Tuffan Vehnä

Viisiprosenttinen Tuffa kaatuu lasiin varovasti. Pullon pohjalla on sen verran sedimenttiä, että ihan kaikkea ei heti kärkeen uskalla kumota. Hiivathan on kuitenkin saatava mukaan, joten pyörittelen pulloa ja annan suurimpien partikkeleiden painua takaisin pohjalle. Ja sitten sameutta lasiin. Samalla tuoksuun tunkeutuu hiivan mukana lisää banaanin makeutta sekä ruohoisen raikasta humalointia, joka voimistuu loppua kohden myös maussa. Kokonaisuus ei ole tuoksun osoittamalla tavalla liian makea, vaan pikemminkin sitruksisen sähäkkä. Toinen kaato tuo jo aavistuksen liikaa sementtiä joukkoon ja suutuntuma muuttuu turhan nektariiniseksi. Vehnäinen pehmeys vie kuitenkin molemmissa lasillisissa pallon maaliin, eikä tästä loppujen lopuksi puutu kyljestä kuin ruoka.
Isoisän kalsarikuviointinen etiketti kruunaa makunautinnon, mutta missä on jarrarit?

Vuorineuvos

Vuorineuvoksesta ensimmäisenä mieleeni assosioituu Tapio Hämäläisen klassikko roolihahmo, Uuno Turhapuron appiukko, jonka tittelin vävypoika väänsi muotoon vuoristoneuvos Tuura. Nyt nautimmekin vaatimattomassa, mutta vastaavasti pienessä toimistossamme hituset iltastoutit. Tämän mielleyhtymän kautta odotukset vain nousevat, eikä korkin avaaminen minimalisoi tunteitani millään muotoa. "Taas tekis mieli vähän lisauttaa!",  siis olutta tottakai. Lasiin kaatuu Ruosniemen yhdeksän ja puoli prosenttinen Vuorineuvos Salted Caramel imperial stout.

Suolasuklaan aromit jäävät leijailemaan ilmaan viipyilevästi. Vuorineuvoksen lähes musta liituraitapuku koreilee tumman beigellä pitsireunuksella ja liikehtii jähmeän arvokkaasti. Suutuntuma on öljyisen viskoosinen ja lakritsaisen lipevä. Kinuskinen vaniljatoffeen makeus vie makua eteenpäin, kunnes Katjesin salzige heringemäinen salmiakin suolaisuus iskee nuijalla pöytään.  Palaveri päättyy, mutta kahvipaahtimon roastit kaikuvat yhä poskipäistä kitalakeen. "Bisnekset menee hyvin ja kunto on vallan mainio, tuntuu vähän siltä kuin tämä olisi elämäni onnellisin päivä". Jos kyseisen oluen kädenpuristus on jo heti tavatessa näin tiukka, niin voiko aikakaan enää runkoa parantaa?

Moose On The Loose!

Moottoritie, auto ja kaksi hirveä. Yleisesti ottaen ei kuulosta kovin houkuttelevalta tapahtumaketjulta, mutta tällä kertaa Lohjalta auton eteen poukkoili mieluisa ja odotettukin kaksikko. Kauniit ja rohkeat, porilaiset hirvet esittäytyvät Ladamatkaajanakin ympäri Eurooppaa kiertelevän Kalle Hirvikosken uutukaispanimon Moose On The Loosen ensi tuotteina. Mestaajan pölkyllä siis Shy Golden Ale (4,5%) ja Bold Steam Beer (4,5%). Odotukseni ovat enemmän kuin korkealla!

Shy on ulkoisilta ominaisuuksiltaan nektariinisen notkeaa ja sumuisen sameaa lietettä, jonka ylle kasaantuu valkean valtailevaa vaahtovyyhtiä. Heinäpölyisen hiivainen tuoksu ei hämyisessä hunajaisuudessaankaan sen enempää kuitenkaan houkuttele. Suutuntuma jatkaa samalla valitettavalla linjalla. Maku on lähinnä kellarisen kostea ja mädäntyneen moskovskojeinen (omena). Selkeästi pilalla. 

Bold on Shyytä punertavampi ja aavistuksen kirkkaampi. Vaahdot mahtailevat hyvin samoilla leveleillä. Tuoksussa on jotain makeaa hedelmää, mutta myös navettaista lantaisuutta, joka vetää köyttä jälleen kireämmälle kaulan korkeudelta. Suussa Steam solisee samalla sykkeellä kuin eilen avattu ölpändeeri aamuauringossa. Selvästi joka tapauksessa Shytä parempi tapaus, mutta ei tälläkään katsastuksesta leimaa paperiin irtoaisi. Molemmat hirvet jähmettyvät ajovaloihin kasitien keskelle, eikä jälki ole kaunista. Jotain on nyt Porissa pielessä, enkä voi valitettavasti lyödä tätä siihen piikkiin, että itse olen Raumalta. Mielenkiintoinen panimo, jonka vuoksi pettymys kairaa syvälle. 

Rocking Bear Skydive Pori Mango APA

Satakunnan laskuvarjoilijoiden nimikko-oluen väri löytyy jostain kadmiumiin sekoitetun sinooperin subtraktiivista. Tasaisen tyyni neljä ja puoli prosenttinen mango APA tuoksuu trooppisesti käyneille banaaneille, eikä ainakaan vielä anna viitteitä varjohypyn suuntaiseen adrenaliinihyökkäykseen. Sahtinen suutuntuma kääntyy aavistuksen persikkakiljuiseen suuntaan. Etiketin sekä oluen ulkoisen olemuksen luoma illuusio taivaan raikkaasta kesäoluesta alkaa murentua pilvi pilveltä. Kokonaisuus jää valitettavan tunkkaiseksi rysähtäen lopulta kasvot edellä koivikkoon. Naruista vedettiin, mutta varjo aukesi tällä kertaa turhan verkkaisesti.

Mufloni Doppelapfel Weizenbock 9,0%

Alkon käsityöläisolutarsenaaliin jouluisella otteellaan ilmaantunut Beer Hunter´s on harvemmin pettänyt, joten yritän lähteä ennakkoasennettomasti tämänkin lestin kimppuun, vaikka etiketin speksit tuovatkin mieleen lähinnä turkkilaisen mattokaupan takahuoneen.  Kuravetisen dirty ruskean sakea outlook tuoksahtaa aineelle nimeltä alkoholi. Kypsän kanelinen tunnelma vie väkisin kohti Beetlehemin kirkkainta tähteä. Harras kokonaisuus aikaansaa suutuntuman, joka tainnuttaa tunnon kielen jokaisesta osasta. Tähän mennessä kovin viinainen meininki. Omena pitää tiukasti päätään luumujen yllä koko matkan ja parfyymisen proletaarinen liuku takaa humaltumisen tason, vaikka se ei alunperin olisikaan ollut prioriteettina. Entiteettinä niin moneen kertaan hyväksi koettu porilainen panimo esiintyy tällä kertaa harvinaisen luotaan työntävänä kokonaisuutena, että raumlaisena saan tästä jopa jonkin asteisia nautinnon kiksejä. Todellisen vaikutelman lukijoille viestittäen sanottakoon kuitenkin rehellisesti, että tua noiniin pahaahan tää on ;(. Eihän tätä nyt ainakaan puolta litraa mitenkään pysty...

53

Karhua Porista

Karhu-oluen menetys oli aikoinaan kova isku Porille ja samalla koko Satakunnalle. Porin kaupunginosien mukaan oluensa nimeävä Rocking Bear Brewers on ikään kuin uuden aallon otsoa, pienesti porista. Alkoholilain kanssakin jo painimaan ehtinyt pienpanimo on päässyt toteamaan, että Alkon valikoimaan ei ole asiaa jos etiketissä esiintyy venettä tai autoa luotsaava vihaisen näköinen mesikämmen. Nämä nallet sen sijaan ovat lain kirjojen puitteissa asiallisilla teillä, joten mikään ei estä minua korkkaamasta kontioita vaikka samaan aikaan. 

Pietniemen etiketti verestää muistojen kanaalia kohti aikaa jolloin Axel Roselta vielä löytyi vocal rangea, eli vuoteen 1988. Itse löysin Aseet ja Ruusut muutamaa vuotta myöhemmin UYI:n aikoihin ja Porikin tuli paremmin tutuksi vasta vuosituhannen viime metreillä. Meripihkaisen kuparinen Pietniemi tuoksuu vahvasti mansikanpoimijan sormenpäiltä. Suutuntumassa on samankaltaisia marjaisia mehufiboja, jonka pinnalla kelluu kiitettävästi paksuhkoja sitruunan viipaleita. Jälkimaussa hiivaa hyökkää tontille. Kokonaisuudessa sellainen kotipanofiilis. Löyhä ja kevytkenkäinen, mutta ei silti mitenkään huono.

Kuukkari on työläisen rokkiolut tai jotain sinne päin. Kullankeltainen sameus tuoksuu mausteiselta ananakselta. Hapokkaan hedelmäinen suutuntuma herättää ristiriitaisia tuntemuksia oluen nauttimisen suhteen. Raikkaus korostuu maussa, mutta hiivaisuus vetää samalla puoleensa. Toki greippi on vahvasti läsnä, vaikka jostain kumman syystä voisin vannoa keiton sisältävän enemmän ananasta kuin minkään sorttimentin sitrushedelmää. Kokonaisuus jää joka tapauksessa yhtä, ellei jopa enemmän sekameteliseksi kuin Pietniemi. Samoin loppukaneetein, kyllä tätäkin ihan mielellään kuitenkin juo.

Ruosniemen Turisti 4,7%

Aika katsoa maailmaa Miami Vice -lasien läpi. Flamingot, Rolls-Roycen etupaneelit ja papukaijat vilisevät silmissä kenenkään unohtamatta Jai Alaita.

Porista lähtöisin oleva maailmanmatkaaja on saksalaisen pitsiverhoilun alla kauniisti kuparoitu. Tuoksussa leijailee niin oceaaninen suolaisuus kuin myös vuoristoinen happivaje. Kokonaisuus on kalsean kolkko, joten aurinkorannikoille ei tällä kertaa kuitenkaan päädytä. Henkilökohtaisella tasolla siis juuri minunlaiseni lomamatka tiedossa. Maussa esiintyy jäätikköistä jähmeyttä ja greippistä kireyttä aivan kuin neste olisi saanut kuuluisan arkkupakastin tartunnan. Ihan oukei näin satakuntalaisella tasolla, mutta globaalisti kuitenkin kovin vaimea summaus.
Arvosana: vyölaukku

Beer Hunter's Mufloni DIPA 9,0% PORI

Tummankeltainen porilainen tupla pidättelee vaahtoaan kuin susikoira rabieksen kynnyksellä. Tuoksussa villasukka on hikoillut trooppisen sademetsän halki samalla toffeeta mutustellen ja countrya lallatellen. Öljyisen tahmea ja persikkaisen nektariininen suutuntuma on pihkaisessa paksuudessaan jotenkin kömpelön oloinen. Tuoksussakin jo framille puhjennut yrttinen vire puskee voimakkaammin esille maun mittelössä hedelmäistä hekumaa vastaan. Raikkaus jää uupumaan lähes tyystin ja kokonaisuus on loppujen lopuksi melko mitäänsanomattoman yskänpastillinen.
79

Beer Hunter's Mufloni Imperial Stout 10,0% PORI

Porilainen imperial stout ei kertakaikkiaan voi mennä pahasti vikaan, mutta on kuitenkin syytä maistaa tuotetta ennen kehuja. Syvän punertava neste lepää mustalla paletilla. Vaahto on etiketin taustavärin kanssa lähes identtinen. Pitsi pysyy poikittaislinjassa pilkullisen pedanttisesti. Tuoksu on Texasin tumma ja Kolumbian kahvinen. Hetkeen en muista yhtä samettista suutuntumaa. Huulilla lepää sulaa suklaata suolaisella sielulla. Maussa on aavistus alkoholisia allegorioita, mutta prosentteihin nähden hyvin vienolla vaihteella. Lämpimän lakuiset laineet lyövät liitoksen suoraan luuytimeen. Sentimentaalisen sileesti smooth kokonaisuus.
96

Ruosniemen Musta Lomittaja 6,3% PORI

Seuraavaksi jonkin sortin gammaversio Ruosniemen heinäkuisten Winston-hanojen sadannesta keitoksesta eli Betaversio Musta Savu-saisonista. Betaa edelsi vaalea Lomittaja-alfa saisonuros. Kumpaankaan en kerennyt tutustua.
Musta Lomittaja on colaisen black and brown pokkarin paksuisella vaahdolla, joka kestää minuuttiviisarin liikettä aika mukavasti jättäen jälkeensä ripeästi valuvaa pitsiä.
Tuoksu on nokisesti savuinen ja kuivahiivaisen kumisesti kahvinen. Kevyen raikasta suutuntumaa seuraa maltaisen mokkainen maku, joka vahvistaa savuisia speksejään kohti loppua. Viimeisenä mieleen jää hedelmälakritsa ja maustettu maitosuklaa. Yllättävän helppo ja liukas, mutta laadukas lesti.
83

Ruosniemen Insinööri IPA 4,7% PORI

Ruosniemen Insinööri on selkeästi viettänyt aikaansa Reposaaren kallioilla aurinkoa paistatellen. Kuparin ruskeaan ei kuitenkaan hipiä vielä ole taittunut, mutta sitäkin maskuliinisempi oranssi pinta häilyy ulkoisessa habituksessa. Sisäinen kauneus antaa itsestään ensisilmäyksen jo runsaan hapokkaan vaahdon muodossa ja lähestyy nisäkästä humalaisen hedelmäisellä otteella. Ensipuraisu on greippisen karvainen ja etenkin jälkimaku korostaa samankaltaista kokonaisuutta. Vaikka Insinööri peilaakin osittain hyvin trooppisia piirteitä, taustalla on selkeästi havumetsäisen hirsimökin rapea ja runsas asukas.
80

Beer Hunter's Mufloni Mosaic VehnäIPA 6,0% PORI

Pullon pohjalla näyttää olevan reilusti hiivaplanktonia, jota kulkeutuu samassa suhteessa myös akvaarion puolelle, josta myöhemmin kyseinen olut tullaan nauttimaan. Osa eliökannasta laskeutuu pohjamutaan, mutta rohkeimmat jäävät seikkailemaan pintaveteen tietämättöminä tulevasta.
Nesteen väritys on oranssin olkinen. Tuoksussa trooppinen havumetsä kohtaa sellurekan painon hiekkatiellä. Pistävyys polttaa kolme pisintä nenäkarvaa, joten trimmerille ei tänään ole käyttöä. Kukkean greippinen suutuntuma on täyteläisen pehmeä. Pihkaisuus ja katkeruus alkavat kevyesti, mutta voimistuvat koko reitin ajan saavuttaen täyden huippunsa vasta minuutteja siemaisun jälkeen. Kokonaisuutena kiinnostavasti kulmikas ja nektariinisen nautinnollinen. Viimeiset planktonit jäävät vielä toistaiseksi ruskeaan säiliöönsä.
84

Beer Hunter's Mufloni Säppi APA 6,0% PORI

Muflonin 5xC:n vanavedestä nousee pintaan Säppi APA. Samaa nimikaavaa toteuttaessa tässä voisi olla NCC (Nugget, Chinook, Columbus). Säppi kuulostaa aika lailla paremmalta.
Säppineste on väriltään meripihkaisen sameaa ja utuisen aprikoosista. Kauniin muhkea vaahto jättää runsasta ja paikoittain paksua pitsiä pysyvästi ja tiiviisti koko vaahdon mittaan. Tuoksu on mäntyisen mangoinen ja kirkuvan greippinen. Humalan tuntu leviää sieraimista sormille.
Pihkaisen pehmeä suutuntuma kutistaa poskien hiussuonia kasaan hedelmäisellä tropiikin tunteella lisäten pakkaan rapsakkaa jenkkikatkeroa. Maukas, miellyttävä ja maanläheinen.
88

Ruosniemen Sihteeri 4,1% PORI

Harvoin sitä saa avata postipakettia, jonka uumenissa makaa kaksi blondia sanomalehteen käärittynä. Kyseiset Sihteerit matkasivat postissa Rauman Lumosta välikäden kautta tänne Porvooseen. Jälleen suuri kiitos Keikyklubin Varsinais-Suomen osastolle.
Oluen nimestä on väännetty ehkä jo liiankin monta vitsiä, joten siirrytään itse luonnontuotteeseen.
Väriltään sihteerikkö on simaisen arikoosinen ja öljyisen tahmea. Vaaleaverikkö ei ole vaahtoon päin, ainakaan päivällä. Illalla sen sijaan hiukset hulmuavat vapautuneesti. Näistä ilta/päiväkuvista huomaa miten paljon valaistus vaikuttaa oluen ulkonäköön. Tosin habituserot ovat niin suuret, että pistän osan myös käsityöläisyyden marginaaliin.
Tuoksu on belgisen hiivainen ja korianterisen inkiväärinen. Huulilla Sihteeri raikastaa niin koko kehon kuin mielenkin.
Kokonaisuutena Sihteeri muistuttaa tivolia ja sirkusta samaan aikaan. Viihdyttävän hauska ja erilaisen erinomainen kiertolainen. Harvinaislaatuinen ja samalla harvinaisen hyvä kotimainen belgi.
Ensimmäistä kertaa, kuten kaikki muutkin oluenaatelisystävät, pääsin Sihteerin makuun 2013 S.O.P.P.issa Rautatientorilla ja rakastuin heti kohteeseen. Tätä toista tapaamista pitikin odotella tovi, mutta eiköhän tässä törmäillä.
89

Blondit kääreissä

Vaimo lähti teatteriin, joten
vietin iltaa sihteerin seurassa. 

PäiväSihteeri

Beer Hunter’s Mufloni Keripukki 7,0% PORI

Keripukki ei ole pelkästään nimensä, vaan myös raaka-aineidensa puolesta Alkon 2014 Käsityöläisoluiden mielenkiintoisimmasta päästä. Nimi sinänsä aiheuttaa pieniä pelkotiloja, mutta mausteina käytetyt vanilja, kookos ja valkosuklaa yhdessä kuulostavat hyvin eksoottiselta.
Valkosuklainen ja savuisen paahtunut tuoksu on pehmeä ja yrttisen kahvinen. Pikimustan oluen päälle muodostuu pieni kahvipapuinen vaahto. Ilmassa on niin afrikkalaisen seepran raitoja, kuin myös havaijilasen aboriginaalin auringossa leikittelevää leitä.
Suutuntuma on erittäin samettinen ja mokkaisen maltainen. Viettelevän öljyinen ja kookoksisen suklainen kokonaisuus on jotain mitä voisin suositella myös oluesta tykkäämättömille naispuolisille ns. Baileys-tyypeille. Keripukki liikkuu suussa täyteläisen notkeasti jättäen jälkeensä kelmukkaan ja maitoisen kitalaen.
Rajoja rikkova ja raiteilla risteilevä.
88

Mufloni CCCCC IPA 7,0% ja IPA 4,5% PORI

Näiden kaverusten vaahdot ja pitsit ovat ällistyttävän identtiset. Ulkonäkö puolella CCCCC on huomattavasti tummempi ja tammisempi. Maitokauppa IPA:n pohjalla on runsaasti sakkaa, mitä Alkon tavaralla ei ole juuri lainkaan. Molempien tuoksu on voimakkaan humaloitu hedelmäinen. Lillabron tuoksussa on selkeästi enemmän hunajaista makeutta, kun taas jättebro on tummemman ja syvemmän maltainen sekä sikarisen vaniljainen, jossa hunajaisuus on jo lähes palanutta. 5CIPA maistuu barokkisemmalta kuin renesanssinen IPA ja mustaviinimarjainen jälkimaku miellyttää suuremmin kuin kaverin kuiva ananas. Loppujen lopuksi kitalaki on molempien jäljiltä kuin greippi Gobissa.
CCCCC IPA 94
IPA 85

Mufloni Huurupukki 4,5% PORI

Näillä pakkasilla on enemmän kuin sopivaa ottaa lasiin mustaa olutta ja jos stoutin kylkeen on kirjoitettu nimeksi "Huurupukki", talvipäivän kassler-aterian ruokajuomapuoli alkaa olla kohdillaan.
Vaahto on niukanlainen, mutta pitsi valuu tunturipuroisesti kautta linjan. Tuoksu on tuhkaisen paahteinen ja kaakaokahvisen marjainen.
Maussa rukiinen ote roikottaa mukana, mutta näillä prosenteilla grippi lipsuu väljäämättä. Kokonaisuus jää odotetusti hieman vetiseksi. Maitokauppa stoutiksi oiva vaihtoehto.
78

Beer Hunter's Stone´s Golden Mufloni 5,5% PORI

Helsingin Stone´s Gastropub on etuoikeutettuna saanut Porista kokonaisen erän kultaista pässiä omaan käyttöönsä ja nimiinsä. Tavaraa on vielä hyvin jäljellä, joten maistilla ehtii hyvin käydä.
Oranssisen utuinen kaura ale nostaa vienon vaahdon, jota seuraa samankaltainen pitsi. Kukkea tuoksu lämmittää mukavasti. Panimosta ei voi erehtyä. Keiton lopussa mukaan heitetyt humalat Challenger ja Cascade kipristävät suupieliä sopivalla intensiteetillä. Kokonaisuutena hedelmäisen raikas, mutta ryhdikkään kitkerä janonsammuttaja. Erinomainen ruokajuoma talon burgerien kylkeen.
80

Beer Hunter's Mufloni CCCCC IPA 7,0% PORI

Neuvostotyylinen etiketti vie ajatukset 70-luvulle ja Muflonin viisi ceetä (Cascade, Centennial, Citra, Chinook, Columbus) vahvistavat assosiaatiota entisestään. Tätä Mihail Gorbatšovkin arvostaisi.
Lasiin kaatuu paksun tahmeaa, paahteisen hunajaista ja vaahdoltaan massiivisen sienimäistä porilaista IPAa. Suurikuplainen ja saarekkeinen pitsi paljastuu vasta ajan myötä. Tuoksu on trooppisen ja kirpsakan hedelmäinen sekä rapsakan humalaisen havuinen. Mäntyisen makea maku ei heilauta alkoholinpaljastinta mihinkään suuntaan ja jatkaa näin harmonista kulkuaan kohti greippistä jälkipihkaa. Tällä pärjäisi rapakon takanakin jenkkiveljien rinnalla. Ylpeä Satakuntalainen!
94

Beer Hunter’s Mufloni Saison de Randonneur Kataja Edition 6,0% PORI

Ensimmäinen kerta se on tämäkin, kun pitää olutpullo avata korkkiruuvilla. Ei auennut muilla konstein. Miehekäs korkin liimaus.
Mufloni Kataja edition laskeutuu lasiin samean keltaisena virtana.
Tuoksussa päällimmäisenä on appelsiinin kuori ja pippurisuus.
Perinteikkään metsäinen saisonisuus ja hiivaisuus lämmittää sieraimia.
Yksi viettelemimmistä olut tuoksuista pitkään aikaan.
Maku ei johda ojaan, päin vastoin.
Havuisen katajainen pontikkaisuus taistelee sitruunaisen öljyisyyden kanssa ja polkee jälkimmäiset maan rakoon 6-0.
Kohtalaisen täydellinen Muffe. Vähän niin kuin Padan viime aikainen nousu. Ei Raantaa rakkaampaa. Raumam Boik. Poris.
Jos hobitit eivät juo tätä Konnussa, niin ei sitten mitään.
93