansseja aina tuoksusta jälkimakuun asti. Pääsimme myös jälleen kerran ihailemaan upeita etikettitaiteita, joihin selkeästi oltiin siellä sun täällä keittiökeittoloissa panostettu enemmän kuin olimme osanneet odottaa.

Illan viiletessä sytytimme kynttilät ja vapautimme oluet kruunukorkkien kahleista yksi kerrallaan. Lämmitimme jopa saunan uhrautuessamme tuomaroinnin meille asettamaan vaativaan, mutta luonnollisesti erittäin mielekkääseen tehtävään. Mutta mikään tämä ei voisi vähempää kiinnostaa teitä arvoisat oluen ystävät ja blogini lukijat. Teitä kiinnostaa vain ja ainoastaan miten kisassa kävi…Pikku hiljaa menemme kohti tätä tietoa. Sitä ennen söimme pyttipannua.

Reissussa rähjääntyneet, väsyneet, mutta onnelliset finalistit

Perjantai-illan aikana valitsimme kilpailijoiden joukosta parhaat finaaliin, joka suoritettiin seuraavana iltana tuorein aistein. Yllä olevan kuvan oluille siis kunniamaininnat erinomaisesti onnistuneista panoista.  Aikaisemmin mainitun tuomarikaksikon lisäksi lopputuomarointiin oman asiantuntijuutensa toi myös Jonaksen vaimo Stina. Niin monta hyvää ja erilaista olutta. Aluksi näistä parhaan valitseminen tuntui ylitsepääsemättömän vaikealta, mutta lopulta tuomaristo oli kuitenkin hämmästyttävän yksimieleinen. Meillä oli voittaja.

Odotin hetkeä jolloin pääsisin ilmoittamaan kilpailun voittajille Sami Huuskoselle ja Jani Flinkmanille tuloksista ja tiistain myöhäisillassa tavoitinkin ainakin toisen Lusin panomiehistä ilmeisesti jostain päin Heinolaa ties mistä hommista: "Unreal, ei voi muuta sanoa! Sanotaanko näin, että aika puskista tämä voitto tuli, noh niin tavallaan voitto-olutkin, Lusin metsien keskeltä. Noin 1 1/2 vuotta olemme oluen kotipanimomenetelmiä kehitetty erä ja resepti kerrallaan. Aina opittu jotain uutta matkan varrella, mikä tässä touhussa hauskinta onkin. Voittoisa LSA syntyi kuten muutkin panot, fiilispohjalta. Perustavina tekijöinä oli tukeva mallaspohja sekä tuhti humalointi, mutta myös panostus itse prosessiin sekä materiaalin optimiin käyttöön. Hyvä siitä tuli myös omasta mielestä ja tietysti olemme reseptiä jalostaneet jo hieman eteenpäin. Tietysti toivomme myös muidenkin kuin itsemme ja ystäviemme pääsevän maistamaan tätä kevyesti savuista täysmallas-humalapommia! Korkkaanpa vaikka yhden LSA:n voiton kunniaksi..."

LSA eli Lusin Savuinen Ale

Kuusi prosenttinen Lusin Savuinen Ale on aavistuksen Itämerisesti samea, jonka pohjalta kumpuaa meripihkainen punertavuus. Vaahtopäät eivät nouse äärimmäisen korkealle, mutta viekoittelevat siitä huolimatta pitsiverhouksellaan. Oluen sielu lepää suupielillä vielä pitkään siemaisun jälkeenkin. Hunajakennoinen makeus saa aikaan maallista mielihyvää ja muinaishistoriallista mielenmuhinointia. Edellä mainittuja assosiaatioita vahvistaa yhä enemmän ja enemmän mallasrungosta kaikuva vienon savuisesti sahtinen alkukantaisuus, joka lusilaisella röyhkeydellään ja larppauksellisella rivoudellaan lakaisee kaikki muut Kimitokeiky-finalistit pöydän alle. Onnittelut voitosta, kohta pannaan isosti!

Punaniska Lahden toiselta puolen: Pihamaan Heinola-olut

Kaikki tietävät, että Heinola on tyly kaupunki. 1970-luvulla Heinolassa pantiin olutta. 2010-luvulla Heinolassa pannaan jälleen olutta. Lapinlahden lintuja lainaten, "poliisi on voimaton". Oluet ovat maitokauppavahvuisia (< 4,7%) ja niitä myydään Lähiruokatori Heilassa kaupungin suosituimman ravintolan, ABC:n parkkipaikalla. Heinola on Pihamaan kymmenes olut ja samalla Vääksyn jälkeen panimon toinen paikkakunnan nimellä varustettu lesti. Kolmantena sarjassa ilmestyi Kangasala vehnäolut.

Heinola-olut on tumman meripihkainen ja aika lailla turhankin runsaan valkuaiskuohkeasti vaahtoava red ale. Happaman hiivainen tuoksu sointuu mukavasti kellarikaramellille. Suutuntuma on simaisen samea ja kotikaljamaisen kylmiöinen.Vihanneksisen vetinen maku saa pienoista runkoa humaloinnista, mutta kokonaisuus jää eteiskaljaisen homeitiöiseksi ja aavistuksen navettaiseksi.
Tyly olut.
51

Pihamaan olutvaltaus

Pihamaan Viinitila on tunnettu viineistään ja etenkin sahdistaan.
Nyt uutena aluevaltauksena  on pistetty myös olutpannut porisemaan.
Läksin Heinolaan tunnustelemaan tilannetta. Paikan päällä odottikin viisi terrakotta soturia valmiina taistoon (kiitos Jussi). Eli ei muuta kuin tinapäähineitä taivuttamaan ja sihauttelemaan.
Etikettitaide on kaikessa japanilaisessa käsityöläishengessä iskevää, mutta jääkö fiiliksen nousu siihen.

Vehnän tuoksussa ja maussa päällimmäisenä on hiiva. Tuntuma on keskeneräinen ja käynyt.

Vaalea poreilee jo aavistusen paremmin, mutta maussa ei ole juuri mitään positiiviseksi luokiteltavaa. Sekavaa settiä. Ulkoisesti molemmat tähän mennessä ovat näyttäneet kiljuisilta simoilta.

Savujussikaan ei edellisistä kauheasti eroa. Savuaromikin on hyvin keinotekoinen, eikä savumallasta ainakaan tuoteselostuksessa mainita, joten ei liene ollut samassa rakennuksessa panohetkellä.

Jäärä (tummavehnä) yllättää ensimmäisenä edes ropposellisen posisti. Ulkonäkö on huomattavasti edeltäjiään nokkelampi ja vaahtoakin syntyy mukavasti. Mansikkaa ja siirappista rukiutta.

Tummakin menettelee, mutta muihin tarjolla oleviin vastaaviin tuotteisiin verrattuna välissä on silti valovuosi. Valjuinen kokonaisuus.

Jotenkin tuntuu, että tämä olut kokeilu saattaa jäädä lyhyeksi. Uhkana on Pihamaan transformoituminen Pilamaaksi.


EpäKeikymäinen arvosteluasteikko/podium:

1. Jäärä 2/5
2. Tumma 2/5
3. Vaalea 1/5
4. Savujussi 1/5
5. Vehnä 1/5

Pihamaan Sahti 9% HEINOLA

Väriltään vaaleampi ja kinuskisempi kuin kesäversio. Oranssinen ja sakea. Läpinäkyvyys muistuttaa Itämerta.
Tuoksu on voimakkaan, mutta samalla lempeän banaaninen. Sokkotestissä voisi mennä saksalaisesta hefestä.
Suussa kyseessä oleva traditional real ale tuntuu öljyisen tahmaiselta ja sokerisen makealta.
Jälkimaku on reilusti mausteinen, ehkä korianterinen.
Kokonaisuutena Asikkalan/Heinolan oma alkuolut on oikea kruununjalokivi, jota voi häpeilemättä viedä ulkomaan tuliaisiksi.
Erittäin paksu ollakseen nautintojuoma.
Uusi kiinalais/kalevala tyylinen etiketti on hieno.
88

Pihamaan kesäsahti 9,0% HEINOLA

Heinolan Heilin sahti on väriltään tummanruskea ja vaahdoton.
Simamainen, mutta erittäin tumma.
Tuoksu on voimakkaan siirappinen ja aavistuksen kanelinen.
Maku on ärhäkän pippurinen ja kardemummainen sekä hedelmäinen ja tunkkainen.
Eräpäivä oli ehtinyt umpeutua parilla päivällä, joten toivottavasti neste edelleen markkinakelpoista.
Ei säväyttänyt erikoisemmin.
Alkoholi ja hiiva työnsivät itseään liikaa pinnalle.
54