Onko tämä Suomen paras olut?

Pyynikin Bourbon Barrel Aged Imperial Stout saapui Alkon käsityöläisoluiden joukkoon tyylikkäästi viikon myöhässä. Jo pelkästään strategisten mittojensa perusteella kyseessä oli ainakin omalla henkilökohtaisella tasolla se kaikkein odotetuin uutuus tälle keväälle. Eikä aikaakaan, kun kuluttajien kokemuksia kaikui keskusradiosta:

"No nyt löysi Siperia Imperial Stout voittajansa. Pyynikki iskee kuin  miljoona volttia!" - nimimerkki Svenflygel PintPlease-sovelluksessa.

"Pisteteknisesti tämä menee itselläni kotimaan listan kärkeen. Et silleen.  Better than Siperia." - Johnny Rio, Tuopin Ääressä

Siis Siperiaakin suurempi? Plevnan ylpeys on liputtanut Suomen parhaana pidetyn oluen paalupaikkaa jo vuosia ja tällä nimikkeellä tituleeratussa kilpailussakin kyseinen lesti on päässyt seisomaan sen korkeimmalla podiumilla.

Pyynikin Käsityöläispanimolta lähetettiinkin juuri sopivasti muutama maistiainen, joiden joukossa tuli myös kyseinen BBA IS. Samalla viikolla olin jo ehtinyt tilaamaan Alkon nettikaupasta pari verrokkia kyseiselle Tesoman uutuudelle. Foundersin KBS oli jonkin asteinen itsestäänselvyys, jonka kanssa halusin pyynikkiläisen saada rinnakkain. Otin mukaan lauteille kuitenkin myös Siperian, koska siihen somevertailu yksiselitteisesti kulminoitui, vaikka plevnalaisen tyylilaji onkin ilmeisen esteettömästi Black IPA ja alkoholiprosenteiltaankin reilusti näitä kahta muuta miedompi. Nyt kävi kuitenkin joka tapauksessa niin, että korkkasin nämä kaikki käsillä olevat kolme olutta tuhlaajapojan elkein samalla kertaa.

Korkin aukaisu aiheuttaa jokaisen imperiaalisen oluen kohdalla kevyen sihahduksen. KBS synnyttää pientä tehostehöyryä pullon suulla. Nesteiden olomuodoissa ei liiemmin eroja ole, mutta Founders erottuu kuitenkin selkeästi öljyisimmän paksuimpana ja Pyynikki vähiten mustana lietteenä. Heti tuoksussa Siperia ujostelee ja Plevnan kevyemmät alkoholiprosentit näyttäytyvät kepeänä kahvisuutena voimakkaampien verrokkien paistatellessa tuhtien sinfonioiden keskellä. Kentuckyn aamiaisstoutin keskittyessä kahvin mahtiin Pyynikkiläinen pöyhistelee sumpin joukkoon lorautetun viskin mitalla, joka ei ole mikään pieni knaapu. Vaahtoja verrattaessa Siperia kohoaa neljän millin verran muita korkeammalle ja pyynikkiläinen tasoittuu nopeiten. Pitsiä piirrettäessä jenkki kuittaa parhaat pisteet.

Siperian suutuntuma jää kauas kavereista. Tässä vaiheessa tuntuu, että asetelma alkaa olla täysin epäreilu. Viisi prosenttia kevyempi plevnalainen ei vain tässä seurassa pärjää. Tällä tarkoitan lähinnä sitä, että 13% ja 11,9% hakkaavat yksinkertaisesti Siperian niin pieneen rakoon, että sieltä ei flavoreita enää irtoa. Täyteläisen tynnyriset iStoutit eivät anna armoa, vaikka vesilasia kuinka väliin vilkuttaisi. Valitettavan hukkaan menee tämä Siperia.

Maussa KBS:n suupieliä syleilevä vaniljaisen viskinen laktoosisuus saa vastaansa Pyynikin tervamaisenkin tammisen paahteisuuden ja niin ikään vaniljaisen, mutta samalla supisuomalaisesti salmiakkisen kaiun. Founders on selkeästi helpompi (jos näin voi sanoa) ja PKP moniulotteisemman mystisempi, joskin myös etanolisesti terävämpi, jossa viskitynnyrin tuomat vibraariot ovat aivan siinä rajapinnalla lyövätkö yli vai ei. Kolmasosa pulloista kumottuina ollaan siinä vaiheessa, että Siperialla voi näiden oluiden välissä enää vain huuhtoa suunsa veden sijasta.

Suklaisen makeuden kanssa KBS vetää köyttä, mutta itse henkilökohtaisesti pidän Pyynikin suolaisesta lakritsisuudesta. Foundersin leivosmaisen lempeä ote on se joka huumaannuttaa joskin jo jonkin asteisesti humaltuneen blogistin mielen. Yltääkö Pyynikkiläinen sitten legendaarisen KBS:in mittoihin ja onko se kulttimaineista Siperiaakin parempi? Ei ja en tiedä. Jenkki IS on eittämättä parempi, mutta pieni ja pippurinen Pyynikki potkii hämmentävän lähellä Foundersin kaltaisen panimon suurimpia seoksia ja tarjoilee isolla kädellä imperiaalisen ihanaa itsekeskeisyyttä. Kuten jo heti kättelyssä tuli todettua, niin Siperian kanssa vertailua on mielestäni mahdoton tehdä. Tyylilajit ovat kertakaikkisesti niin kaukana toisistaan ja voimakkaampien oluiden hyökkäys tukahduttaa kaikki aistit. Summa summarum, Plevnan Siperiaa BIPAksi puhuteltaessa Pyynikin Käsityöläispanimo on tehnyt keikyblogistin silmissä kaikkien aikojen parhaan suomalaisen imperial stoutin. Nähtäväksi jää minkälaisen muodon tämä saavuttaa muutaman vuoden kellarikasvatuksen jälkeen, joka on ehdottomasti kokeiltava.

Suomen paras olut 2015

Suomen paras olut valittiin jo viidettä kertaa. Vuodesta 2011 lähtien järjestetty kilpailu on avoin kaikille kaupallisille kotimaassa valmistetuille oluille. Tänä vuonna mukana oli yhteensä 176 olutta 22:sta eri panimosta. Panimoravintola Bryggerissä järjestetty gaala-ilta oli ensimmäinen laatuaan ja toi asiayhteyteen mukavasti arvokkuutta ja glamouria. Sofiankadun kellariin oli kokoontunut toista sataa oluen ammattilaista, ystävää ja harrastelijaa. Gaala aloitettiin juhlakansaa hämmentäen tarjoilemalla ja nimeämällä ensimmäisenä korkeimmalle pallille rankattu olut, eli:

Suomen paras olut 2015
Siperia Stout 8,0 % (Koskipanimo Oy)




Itse tapahtuma alkoi puoli seitsemältä, mutta Helsingin Uutiset julkaisi jo kuudelta otsikolla "Nyt se on valittu: Suomen paras olut tulee Siperiasta". Jutussa kerrottiin pääpalkinnon lisäksi myös kaikkien seitsemän sarjan kolme parasta olutta. En tiedä minkälainen kämmi tässä oli käynyt, mutta toivottavasti asia ei pilannut kenenkään paikalla olijan jännitysmomenttia. Ainakin viimeisenä palkitun panimomestari Pereen hikoilusta päätellen syke pysyi sprinttilukemissa aina kunniakirjan pokkaamiseen saakka.
Hieno homma, tapahtuma, gaala, kilpailu, panimot, ruoka, atmosfääri, järjestelyt, ihmiset, oluet, kaikki.
Alla arvoisan raadin valitsemat palkitut oluet.

Sarja 1 (Vaalea lager enintään 4,7 %)

1. South Pacific Lager 4,5 % (Stadin Panimo Oy)
2. Höpken Pils 4,2 % (Suomenlinnan panimo)
3. Karjala 4,5% 4,5 % (Oy Hartwall Ab)

Sarja 2 (Vaalea lager yli 4,7 %)

1. Mississippi Beer 5,0 % (Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy)
2. Stadin Lager 5,3 %  (Stadin Panimo Oy)
3. Karhu Tosi Vahva 8,0 % (Oy Sinebrychoff Ab)

Sarja 3 (Tumma tai värillinen lager)

1. Marsalkka Tumma Lager 4,6 % (Saimaan Juomatehdas Oy)
2. Bryggeri Spezial 5,2 % (Rakuuna Olut Oy)
3. Granite Lager 5,0 % (Suomenlinnan panimo)

Sarja 4 (Ale enintään 4,7 %)

1. Maku Brewing Amber Ale 4,5 % (Maku Brewing)
2. Saimaa Blonde Ale 4,5 % (Saimaan Juomatehdas Oy)
3. Malmgård Blond Ale 4,2 % (Malmgårdin Panimo Oy)

Sarja 5 (Perinteinen ale yli 4,7 %)

1. Siperia Stout 8,0 % (Koskipanimo Oy)
2. Huvila X-Porter 7,0 % (Malmgårdin Panimo Oy)
3. Kievari Imperiaali Stout 9,2 % (Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy)

Sarja 6 (Amerikkalaistyylinen ale yli 4,7 %)

1. Papan Vanilla Stout 6,8 % (Pyynikin käsityöläispanimo Oy )
2. Maku Brewing IPA 7,3 % (Maku Brewing)
3. Malmgård Emmer IPA 6,2 % (Malmgårdin Panimo Oy)

Sarja 7 (Vehnäolut)

1. Weizen Bock 7,5 % (Koskipanimo Oy)
2. Wasaborg Savuvehnä 5,5 % (Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy)
3. Brewer's Special Belgian Wheat 4,7 % (Saimaan Juomatehdas Oy)

Keikyklubi onnittelee kaikkia palkittuja panimoita!

Plevnan Siperia 8,0% TAMPERE

Siperia sai alkunsa vuonna 2005 Olutravintola Pikkulinnun 5-vuotisen taipaleen juhlaoluena. Siitä lähtien vauhti onkin ollut vain kiihtyvää sorttia. Palkintoja on sadellut ja monen mielestä kyseessä onkin eittämättä Suomen paras olut. Siperia on nyt irti. Uudet pikkupullot, uusine etiketteineen, löytyvät jokaisen Alkon hyllyiltä Systembolagetia myöten. Ainut asia mikä ei huimaa päätä on hinta (4,50e/330ml). Eli Siperiaa pannaan halvalla!
Sysimustaan ruskeaa luotaansa vetävä portteri kantaa samettista, mutta hapuilevasti hapokasta tumman beigeä vaahtoa yllään, joka jättää jälkeensä nopeasti laskeutuvaa laavalamppuista pitsihöntyvää.
Havuisen hedelmäinen ja yrttisen saaristoleipäinen tuoksu on yhtä paahteinen kuin raikas. Jo tuoksussa olin aistivani anista, joka vahvistuu maun kautta. Alkoholi ei maistu millään muotoa ja olomuoto on öljyisen liukas. Lakritsi, salmiakki, siirappi, kahvi, suklaa, maltaat ja sitrus, missä järjestyksessä näitä makuja nyt luettelisi? Totuus kuitenkin on, että jokaisen on tämä pullo (tai useampi) haettava ja koettava itse. Sanat eivät riitä kertomaan. Skeptisyyden rajamailla olin asennoitunut kritisoimaan ja alipisteyttämään ko. kuraveden, mutta minkäs teet jos teet täydellistä.
99