Hartwall Foster's Radler 2,0% LAHTI

Aikaisemmin totesin fosters arvostelussa, että lemon twist versiota ei Suomen markkinoilla ole. Nyt on.
Radleri sisältää 60% limonaadia ja 40% olutta. Hyvin on 40 pinnaa piilotettu. Kuuteenkymppiin mahtuu sitruuna-, appelsiini-, lime- ja acerolamehutiivistettä, joten mehupuoli ainakin on hallinnassa.
Oluesta ko. tuote on erittäin kaukana, eikä sellaisena voitane arvostella.
Lähinnä limsa muistuttaa Schweppesin tuotteista.
Riippuu tilanteesta, mutta jossain voin kuvitella Rädin peittoavan perinteisen Foster´sin raikkaudellaan ja virkistävyydellään. Tall ships races tapahtumassa Helsingissä ko. tuotetta yritettiin tyrkyttää kuluttajille ilmaisina maistijaisina. Kävelimme ohi.
Ei olut.
25

Lisäys (10.08.13):
Allaolevien kommenttien pakottamana olihan sitä pakko ottaa ja alkaa tekemään raumalais-saksalaisia sekoituksia. Kuvassa valööriasteikko etenee seuraavasti vasemmalta oikealle: 100% Radler, 2/3 Radler, 1/3 Radler ja 100% Foster´s III. Paroalhon Paronin neuvot eivät kuitenkaan saa mieltäni, saati makunystyröitäni kääntämään vakkaa. Jo heti 1/3 Radlerissa alkaa tuntumaan, että ruokatorvessa olisi sitruunanviipale poikittain, joka sinänsä aihettaa jopa nesteen nielemisen vaikeaksi. 2/3 Radlerissa kiljuisuus maistuu jo liikaa läpi ja olut jää näkymättömäksi.

Hartwall Foster's Lager 4,5% LAHTI

Foster´sin veljekset (New York) kävivät perustamassa panimon Australiaan 1886 ja poistuivat heti seuraavana vuonna maasta. Veni, vidi, vici.
Vuonna 2003 kengurukaljaa alettiin maahantuomaan myös Suomeen, eikä aikaakaan, kun skotit (Scottish & Newcastle) ostivat yksinoikeudet brändiin Euroopan osalta 680 miljoonalla dollarilla ja Hartwall alkoi tuottaa juomaa janoisille suomalaisille lisenssin alla. Humala ja hiiva velvoitettiin tuomaan Lahteen Australiasta. Jotain kuitenkin tapahtui ja tuntui, että tuote muuttui. Kotimaisissa ravintoloissa saatavana on myös Ranskassa pullotettua F:sia.
Ulkonäkö on peruslagerinen, eikä voi olla assosioimatta Suomalaiseen populäärimusiikkitapahtumaan, joita ko. brändi tällä hetkellä hyvin pitkälti hallitsee. Viimeisimpänä valloituksena tyylitietoisten pääkaupunkilaisten skumppajuhla Flow. Ilmeisesti hipsterikansa ei ole niin tarkkaa mitä oluen suhteen tulee.
Sienimäinen vaahto muuttuu laskeutuessaan marenkikakkuiseksi saarekkeeksi, josta joku on käynyt maistamassa sormellisen. Tiivis pitsi muistuttaa perhosentoukan koteloa. Tuoksu on maissisen maltainen ja tunkkaisen pahvinen. Maku komppaa Karjalaa pienellä hunajaisuudella ja sitruunaisella raikkaudella. Ovat ne tätäkin keksineet tehdä lemontwist-versiolla?! Ed. mainittua ei kuitenkaan ole tietääkseni näkynyt Suomessa. Summa summarum, sopii joukkoon Karjala, Koff ja mitä niitä nyt on, mitä lätkämatsin tauolla myydään.
37