Põhjala Uus Maailm 4,7% vs 4,9% VIRO

Põhjalan rantautuminen tälle puolelle lahtea ei ole mitenkään epätoivottua. Virolaisen artesaanipanimon tuotteita kun on jo muutaman vuoden raahannut matkalaukussa kotia kohti, on ihan kiva, että näitä alkaa saamaan myös lähimarketista. Huomattavasti parempaan hintaan tosin, enkä tarkoita tällä paremmuudella edullisuutta. Uus Maailm on itse asiassa ensimmäinen kyseisen panimon olut jota olen päässyt maistamaan edelliskesänä Tallinnan Hopnerissa. Tästäkin California-inspired wheat beeristä on jouduttu tekemään Suomen maitokauppamarkkinoille sopivan vahvuuksinen eli pari kymmenystä laimeampi. Kovin pätevää vertailua tässä ei kuitenkaan saada valitettavasti aikaiseksi, koska vertailuoluet ovat tyylilajinsa huomioon ottaen harmittavan kaukana toisistaan tuoreutensa kannalta tarkasteltuna. Virosta ostetun pullon bbf on 11/15 ja Suomesta bongattu yksilö kantaa numerosarjaa 4/16. Vertaillaampa nyt kuitenkin kaikella mielenkiinnolla.

Hämmästyksen taso hyppää kattoon jo heti ensimetreillä. Korkin aukaisusta vahvempi versio pyrkii ulos pullosta ja muodostaa yltiöpäisen vaahtotatin oluen päälle. Pakko huomioida, että kaatotapa molemmissa tapauksissa on täysin identtinen. Kaikesta huolimatta miedompi versio ei vaahtoa ainakaan isoveljeensä verrattuna juuri nimeksikään. Neljäpikeseiska uppoaa lasiin helposti yhdellä kaadolla, mutta toiseen pulloon jää yksi kolmasosa odottamaan myöhempää kaatoa.

Muhkean vaahtokukan vuoksi vahvemman tuoksuun on aluksi vaikea päästä käsiksi. Molemmissa esiintyy hiivaista hedelmäisyyttä ja aavistuksen tunkkaista tiikkiä. Humalan puraisu tuntuu yllättäen voimakkaammin vanhemmassa tuotteessa, mutta uudempi korjaa sadon huomattavasti freesimmällä olemuksellaan. Viron tuliaispullossa esiintyy myös runsaasti sakkaa, jota viereisessä lestissä ei niinkään ole huomioksi asti. Maussa on saippuaa enemmän kuin vehnää. Kokonaisuudessa pihkainen pesäpalloräpylä ottaa kolmospesällä sitruunasta kopin ja haavoittaa jokeria. Vahvemman version käsissä hanskaan tarttuu verigreippi. Kuten kirjoitettu, niin vertailun olisi voinut tehdä tasavahvemmillakin pudeleilla, mutta tällaista tarjottiin tänään. Krypton avainsanaksi muodostui raikkaus.

Uus 84

Vanh 73

Olutturismia: Tallinna (Don´t try this in Finland)

Tallinna on ollut jo jonkin aikaa olutihmisten huulilla muunkin kuin viinarallin nimissä. Etelänaapurin pienpanimobuumistakin puhutaan. Suomalainen Sori Brewing pystyttää laitteitaan vanhaan asetehtaaseen ja Pyynikin Käsityöläispanimon Tuomas Pere on avaamassa craftbeer-verkkokauppaa, jonka kautta voi tilata suomalaisia pienpanimo-oluita Suomesta Tallinnan kautta Suomeen rahdattuna. Samaan aikaan Virolaiset pienpanimot tehtailevat lukuisia uutukaisia markkinoille. Puolentoista euron tuoppien vaihtoehdoksi Tallinnaan on sadellut yksi toisensa jälkeen mielenkiintoisempia olutravintoloita ja pubeja. Näiden perään lähdimme juoksemaan, mutta jo ensimmäisen paikan jälkeen tajusimme, että yksi ilta on aivan liian lyhyt aika kaupungin tarjoaman kattauksen läpikäymiseen. Siispä nautimme joka hetkestä.

Ensimmäiseksi ongelmaksi muodostui suunnistustaito. Twitterin kautta useita suosituksia saaneena olin tulostanut old schoolisti kartan, jonka avulla pääsimme pisteestä a. (Peppersack) pisteeseen b. (Hopner) vain reilussa puolessa tunnissa. Jokainen Tallinnan tuntija voi nyt hymähdellä. Kyllä, matkaa kohteiden välissä on alle 50 metriä, mutta reittivalintamme sai sen tuntumaan kilometreiltä. Hopnerin löydettyämme emme olisi halunneet sieltä poistua. Koskaan.

Janoinen mieleni valitsi ensimmäiseksi olueksi Thwaitesin 13 Gunsin. Pullo maksoi kokonaiset 3,90€. Uuuh.

 

 Seuraavaksi silmiini osui postimiehiä varten suunniteltu tiimalasin mallinen oluttuoppi, johon ei ole kuin yksi kaadettava belgi. Kwak. Puutelineessä tarjoiltuna neljä euroa kaksikymmentä senttiä. Telineen originaali tarkoitusperä on ollut hevosvankkureissa oluen nauttimiseen liittyvä käytännöllisyys, mutta näin 2000-luvulla historia ja esteettisyys tuovat kyseiselle vahvalle belgi alelle aivan erityislaatuisen nautinnon, eikä Tallinnan Hopner muuta tunnelmaa kuin ainoastaan pykälien mitalla ylöspäin. Suussa silkkaa samettia, mausteista makeutta ja rumeliinistä rusinaisuutta.