Flying Dutchman Nomad Tree Hugging Wood Chopping Mother Nature Loving IPA & Black is Black and I want My Baby Back Black Rye IPA

Leif Segerstamin puikko heilahtaa. Richard Wagnerin metalliarmeija kajahtaa. Die frist ist um! 

Lentävä Hollantilainen oli aikanaan ensimmäinen näkemäni ja samalla myös eniten kyyneleitä koskaan poskillani vierittänyt ooppera. Rooleissa tuolloin oli mm. Juha Uusitalo ja Matti Salminen. Nyt edessä on 1998 Diamond Beveragesin perustaneen Ronald De Waalin kiertolaispanimon kaksi Belgiassa pantua olutta. Ronald on syntyjään hollantilainen, joten panimon nimi ei sen enempää Tetris-taitoja kaipaa. Etiketteihin painetut nimet ainakin ovat täysin omaa luokkaansa, mutta saavatko nautintoaineet miehen kyyneliin? Tämä selviää aivan kohta lyhyiden keikykuvausten kera.

Tree Hugging Wood Chopping Mother Nature Loving IPA 6,0%

Hiivapartikkelit leijailevat Matrix-hidastuksen lailla meripihkaisen oluen seassa. Tuoksu on mäntyisen pihkainen ja hevisti humaloitu greippi radler-tyyppinen sitrusyrttipackage. Nektarimaisen nahkea suutuntuma stimuloi sisintä sielua. Marie-keksisen mangoinen mieli myhäilee mättöisellä mallaspedillä muhkeiden marenkien makeuttaessa makumaisemaa. Loppuliukkaat tarjoavat aavistuksen öljyisiä pohjia. Toimivan trooppinen IPA.

 Black is Black and I want My Baby Back Black Rye IPA 5,5%

Rio Colan blacki Baby Back Black tuoksahtaa vienosti viinimarjakahville ja maitosuklaalle. Suutuntuma on pehmeä, mutta ei kovin täyteläinen. Pähkinäisen paahtunut maku voitelee lakritsaista leikkikenttää paloöljyllä, kunnes jälkimakuun jää vain pelkkä tunne tuhkasta. Paatuneen bitterinen BIPA.

Heut´ soll sich alles freun! Zum fest! Zum fest! Heut´ soll sich alles freun´n!

Suomenlinnan Försti Ale (Tallink / Silja Line special brew) 4,5% VANTAA

Vantaalainen Försti ale tarjoillaan Tallinnan lautalla muovituopista :(. Tällä yhtälöllä saadaan parempikin olut maistumaan kuralta, mutta annoin mahdollisuuden. Kotona heitin tax free pullon vielä uusintana Amiraali tuoppiin. Lopputulema oli kuitenkin aika samoissa molemmissa tilanteissa:

Meripihkainen olemus ja samettinen beige vaahto.

Tuoksuu Suomenlinnan kivipaaseilta ja Silja Linen kokolattiamatolta.

Toisaalta tuoksun ja sitä kautta myös maun monet negaatiot juontavat juurensa ensimaistin plastiikista piirrettyyn tarjoiluastiaan. Muovinen kaiku pysyy ja säilyy, jopa lasituopista siemaistuna. Puolet aistikanavista suljettuna kokonaisuus kasaantuu makean maltaisuuden ja vetisen vaseliinisuuden ympärille. Tunkkaisen tahmeaa hedelmälihaa ruohoisen raitaisella selkärangalla. Jälkimaku on maltaisen metallinen. Jää selvästi Ugilaisen Förstin jalkoihin.

73

Suomenlinnan Foil Hat B Weisse 4,9%

Vaaleanpunainen neste täyttää lasin tilaviinimäisellä olemuksellaan. Tuoksukin viittaa marjaviinin tai käyneen mansikkamehun suuntaan. Pakastettuja karpaloita kinuskikastikkeella, uuh. Suussa olut pehmentää happamuudellaan hampaiden pintoja sellaisella sitruunan sykkeellä, että pH-arvon voisi veikkailla huitelevan jossain kahden ja puolen paikkeilla. Pitää jättää hampaidenpesu vähän myöhäisemmäksi.
Vehnäinen villivadelma valloittaa ja villitsee. Mustaherukka, jolla kyseinen keitos on maustettu, tulee parhaiten esiin ensipuraisussa sekä uudelleen jälkimaussa. Itse henkilökohtaisesti olisin lähtenyt veikkaamaan käytettävän aromin olevan peräisin punaviinimarjasta. Kokonaisuus on ehkä hieman liikaa mehumainen, vaikka kieltämättä hyvin raikastava ja erittäin mielenkiintoinen. Olutmaailman Ukkosmaine (ei yhtä täydellinen) - Oletteko te tosissanne? Aivoni ovat radioaalloilta turvassa. Turpa kiinni Mozart, tää on mansikkakausi!
77