"Beer Tasting for Professionals" @ Belgium Embassy

Varma vuotuinen kevään merkki on Belgian suurlähetystön kinkerit ambassadorin houstaamana Kaivopuiston residenssissä. Viime syksyn vierailun aiheuttamaa juustoähkyä muistellen kurvailin paikalle kaikkia mahdollisia julkisen liikenteen kulkuneuvoja hyödyntäen ja saavuin lopulta paikalle tyylikkäästi vain pari tuntia myöhässä. Näin ollen henkilökohtaisesti en tiedä tuon taivaallista isännän tervetuliaispuheesta, mutta yläkerran puheensorinasta päätellen tunnelma oli tähän mennessä niin sanotusti jo korkattu.

Paikalla oli toistakymmentä tuntemattomampaa sekä muutama jo ennestään tutumpi belgialainen panimo maistattamassa omaa valikoimaamaansa meille suomalaisille "professionaaleille". Suurin osa näistä edusti pienempiä panimoita. Belgialaisten oluiden kanssa annoskoot on yritettävä pitää mahdollisimman pieninä, mutta aika usein kyseisessä suurlähetystössä tämä on ollut kaatajien puolesta vaikea ymmärtää. Tällä kertaa asia ei kuitenkaan tuottanut vaikeuksia. Ainakin pienpanijat taisivat olla pihempiä omista keitoksistaan, joka laskettakoot tässä kohtaa positiiviseksi asiaksi. Vähemmän olutta jukkapalmuille.

Selkeästi suurimman huomion kaikista oluista sai Houblonden luomuolut, jota mainostettiin isosti "maailman ensimmäisenä dynamisoituna oluena". Belgiasta Suomeen tätä ihmettä oli lähetty markkinoimaan panimopamppu Tanguy De Prestin tytär Marine, joka lausui vakuuttavan mainospuheensa jokaiselle olutta maistaneelle. Hänen harmikseen, en usko, että kukaan tästä kuitenkaan vakuuttui. Vai mitä mieltä, voiko oluesta tulla parempaa jos sen raaka-aineena käytettävä vesi "dynamisoidaan" ajamalla se pyörteen lävitse?

Kaiken kaikkiaan partyt menivät perinteikkäästi makuja maistellen. Suolapalat tosin olivat kokeneet pienoisen inflaation, mutta toki juustot ja oliivit tukivat oluiden makupalettia erinomaisesti.

Paikalla olleet panimot: Van Bulck Beers, Brouwerij van Steenberge, Brouwerij The Musketeers, Brouwerij Maenhout, Brouwerij Leysen, Brouwerij Kompel, Brouwerij Het Nest, De Meester, Broeder Jacob, Brasserie Lupulus, Brasserie Houblonde, Brasserie d'Ebly, Brasserie de Silly, De Gijzelse Microbrouwerj, De Hoevebrouwers, Hoppegeluk, Brouwerij de Kassei, Dame Jeanne.

Belgian-Finnish Beer & Cheese Evening @ Embassy of Belgium

Edellisten ambassador Peetersin suklaa-kutsujen jälkeen päätin raporttini juustoteemaa toivoen... Juustoja toki Belgian residenssissä on aina pöydästä löytynyt, mutta tällä kertaa repertuaari esitettiin aavistuksen laajemmassa mittakaavassa. Etenkin skandinaavisesti hieman harvinaisemmat Chimay-juustot kiinnostivat ja maistuivat allekirjoittaneelle. Tummempien trappistien kanssa toki suklaakin uppoaa, mutta oluen muuttuessa mitä vaaleammaksi, belgivahvuuksilla boostatut maut täydentävät toisiaan parhaiten juustojen ja maltaiden muodostamassa symbioosissa.

Näiden pehmeiden juustojen historia ulottuu aina 1800-luvun puoleen väliin saakka, jolloin tarinan mukaan joukko Westvleterenin munkkeja päätti perustaa oman luostarinsa syvemmälle sisämaahan Chimayhin. Munkit aloittivat karjaa kasvattamalla, joka johti voin tuotantoon ja sitä kautta lopulta vuonna 1876 Veli Benoitin Ranskan opintomatkan johdosta juustojen maailmaan. Nykyään kyseinen juustola työllistää kolmisenkymmentä ihmistä ja tuottaa vuosittain miljoona kiloa aitoa Trappist-juustoa, josta suurimman osan syövät belgialaiset itse. Postimyynnillä toki näitäkin on mahdollista tilata suoraan kotiovelle.

Suurlähetystössä tarjolla olevista oluista päällimmäisenä mieleeni jäi Brasserie Cantillonin Tyrnilambic Baie d'Argousier. Tätä kävin innokkaana testaamassa heti ensimmäisenä ja tähän olueen myös päätin illan. Taisin siinä välissäkin ottaa yhden välityrnin. Kyseisestä oluesta useamman kanssa keskustellessa huomasin tuotteen myös jakavan mielipiteitä. Tyrni on Baie d'Argousierissa vahvasti läsnä alusta loppuun. Jos ei ole tyrnin ystävä, niin ymmärrän, että tätäkin on hankala lähestyä. 

Perus Rodenbachien etc. lisäksi yhtenä illan aikana takaraivoon taottuna oluena tai ainakin maininnan arvoisena koin Red Bevin maahantuoman gluteenittoman luomuoluen Brunehaut Ambréen. Gluteenittomaksi siis ihan maistuva maltaisen tikkunekkuinen toffeetujaus. Belgialaisten ohella tarjolla oli myös maistuvia kotimaisia, kuten Makun raikas uutuus Lemon pale ale. Makun gluteenittomatkin (American red ale, IPA ja New Zealand lager) ovat muuten toimivia!

Suurlähettiläs Carl Peeters veti isännän elkein perinteisen tervetuliaispuheen, jonka lisäksi mikrofonin varteen tarttui tuoreimman olutkirjansa isänpäiväksi tai ainakin viimeistään joulumarkkinoille tuova Mikko Salmi. Keikkakeittäjän omakohtaiset tarinat Belgiasta saivat jopa ambassadorinkin pyörittelemään silmiään silmittömästi, ja vieläpä useaan kertaan. Itselleni Belgian suurlähetystö on lähin kosketus Belgiaa minkä olen tähän mennessä saavuttanut, mutta kenties sitä joskus pitäisi raitiovaunun sijasta ihan lentää.

Ambassadorin olut ja suklaa-ilta @ Embassy of Belgium

Belgian suurlähettiläältä Carl Peetersiltä kävi jälleen kutsu lähetystöön. Syksyllä samaisen illan teemana oli Belgian-Finnish beer evening ja paikalla oli runsain mitoin sekä kotimaisia että belgialaisia panimoita ja maahantuojia. Syksyisen räntäsateen tilalla oli nyt kevätaurinko ja kuivat piet tien pinnoilla. Suomalaisia panimoita edustamassa oli tällä kertaa ainoastaan Alberga, mutta belgi-osastolla sen sijaan riitti maisteltavaa. Makukokemukset kulkivat laidasta laitaan vankasta belgialaisesta osaamisesta uuteen nuorempaan innokkuuteen. Tuoreimpaa aaltoa edustamassa oli puolitoista vuotta sitten perustettu Bossuwé Brewing Company, jonka tontilta löytyi ihan mielenkiintoisiakin yksilöitä. Bossuwén tiskin löytää myös Helsinki Beer Festivaaleilta tänään ja huomenna. Jos Kaapelitehtaalle suuntaatte, niin suosittelen testaamaan World Beer Awardseillakin palkittua, Sorache Acella humaloitua Betty B. riisilageria.

Illan teemana oli siis oluet ja suklaa. Chocolaadia oli toki edelliselläkin kerralla tarjolla tarkkaan harkitun oluen kumppanina, mutta nyt asiaan oltiin keskitytty erityisellä pieteetillä ainakin määrällisesti. Parituksen suhteen homma sen sijaan oli aika lailla levällään. Itse henkilökohtaisesti en edes suklaasta välitä, mutta muutamaa maistellessa ihan kelpojakin tummia sieltä löytyi. Aivan joka paikkaan tätäkään ei tosissaan pitäisi työntää. Suklaaskumppa Chocolate in a bottle oli kaikessa hirveydessään yksi pahimmista nesteistä mitä olen koskaan maistanut. Seuraavan suurlähetystön iltaman teemaksi laitan toivomuslistalle oluet ja juustot.

Belgian-Finnish Beer Evening @ Embassy of Belgium

Belgian uunituore suurlähettiläs Carl Peeters on ollut Suomessa vasta hetken, mutta selkeästi päässyt käsiksi jo Suomea ja Belgiaa yhdistäviin tekijöihin, joista ainakin eilen illalla päällimmäisenä oli olut. Suurlähetystössä järjestetyssä Belgia-Suomi olutillassa tarjolla oli runsain mitoin belgioluita, mutta myös kotimaiset pienpanimot vastasivat omilta osiltaan illan tarjonnasta. Paikalla olivat Malmgård, Humalove, Bruyerre, Abbaye d´Aulne, Alberga brewing, Servaali, Redbev, AOC51, Bryggeri, Maistila, Oma Panimo, Panimo Hiisi, Maku Brewing, Castle Malting S.A, Lupulus ja De Plukker Brewery.

Ensimmäisen oluen valinta tuntui ensin hankalalta ylitse pursuavan valikoiman johdosta, mutta sitten silmiini osui tammitynnyreissä kypsennettyä Rodenbach Alexanderia. En ollut ainoa. Samaan aikaan apajilla oli myös Tuopillisen Jouni Koskinen ja oluen monitoiminainen Aniko Lehtinen. Kuvassa itse asiassa Anikon lasillinen, jota zoomasimme kilpaa edestä ja takaa.

 

Illan isännän puheen lisäksi kuulimme ruuan ja oluen yhdistämisestä Anikon sekä Olutsommelier a.k.a. olutsuurlähettilään Maria Markuksen asiantuntevien vinkkien kautta. Lisäksi Aniko kertoi mielenkiintoisia tarinoita omista teinivuosistaan niin Suomesta, Belgiasta kuin Unkaristakin. Perinteisen suklaa-stout parituksen sijaan naiset olivat suunnitelleet pöytään belgichocolaadille kaveriksi Brasserie de l’Abbaye d’Aulne La Sambréen. Kyllä, jos jotain, niin oluella ja etenkin panimolla on ainakin näyttävä nimi.

Belgialainen viski oli tätä ennen henkilökohtaisesti täysin tuntematon asia, jonka vuoksi lähestyinkin kyseistä pöllöpulloa. Pöydän takaa ei kuitenkaan löytynyt tuote-esittelijää, mutta minun lisäksi viski alkoi keräämään muitakin asiasta kiinnostuneita. Otin ohjat omiin käsiini ja toimin tällä kertaa tarjoilijana, eikä kellään viskimaistiaista odottaneella näyttänyt olevan mitään tätä vastaan. Belgiviski toimi lopulta yllättävänkin hyvin, vaikka tosin oli kovin nuorta ja raakaa. Odotukset tosin eivät olleet kovin korkealla.

Juttelin muutaman Belgiassa pidempäänkin asuneen suomalaisen kanssa, joille belgioluet olivat tuttuja, mutta kotimaisissa oluissa ymmärrys oli lähinnä bulkkitasolla. Illan aikana he olivat löytäneet suomalaiset oluet täysin uudella tavalla ja huomasivat, että belgialaiset olivatkin yhtäkkiä heidän olutpirrassaan jääneet kotimaisten jalkoihin. Itsekin täytyy todeta, että vaikka eräs edustaja valittikin tuotteidensa olevan aivan liian lämpimiä, niin ainakin paikalla olleiden uudemman aallon belgipanimoiden oluet jättivät aika lailla kylmäksi.
Erinomaisen oluttarjonnan lisäksi tarjolla oli monenlaista pikkusuolaista, joiden toimivuutta ei voi koskaan kiistää. Belgialaiset juustot kuitenkin olivat illan ehdoton hitti, joiden menekkiä itse suurlähettiläskin kävi hämmästelemässä. Kaikin puolin upea ilta ja olihan siellä bändikin, Santé!