Lapin Kulta Pure Gluteeniton Luomulager 4,5%

Odotetusti perin bulkkinen bulkki. Haaleankeltainen ulkoasu ja lähes olematon vaahto. Vetisen vaisu tuoksu sisältää veitsenterän verran hunajaa. Suutuntuma on pistelevän puistattava. Gluteenittomaksi olueksi kuitenkin suhteellisen neutraali, joka luettakoon selkeästi positiiviseksi asiaksi. Maussa sammakonkutuinen sitruunaruoho dominoi mallasta, mutta kokonaisuudesta ei sen paremmin jää käteen kuin kitkerä irvistys. Olo on kuin greippiä puraisseella. Jälkimaussa tyypilliset gluteenittomien oluiden muoviset sivuvaikutukset työntyvät esiin ikävällä tavalla. Jos keliaakikoille Kukko Pils maistuu, niin tämän voi suosiolla jättää kokeilematta. Itselleni ainakin puoli litraa tuntuu lähes mahdottomalta tehtävältä.

Samuel Smith Organic Chocolate Stout 5,0%

Colan ruskea ja valossa rubiinistakin retriittiä puhuva sweet stout vaahtoaa massiivisen muhkeasti. Juoksevan suklaan virta peittää tuoksun kaakaoisella makeudellaan. Ensinuuhkaisun vanavedessä tunnelma on vielä hyperaktiivisen innostunut, mutta parin suullisen jälkeen oloni vastaa Jalin sulkaatehtaalla vietetyn viikon jälkeistä krapulaa. Ghostbusters-tyyppinen suklaamonsteri iskee ensin oikealla suoralla silmien väliin ja heti perään vaniljainen vasen koukku heilahtaa kipeästi nivusiin. Erän viimeisillä sekunneilla suun täyttää täysmaitoinen öljyvahinko, jonka siirappisuus saa sielunkin sokaistumaan. Ei siinä, etteikö oluessa olisi hyvin paljolti hyvääkin, mutta itselleni nämä makeutusnesteet ovat kerta toisensa jälkeen liikaa etenkin tämän kokoisessa lestissä tarjoiltuna.

Rekola / Mathildedalin Kyläpanimo Luomu Musta Valssi 4,3% FISKARS

Ei aivan yön musta, mutta ainakin Coca-Colaan verrattavissa oleva tummuus valtaa tulppaanin joka sopukan. Horisontin ylle kohoaa valkeanruskea moccavaahto. Pitsi muistuttaa Bates Motellin verhokangasta. Tuoksu on paahteisen pelliksinen. Maussa nahka siirtyy epäsuoralta liekiltä suoraan heatiin ja pellis syttyy lähes palamaan. Alkoholin vähäinen lukema pitää kulovalkean hallinnassa, vaikka todellisuudessa tahtoisikin päästää helvetin irti. Krematorion savumerkit jättävät jälkeensä tuhkaisen jälkimaun, jonka lomassa kalskahtelee muutama metallinen tekonivel. Lopulta se onkin vain kupillinen nokikahvia nuotiolla lempeällä lakritsilla kyyditettynä.

78

Mathildedal / Rekola Luomu Rölssi 4,5% FISKARS

Kölsch + rosmariini = Rölssi
Kyseessä taitaa olla neljäs koskaan maistamani kölsch. Aikaisemmin koetut Sünner ja Laitilan Kölssi eivät kumpainenkaan vakuuttaneet täydellisesti, mutta Rönnvikin Vaaleassa oli jo potentiaalia.

Rekolan ja Mathildedalin versio on aavistuksen samea ja kullankeltainen olut. Valkea vaahto laskeutuu seitinohueksi jättäen samalla hapokasta ja valuvaa pitsiä. Tuoksu on tulinen sitruunaisella twistillä. Mausteisuus hyökkää jokaisesta ilmansuunnasta samaan aikaan, mutta ihokosketus on lopulta hellästi hienovarainen. Rosmariini on selkeästi päällä. Maku seuraa perässä. Hunajaisen makea ja inkiväärisen poltteleva kokonaisuus tiivistyy hedelmäisen pippuriseen jälkimakuun. Loppujen lopuksi kölschisyydessä liikutaan rajapinnoilla, mutta ei siitä huolimatta vaan sen ansiosta kyseessä on erinomaisesti erilainen olut kuten Fiskarsin (ja Mathildedalin) tuotteilla on tapana. 

Rosmariini on oluen ja ruuanlaiton lisäksi innoittanut myös lauluntekoon. Riimipari jos toinenkin löytyy Tapio Rautavaaran Rosmariini kappaleen sanoituksista, mutta itse suosin levylautaselle Klaus Thunderin salamakomboa.
88

Rekolan Funky Luomu 6,5% FISKARS

Rekola on ensipanostaan lähtien ollut Suomen funkyin panimo, eikä ainoastaan Aino-Maria Vuotin suunnitteleman etikettilogonsa, vaan myös kokeellisen makumaailmansa ja estottoman borderien rikkomisensa ansiosta. Nyt kun Fiskarsista kajahtaa funky luomu Funky Luomu olut, ollaan pakosti jonkun suuren lähteillä?
Pähkinäisen hedelmäinen väri perustaa puolentoista tuuman korkuiselle valkealle vaahdolle tukevan sokkelin. Tuoksun luumuinen yrttisyys taittuu lämmetessä hiivaiseen rusinaisuuteen. Suutuntuma lämmittää kitarisoja valurautapannulla voissa tiristetyn maksalaatikon lailla. Kuravetinen kokonaisuus on niin likainen, että se pesee itse itsensä kuudessa kympissä puhtaaksi ja huuhtelee linkouksen lomassa lasin kaupan päälle. Persikkainen belgihiivaisuus kantaa Funkyn sydäntä koko picnikin ajan. Maalaisuus on vahvasti käsillä, mutta talikko ei tartu lantaan, vaikka sikalan läheisyys onkin aistittavissa.  Heinäladossa pysytään ja vahvasti.
85

Schneider Weisse TAP4 6,2% SAKSA

Saksa - Argentiina MM-loppuottelu survivalkit; Vehnäolut, sanakirja, energiasuklaa, melodika ja Klaus Meine. Eiköhän näillä pärjätä.
Persikan oranssinen, hämärällä kujalla sahtisen harmahtava vehnäolut vaahtoaa runsaasti ja jälkeen jäävä pitsi on paksuhkoa palluraa. Sitruksisen rehevä tuoksu on runsaan mausteinen ja samalla rikkaan hiivainen.
Tähän asti hyvin perinteinen saksahefe, mutta maussa löytyy kuitenkin pieniä harhapolkuja. Banaanisuus ei iske täysin vasten kasvoja, vaan sen sijaan sitruuna vinkkailee pilke silmäkulmassa. Pippurinen puumamaisuus puraisee Cascadea ja sylkee Hallertaueria. Happamuus hallitsee. Lopuksi fanfaari.
85

Mein Grünes juhannuksena Tohmajärvellä

Brakspear Oxford Gold Organic Beer 4,6% ENGLANTI

Tähän kuvaan olisi sopinut hienosti lentävä pompilkaine a.k.a. kimalainen, mutta väljähdyksen pelossa en viitsynyt jäädä odottamaan ;)
Brakspearin Kulta-olut on väritykseltään aprikoosin oranssi. Vaahtoa muodostuu hetkellisesti iPhonen paksuinen kerros, jonka pitsi on valuvaa ja muistuttaa mauriaispesämäistä onkaloa. Tuoksu on kevyesti kukkainen ja hedelmäisesti hunajainen. Käyneen appelsiininen kokonaisuus ei pahvisella olemuksellaan virkistä.
En tiedä onko resepti muuttunut aiemmasta versiosta, mutta aika paljon eroja löytyy jo pelkästään ulkoisesti. Ainakin tuo vaahto on täysin eri paletista. Ja mitä mieltä tutustumisesta olen vuonna 2014...en suosittele, vaikka ei itse oluessa kuitenkaan suuremmin vikaakaan ole. Ei vain yksinkertaisesti käynnisty.
74

Ørbæk Påskebryg 7,2% TANSKA

Lampaan sisäfileet intiaanisokerissa uiden kohti Weberiä ja kylkeen pääsiäisolutta. Eilen kokeilin samaa reseptiä Pyynikin kanssa, jolloin lammas pesi oluen kuta kuinkin sata nolla. Nyt lasissa aavistuksen paksumpaa tavaraa. Ørbækin pääsiäisolut näyttää kauniilta kerman pehmeän vaahdon alla ja tuoksuu siirappisen toffeiselle. Suutuntuma on täyteläisen talinen ja pieni alkoholinen tirinä uumoilee, mutta pysyy kuitenkin sopivasti taka-alalla. Savuisen mämminen maku lämmittää mukavasti ja tukee erinomaisesti lampaan karamellisoitua spiritusta. Jälkiruuaksi pashaa ja viskiä. Pitkäperjantain parhautta.
88

Jaa, vasta huomasin, että tämä onkin tullut jo reitattua 2011. Ei paljon ole ainakaan pistemäärään tullut muutosta.

Saimaan Marsalkka Lemon Ice Luomu 4,6% MIKKELI

Saimaan Juomatehdas tyrkkää kevätmarkkinoille uutta hittiä (vai hutiko se oli). Oluen nimessä on jo heti kättelyssä kaksi inhokkireaktion käynnistävää sanaa; ice ja lemon. Näiden jälkeen edes luomu ei anna paljoa anteeksi. Lähdetään kuitenkin liikkeelle ennakkoluulottomasti puhtaalta pöydältä. 

Marsalkka kaatuu Amiraali-tuoppiin kullankeltaisena norona, jonka voisi kuvitella olevan mitä tahansa perussuomibulkkia. Vaahtoakin kerääntyy, mutta tämä häviää hyvin nopeasti olemattomiin jättämättä sen kummempaa pitsiä. Tuoksu on hyvin sitruunaisen Radlerinen, mutta aavistuksen tukevammalla maltaisuudella ja lievämmällä limellä. Olut kirvelee rohtuneilla huulilla ja pehmentää hampaat happamuudellaan. Aikalailla saman lopputuloksen saisi, jos puristaisi Koffin kolmosen joukkoon puolikkaan sitruunan mehut. Kokonaisuus on sitruunankuorinen ja sitruunainen. Sitruunaa, tässä on sitruunaa! Jälkimaku on sitruunan tuoksuinen astianpesuaine. En ole pitkään aikaan juonut näin pahaa olutta.

22

Saimaan Marsalkka Golden Ale 4,6% MIKKELI

Marsalkka Golden Ale on Saimaan Juomatehtaan kalleimpia oluita valmistaa, koska siinä on runsaasti luomuaromihumalaa. Olut itsessään on mukavan näköinen. Tahmean simaisen samea ja karaattisen kultainen GA täyttää tulppaanin kuin sikaflex hiussuonen. Pitsi on haihtuvaa höttöä, josta jää kestävämpää pilkkua. Puumainen, lähes leopardinen karamellisuus tasapainottaa sitruksista maltaisuutta tuoksussa, jonka jälkeen maku aloittaa sinfoniansa. Sitrushedelmästä kuoriutuu raikas ja kirpaiseva greippi, jonka viinikuminen humalointi ehostaa hengityksen paremmin kuin SB12?
Juomatehtaan parhaimmistoa.
80

Ruokapuoti Lumon Nokkospils 4,5% UUSIKAUPUNKI

Keikyklubin Raumanjaosto oli jälleen huomannut ison aukon blogissa ja lähtenyt pikimiten nokkosen etsintään. Lumossa hyllyt olivat huutaneet soldouttia. Buena Vistassa, Toivasen omassa kylmiössä, lepäsi kaikkien onneksi pari pulloa nimelläni varustettuna ja alkujaan savonlinnalaisen nokkosen matka sai jatkua kohti Porvoota. Kiitokset pilshead hunterille efortista ja itse ravintoloitsijalle voimajuomista. Olisiko ko. oluen autenttisin nautiskelupaikka Vistan terassi Ganalin kupeessa? Gyl maar!
Itse olueen, joka on lajissaan toinen Lumon oma tuotos. Ensimmäinen oma olut oli stout, joka valmistettiin Rauman pohjoispuolella ja nyt toinen etelässä. Olisiko seuraava ilmansuunta itä ja Lapin Voima?
Pilsneri on kauniin utuinen ja oljenkeltainen. Vaahtoa puskee jo korkin aukaisusta, eikä tuoppikaan tahdo hattaralle riittää. Pitkäkestoinen on myös hän. Lasin reunoille piirtyy vahvaa pitsiverkostoa, joka ei myöskään anna helpolla periksi. Runsas lukuisella hiilihappopalleroarmeijalla näyttää olevan kova kiire ylös.
Tuoksu kertoo, että nyt on kyse jostain spesiaalista. Peruspilsnerin ruohoinen mallas saa rinnalleen veitsen terävän nokkosen ja lapiollisen multaa. Jos en tietäisi, niin voisin erehtyä nokkosen sijasta inkiväärin suuntaan.
Suussa pilsneri pistelee poskia ja maistuu maltaisen makealta. Vaikka kohta on syyskuu, Nokkospilsin lumo tekee kesän. Ruohoisen rapsakka kokonaisuus, josta todellakin aistii nokkosen kaikin mahdollisin keinoin. Omalle kohdalleni nokkonen kirvelee juuri sopivasti. Chilimäinen suutuntuma kuitenkin saattaa olla liikaa jollekin yrttistä tulisuutta vierastavalle. Itse olisin lisännyt vielä knaapullisen vihreää lehteä, mutta luultavasti se olisi ollut liikaa. Nimittäin koe-erän jälkeen oluen nokkospitoisuutta vähennettiin ja alkuperäisten suunnitelmien mukainen suodatus jätettiin pois. Jei! Mielenkiintoista olisi ollut maistaa myös tuplanokkosta. Erittäin ylväs ja uskalias resepti.
Keikyklubin vuoden luomutuote 2013 (ilman sertifikaattia).
90

Nørrebro Kings County Brown Ale Økologisk 5,5% TANSKA

Brown ale onkin melkein black ale.  Beige vaahto pakenee kuin entisen sprintterin hiusraja. Kumpikaan edellisistä ei näe pitsiä sen enempää. Paitsi jälkimmäinen mustaa Raumalla. Tuoksu on karamellisen leipäinen pienellä paahteisuudella. Aika perus ruskea ale, joka ei säväytä millään spesiaalilla. Maku on karamellisen kaakaoinen ja leipäisen maltainen. Hint of chocolad.
77

Vakka-Suomen Saariston Olut 4,5% UUSIKAUPUNKI

Valkoinen vaahtopää on Skärgårdssmakin tunnus. Se kertoo tarinaa Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan välisestä alueesta, jota kutsutaan nimellä "saaristo".
Skärgårdssmak-yhdistys kehittää yhdessä saariston yrittäjien kanssa paikallista tuotantoa ja parhaiden raaka-aineiden käyttöä. V.A.S.P. on antanut oman panostuksen yhdistyksen toimintaan tämän tumman lagerin kautta. Skärgårdssmakiin kuuluvien ravintoloiden lisäksi olutta oli myynnissä pienen aikaa myös pääkaupunkiseudun mammuttimarketeissa.
Odotin oluen olevan ehkä hivenen tummempi, mutta punertavan ruskea värimaailma on toki kaunis. Tuoksu viitoittaa saariston sijasta Tzekin suuntaan Velkoisuudellaan, eikä makukaan jää siitä kauas. Vaahto on pienehkö, mutta sopiva genreen nähden. Mustanaamioinen pitsi piirtää hyvinkin pitkälti Saaristonmaun logon omaisia kuvioita lasin reunoille. Miten coolia?!
Vetisyys häiritsee, mutta näillä prosenteilla se on enemmän kuin oletettavaa.
Jälkimaku on yrttisen piimälimppuinen ja paahteisen kahvinen.
Olut etsii lihaa. Ps. kuva ois kiva.
75

Hartwall Lapin Kulta Luomu 4,5%/5,2% LAHTI

Luomulapparit on viilennetty takatekstin ohjeiden mukaan täydellisen luomuolut nautinnon takaavaan 6-8 asteiseen tilaan. Eikös tuo jääkaappilämpö kuitenkin ole se peruselohopea, joten lähinnä odotan ohjeita jos siitä halutaan poiketa. Pitääkö siihenkin opastaa?
Tölkissä annetaan myös kaato-ohjeita, jotta "tuhti, valkoinen vaahtokukka" säilyttää oluen aromit ja maun pitkään. Kukasta ei liiemmin voida puhua missään näistä kolmesta Lapparista ja vaahto ei sen enempää ota eteen luomussa kuin originaalissakaan.
Kuva saattaa valehdella valaistuksesta johtuen, mutta totuus on, että ulkoisesti testissä olevissa oluissa ei ole minkäänlaista eroavuutta.
Tuoksu antaa jo jotain tunnistettavuutta. Perinteiseen Lapin Kultaan verrattuna luomussa on enemmän runkoa hedelmäisellä taikinajuurella makeutettuna ja Alkon pullossa tuoksahtaa bulkkinelosista tuttu vieno alkoholisuus.
Hakemalla saa hakea, mutta luomussa on tiettyä rapsakkuutta ja viljaisuutta, mutta en näe muuta syytä ostaa orgaanista versiota kuin periaatteen vuoksi.
Summa summarum suurimmat erot ovat luomun vihreät avauslenkit ja minitraktori ajelemassa pitkin tölkin reunoja. Plussat silti näistä ulkoisista yksityiskohdista.
4,5% 62
5,2% 62

Störtebeker Keller-Bier 1402 4,7% SAKSA

Olutkellarin elohopea kelluu yhdessätoista asteessa. Optimaalinen lämpötila saksalaiselle kellarioluelle.
Suodattamattomuus on aina (AINA) hyvä asia, mutta sitruunamehuisen valju väri ei oikeastaan edes muistuta olutta. Puhtaan puuterilumen valkea vaahto on ohut ja pitsi verkkopaitamaisen kuplaista ja pysyvää.
Tuoksu on Saksan sokerinen ja hedelmäisen kukkainen.
Humalat Select, Tradition ja Opal antavat laadukkaan rungon mausteiselle ja kirpsakan ruohoiselle paketille.
Jälkimaussa on mukava pikku puraisu.
80

Vakka-Suomen LuomuHeikkilän Olut 4,5% UUSIKAUPUNKI

Kullankeltainen luomupilsu hennolla vaalealla vaahdolla.
Pitsi on valuvaa ja ohutta, eikä sillä pääse retostelemaan.
Makean maltainen ja ruohoisen vihanneksinen tuoksu on yhtä luomua kuin kuha Pellingissä. Raikkaan rantaisa tunnelma. Pilsnerinen maku on samalla hedelmäisen täyteläinen ja sopivan vihanneksinen.
Humalaa olisi voinut käyttää reilummalla kädellä.
80

Nørrebro Pacific Summer Ale (Økologisk) 5,6% TANSKA

Kaisaniemen Fosters-linnoituksien jälkeen on mukava palata kotiin juhlistamaan Helsinki-päivää oikealla tanskalaisella luomuoluella.
Nørrebron kesäolut on otsikkonsa mukainen kaikin puolin. Auringonkeltaisen alen yllä lepää kaunis etusormen levyinen vaahto, joka muistuttaa vatkattua valkuais-sokeria. Sormen leveys kapenee hiljalleen ja jäljelle jää hattaramaisia pilvenhaituvia pitsin olomuodossa. Raikkaan persikkainen tuoksu jatkaa kesäisiä mielleyhtymiä ja vie ajatukset aina tropiikkiin asti. Maun rapsakkaiset männynneulaset ja greippiset hanna tädin keksit palauttauttavat tilanteen saunaterassille ja väittäisin, että kyseinen tanskalainen olut on parasta nautittuna Suomessa.
Jälkimaku on kesäisesti sopivan diasetyylinen, eli menee luonnikkaasti myös uusien perunoiden kanssa.
86

Huyghe Mongozo Premium Pilsener 5,0% BELGIA

Kaupan hyllyillä jo pitkään roikkuneet hedelmä Mongozot eivät ole liiemmin houkutelleet kuluttajaa. Ainakin jos katsoo pullojen päälle kertyneen pölyn määrää ja antaa sen kertoa jotain kyseisen tuotteen menekistä. Nyt Alkon tiskiin on tärähtänyt uusi gluteeniton Monggu. Suuressa osassa pulloista etiketti on väärinpäin ja toisissa oikein päin. Sekavat on lähtökohdat. Ulkoasu muistuttaa kiinalaisia oluita, kuin myös tuoksun riisisyys. Vihreä kuulas ja päärynä siivittävät myös tämän premium pilsnerin hedelmäisiin tunnelmiin. Ilmeisesti on ollut pakko saada jotain etiketin väristä/2000-luvun alun mukaista trendivihreää sekaan. Kevyellä salkärangalla varustettu ja miedosti hunajaisen maltainen vaihtoehto viljaongelmaisille. 60

Black Isle Organic Goldeneye Pale Ale 5,6% SKOTLANTI

Kultainen silmä taittuu ulkonäöltään enemminkin kuparin, kuin kullan suuntaan. Vaahto on keskirunsasta ja pitsi kestävän seittistä. Tuoksu on hedelmäisen hunajainen ja kukkaisen niittyinen. Maku ei aivan yllä Xenia Zaragevna Onatoppin (Ксения Сергеевна Онатопп) kaltaiseen reisipuristusotteeseen, mutta pientä särmää on kuitenkin havaittavissa. Kokonaisuus on karamellinen ja tuhkainen. Jossain määrin myös tunkkainen (jälkimaku). 82

Black Isle Organic Hibernator Oatmeal Stout 7,0% SKOTLANTI

Jälleen Maapallon pelastustehtävissä! Tumman suklainen olut likaisen ruskealla vaahdolla, joka kasvaa keskiötä kohti lähes sienimäisellä otteella. Pitsi on vaahdon tavoin likaisen ruskeaa ja kestävää. Aromikkaan kahvinen tuoksu hipoo paahteisuudessaan palamisen äärirajoja. Toisaalta mieleen juolahtaa myös menthol. Pehmeän samettinen suutuntuma on stoutille omiaan, joka kruunautuu öljyisellä lakritsilla. Yhdellä sanalla; miellyttävä. 84