Los Bastardos Linden

Raumalainen Linden Brewery sai kunniakseen valmistaa arvovaltaiselle yhtyeelle, Los Bastardos Finlandeses, oman oluen. Oluen tyyliksi muotoutui yllätyksettömästi bändioluille stereotyyppinen lager. Mutta mexican lager? Paperilla älyttömän yhteensopiva kombo yhtyeen imagon kanssa, mutta varsinkin maissi oluessa tuo ensimmäisenä kuitenkin mieleen kirkkaat ja pitkäkaulaiset pullot, joiden kyljessä komeilee joko keltapaitaisen siivouspalvelun tai italialaisen eurodance-yhtyeen nimike pienellä extralla. Tähänkö on Suomen Thin Lizzyn / ZZ Topin arvokkuus runnottu?

Oluen historia sai alkunsa kyseisen bändin laulajan, Bryn Jonesin vieraillessa Raumalla edellisen vuoden lopulla. Taitelijan trubaduuri -osuuden loputtua hän päätyi paikallisten panomiesten pöytään ja yhteistyökuviot olivat nopeasti toteutusta vaille valmiina. Pitäähän jokaisella itseään kunnioittavalla bändillä olut olla ja tällä kertaa kyseessä sattui olemaan yhtye, jolla on eittämättä yksi maailman vaikuttavimmista logoista, joka kilpailee uskottavuudestaan jopa Motörheadin kanssa.

"Muutaman tuopin ja jallun jälkeen olutkin oli suunniteltu." - M. Linden

Patinoituneen puupaneelin värinen jalojuoma tuoksuu raikkaalle ruohomättäälle sekä nahkaiselle nuottitelineelle. Kaikki Coronan tapaiset mielleyhtymät katoavat välittömästi. Suutuntuma soittaa skitalla suoranaisen samettisia sointuja sauhutellen samalla sikaria sisätiloissa. Maissin makeus pehmentää Motueka-humalan tuomaa luontaista limen purentaa ja kääntää mullasta esiin kaivetun Marshallin nupit kaakkoon heti ensi rytmistä. Sitruksisuus nousee loppua kohden Domestosmaisen dominaattorin rooliin raikastaen ruumiin radikaalisti. Kokonaisuutena Los Bastardos Finlandeses Lager on juuri sitä kaikkea mitä samainen yhtye edustaa. Vienna lagereiden Jack Daniel´s, rock ´n´ rollin ruumiillistuma lasipullossa. Olut jota on vain yksinkertaisesti pakko saada lisää. Viva Los Bastardos!

Tyrantti Kobra NEIPA

Vaalean kadmiuminen värimaailma tuoksuu varovasti tropiikin hedelmiltä, kuten ananakselta ja persikalta. Maku on suutuntumaa myöten raikas ja freesi. Ananas on selkeästi solistin roolissa ja paukuttaa falsettia oikea jalka PA-kaapin päällä. Mr. Juicy sen sijaan pistää jaloilla koreasti tuplabasariin tahtia. Yrtit heittävät väliin pieniä kitarasooloja, joskin hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia riffejä. Katkeruus jää lopulta basson varteen ja pysyttelee taka-alalla. Ihan kiva kesäinen sointukierto, mutta ei sentään nahkahousujen arvoinen. Elokuva oli tykimpi.

Post scriptum. Juo NEIPA´si tuoreena. Minäpä join, mutta arvio jäi pöytälaatikkoon. Tässä siis alkukesästä tölkitettyä sekä nautittua Tyranttia. Erä 000000096. Bbf 021218

Tornion Panimon Sentenced Ever-Frost 4,7%

Lumet alkavat sulamaan ja sydäntalvea kellarissani venannut Tornion Sentenced on aika kaivaa naftaliinista. Etiketin paragrafien mukaan kyseessä on pilsner-olut, joten eittämättä olisi ollut syytä korkata lesti jo aiemmin, mutta syteen tai saveen. Speksien mukaisesti tyypillinen bändi-olut siis ja panimon huomioon ottaen voisin kuvitella, että sisältökin saattaisi vastata hyvin pitkälti edesmenneen orkesterin laadukasta, vaikkakin kovin synkkää tuotantoa.

Neste on kirkkaan meripihkaista ja varovaisen valkeasti vaahtoavaa. Tuoksu on kuin hunajakennoinen maltaan mehujalostamo, joka syöksee ikkunoistaan ristiriitaisia bulkkikatkuja. Maku saa saman sorttisesti otsaryppyni sykkimään etsien oluen sielun rytmikkyyttä, joka tuntuu lyövän jollain tapaa ohi symbaalin. Suutuntuman miksaaja on ilmeisesti mennyt työntämään maltaan makeutta säätelevät nupit kaakkoon ja muut soittimet jäävät Tähden lailla taka-alalle. Raikkaus kärsii liiasta siirapista.

Metallica Brewery

"Drink my friend, and you will see that beer is my reality."

- James Hetfield

Surullisten Budweiser yhteistyökokeilujen jälkeen Metallica yllättää positiivisesti olutrintamalla avaamalla omalla nimellään toimivan panimon San Franciscoon. Lisäksi Kööpenhaminaan on rakenteilla pienempi sivukonttoripanimo eurooppalaisten Metallica-fanien iloksi. Ensimmäinen julkistettu olut on tyyliltään Death Lager ja poikkeuksellisesti vielä saatavilla ainoastaan yhtyeen Helsingin keikan lipun ostaneille. Oman numeroidun olutpullon voi noutaa pääsylippua ja henkilöllisyystodistusta näyttämällä Tarvasjoen sekä Nivalan keskustan marketeista. Lähempänä keikkaa tuotetta on mahdollisesti tulossa saataville myös pääkaupunkiseudulle mikäli tavaraa riittää. Tämä tuskin kuitenkaan on kovin todennäköistä.

Itsekin keikkalipun lunastaneena kuulun tähän harvinaislaatuiseen etuoikeutettuun joukkoon, joka voi edellä mainituista paikoista oman lestinsä lunastaa. Sen lisäksi sain kuriirilähetyksenä suoraan San Franciscosta kaikkiaan jopa neljä pulloa Metallicaa ennakkomaistiaisiksi. Yhden oluista korkattuani voisin lyhesti kuvailla tuotetta kuolleen lagerin makuiseksi. Täysin juomakelvotonta. Onneksi mukana paketissa oli myös vinyyli EP ja kaksi ‘Hardwired’ Experience Exclusive lippua Helsingin keikalle 9. toukokuuta 2008. Nämä liput arvotaan kaikkien tässä postauksessa tai Keikyklubin sosiaalisessa mediassa kommenttinsa jättäneiden kesken. Kaikki kommenttikenttään "Metallica" kirjoittaneet ovat automaattisesti mukana arvonnassa. Arvonnan onnettarena toimii itseoikeutetusti Lars Ulrich. 

Thorium Black - Diablo 20th Anniversary Stout 6,5%

Vuosi taaksepäin markkinoille ilmestyi 4,5%:nen Diablo Corium Black, joka oli bändin ja Pyynikin käsityöläispanimon yhteistyön tulos. Samassa hengessä syntyi Thorium B, astetta voimakkaampi paholainen. Reseptin kehittelyssä mukana olivat Pyynikin tuotanto- ja laatupäällikkö Heikki Eräsalon lisäksi makutuomareina Heikki Malmberg ja Aadolf Virtanen Diablosta.
Olut tulee ainoastaan ravintolamyyntiin ja kulkee kiertueen matkassa aina Oulusta Anjalaan. Saatavuustietoihin voi perehtyä panimon kotisivuilta. Nämä testipenkissä olleet pullot sain panimolta. Alla olevassa videossa yhtyeen solisti Rainer Nygård omistaa kappaleen Pyynikin käsityöläispanimolle ja sipaisee Thoriumin ensipuraisut lavalla olutta analysoiden: "Ei paskempaa".

Toriumiakin mustempi stout vaahtoaa kevyen maltillisesti. Tuoksussa on palkitsevasti papan vanillaa, mutta soolon sointukierto keskittyy paahteiseen kahviin savuisessa kellariviskibaarissa. Suutuntuma on juuri niin raikas, kuin kuusi ja puoli prosenttinen musta pyynikkiläinen vain voi vahvuusalueellaan olla. Tuhkaisen trashinen maku on räätälöity helposti nautittavaksi lasin ohella suoraan pullonsuusta niin saunassa kuin snakepitissäkin. Viimeisiä säveliä lähestyttäessä olut vuodattaa itsestään kaiken aistien saavutettaville. Lakritsainen salmiakkisuus suolaa suupieliä ja tumma suklaa tasoittaa omalla makeudellaan sinfoniaa metalliveljien käyttöasteikolla lähelle sataa. Desibelit alkavat nousta ja reaktori on saanut kaipaamansa polttoaineen, jolla De Loreankin kehräisi kuin kartusiaani. Jone Nikula arvioi Makun Amorphis lageria "Helvetin hyväksi". Diablon yleisön seasta niin ikään oli kuulunut kommentti: "Perkeleen hyvää". Mitäpä näihin voisi enää lisätä. Kotimaisten pienpanimoiden rock-oluet alkavat olla toinen toistaan kovempia! Rock out with your craftbeer!
88

Postipaketin teippaaminen kiinni on turhaa.
Kuriiri toimittaa oluet ehjänä kotiovelle,
vaikka laatikko auki :)

Helvetin hyvää bissee tuhansista järvistä

The Riff Helsinki 24. marraskuuta 2016

 - 

Amorphis Lager From The Thousand Lakes 

- Helvetin hyvää bissee, arvioi Jone Nikula saadessaan ensimmäiset siivut Amorphis Lageria Riff'n tiskillä. Enkä lähde tilanteessa miestä kiistämään. Hedelmäisen raikas craftlager maistuu autenttisessa ilmapiirissä hyvässä seurassa mitä loistavimmalta. Pieneen rock-kuppilaan on kutsuttu vain sen verran vieraita, että tunnelma ei pääse heittäytymään ahtaan puolelle, joten mukavuustaso alkaa huitelemaan suhteellisen korkealla. Tähän paikkaan vielä bändi lauteille, niin eihän siinä voi kuin olutlanseeraustilaisuudesta nauttia.

Vain neljän korttelin päästä Kalevankadulta löytyy paikka, missä koko ajatus bändioluesta oli alunperin lähtenyt liikkeelle.

- Baaristahan tämä lähti niinku monet muutkin loistavat ideat. Jussin kanssa tavattiin siinä ja juteltiin, että olut pitäs tehdä, eikä muita bändin jätkiä tarvinnut kovin kauaa mukaan suostutella, basisti Niclas Etelävuori kertoo.

- Näin sattui, että meillä molemmilla oli sama kantapaikka eli Milli Miglia, jossa MAKU-oluita oli saatavilla ihan ensimmäisten joukossa silloin kun meidän panimotoiminta lähti liikkeelle, Jussi Tamminen jatkaa.

Ensin tehtiin repertuaarissa jo olemassa olevasta pale alesta kokeilunomaisesti ensimmäinen 5000 pullon erä, jonka kylkeen liimattiin otsakkeeksi Ale From The Thousand Lakes. Tämä viitoitti tietä suuntaan, jossa yhteistyökumppanit päättivät luoda nimen alle kokonaan oman oluen omalla reseptillä.

- Harvoin saa juoda omaa olutta ja sitten vielä siitä saattaa hyötyäkin jotain. Meidän puolesta haluttiin raikas ja helposti lähestyttävä ja juotava olut. Voisin kuvitella itseni jonnekin palmujen alle korillinen kainalossa rojaltien kera. Tää on aivan erinomainen pienpanimotuote, jonka voi ylpeydellä allekirjoittaa. Ei oo vedellä lantrattua litkua, kitaristi ja bändin perustaja Esa Holopainen summaa.

Etelävuoren näkemys on enemmän tyyliriippuvainen:
- Tää piti olla lageria. Se oli kai ainoo ajatus. Etupäässä Jussilla ja niillä on ollu ohjakset käsissä, ei me bändissä osata sanoo muuta ku onks se hyvää vai pahaa. Tästä tuli hyvää.
Artesaanius ja lähituotanto ovat bändin jäsenille tärkeitä asioita. Amorphiksen raiderista on perinteisesti löytynyt craft-oluita ja managementin kanssa neuvotellaan jos sinne takahuoneeseen saataisiin omaa labelia tästä eteenpäin ainakin kotimaassa. Ulkomailla backstagella nautitaan paikallisten pienpanimoiden tuotteita. - Miksi sä vaikka Saksassa joisit Becksiä, kun siellä on paljon parempiakin oluita.
Samaan hengenvetoon Suomen alkoholipolitiikkakin herättää maailmaa nähneessä basistissa tunteita.
- Miks sen pitää olla niin vaikeeta? Japanissa voi ostaa kaljaa kadulta automaatista. Varsinki tämmöset oluet ja muut miedot ne on virvoitusjuomia. Tai sitten ku oltiin Kolumbiassa. Kolmen aikaan yöllä tultiin hotellille ja kaupat oli kiinni. Paikallinen jätkä sanoi, että ei hätää hän soittaa jonnekin ja kymmenessä minuutissa ovella oli kuus bissee ja pari askii röökii, eikä maksanu juuri mitään.

Intiimi keikka saa laulaja Tomi Joutsenen muistelemaan legendaarisen Jyrkin vitriinistagea:
- Tää on muuten sama, paitsi täällä on bissee, siellä ei ollut.
Viimeisen biisin myötä siirrytään House of Sleepin hellään humppahuomaan. Kiitokset illasta Maku, Amorphis ja kaikki muut mukana olleet.

Queen Bohemian Lager 4,7% TZEKKI

Iron Maidenin, Ac/Dc:n, Motörheadin ja muiden tunteisiin iskeytyvien bändien mukaan nimetyt oluet luonnollisesti kiehtovat olutharrastajaa, mutta eivät kuitenkaan ennusta musiikin kanssa suoraan verrannollista euforiaa. Queen oli aikansa suurin ja kaunein, joten pulloon pantuna mallastuotteena tilanne arvelluttaa. Tosin ulkoisiin ominaisuuksiin on panostettu kiitettävästi ja tuote näyttää upealta kuten konseptiin kuuluu. Oluen synopsikseen tutustuminen antaa kuitenkin ymmärtää aivan kuin oltaisiin heittämässä Adam Lambert Freddie Mercuryn saappaisiin. Pelottavaa.

"This should be heaven"

Rapsisen makea ja margariinisen maltainen tuoksu vie ainakin aluksi aistit pois bulkkiscenaarioista. Ruohoisen raikas suutuntuma on keväisen kepeä ja voisen virkistävä. Olen enemmän kuin yllättynyt oluen vahvasta tzekkiläisestä puristuksesta, joka pitää otteessaan pullon halki. Puhdasta ja selkeää pilsneriä. Pakkohan tästä on tykätä. Rohkaisen mieleni ja suuntaan kohti Kaisaniemeä.
85

AC/DC Beer 4,5% SAKSA

Haljun kellertävä lager näyttää lähinnä värjätyltä vedeltä. Valkoinen vaahto on aluksi korkea, mutta laskeutuu välittömästi nesteen pinnan ylle ohueksi harsoksi. Tuoksussa on makeaa metallia ja risaista ruohoisuutta. Viljaisen maltainen suutuntuma ei liiemmin viettele.

Haastavan kokoinen tölkki.

Hard rock taittuu selvästi soft popin puoleen.

38

"Then you're out of luck.
Yes you are.
It's all screwed up."

Mikkeller Tiger Baby: Open Windows Open Hills 5,0% TANSKA

Hyvin sumean persikkainen ulkokuori, jonka pitsi on ihanan samettista. Tuoksussa trooppista tupakkaa ja mangoista mallasta. Hedelmäisen makea suutuntuma taittuu rapsakan katkeron puolella ja villiintyy vadelmaisesti. Kokonaisuus on peijakkaan paksu. Greippimehussa marinoidun käpyinen humalointi saa tukea maltaisen makeasta toffeeflavorista.

Olut on tanskalaisen pop-yhtyeen nimikkotuote ja samalla etiketissä mainitaan heidän kolmas pitkäsoittonsa, "Open windows open hills".

80

Wychwood Piledriver "Status Quo Ale" 4,3% ENGLANTI

Yhtyeen kanssa yhteistyössä suunniteltu olut on  kunnianosoitus legendaarisen Piledriver albumin uusintajulkaisulle. Rubiinisen pihkainen värimaailma toffeisella ja samettisella vaahtokukalla höystettynä jättää lasin reunoille tiiviin peittävää pitsiä. Tuoksu on pekaaninpähkinäisen purtava ja hedelmäisen himokas. Maku lukee tuoksun ojentamaa muistiota ja vahvistuu maltaisella makeudella sekä persikkaisella pajunköydellä. Jälkisointu on valjuisen vetinen ja kukkaisen kahvinen.
Pisteet albumin originaalia julkaisuvuotta mukaillen:
´72

Robinsons Trooper 4,7% ENGLANTI

"Into the valley of Death. Rode the six hundred. Cannon to right of them, cannon to left of them. Volley´d and thunder´d. The Trooper!"
Mr. Dickinson ja Robinsonin panimo vievät bändioluiden genren aivan uudelle levelille. Iron Maiden Trooper ei ole pelkkä etiketti. Iron Maiden Trooper on laadukas pintahiivaolut.
Meripihkainen sotamies kantaa valkeaa kypärää, joka katoaa hiljaisuudessa jättäen jälkeensä tiivistä pitsiä, jossa ei voi olla näkemättä Eddien kasvon piirteitä. Tuoksu on vahvasti maltainen ja sitruunaisen toffeinen. Kukkaisen pähkinäinen ja jalopuisen hedelmäinen maku luo pohjan, jota on pakko arvostaa. Jälkimaussa hento lime jättää raikkaan suutuntuman.
Amerikkalaiset humalat Cascade ja Golding tekevät brittikellarimaisesta oluesta osaltaan hyvin jenkkimäisen. Vaikka oluessa ei ole mitään vikaa, olisin toivonut hyppysellisen enemmän humalaa ja trooperia. Bulkkimaailmasta ollaan ehdottomasti kaukana, mutta fanikuntaa kohtaan tässä ollaan joka tapauksessa menty mukavuusalueen kotipesää silmällä pitäen. Ainakin omalla kohdallani olut toimi erinomaisesti grillatun lampaan kyljysten ja taustalla soivan "Rock in Rio":n kanssa. 
Bruce introduces Trooper: http://vimeo.com/61514884
"The smell of acrid smoke and horses breath"
86