Kymijoki Beer Festival 2017 - Kappale kauneinta Kymenlaaksoa

 

Kouvolasta löytyy monenlaisia tarinoita, eivätkä ne kaikki ole kovin positiivishenkisiä. Betonisen ulkokuorensa ansiosta paikkakunta tunnetaan myös leikkisästi Kouvostoliittona. Kymijoki Beer Festival järjestettiin nyt jo viidettä kertaa ja tarjosi yleisölleen Kymenlaakson parhaimmat puolet Kallioniemen lavalla Korialla. Luonnon lämmittävä läheisyys ja Kymijoen keimaileva kuohu huokuivat jokaisesta ympäröivästä solusta, eikä ihmisiä näyttänyt pahemmin haittaavan tiedossa oleva totuus lähestyvästä myrskystä. Aurinko paistoi ja paikalla olevien panimoiden hanoissa virtasi toinen toistaan parempia oluita. Rajuilman liikkeistä tiedotettiin ammattitaitoisesti useilla kuulutuksilla pitkin päivää. Itse iskun ajankohta oli hyvin tarkkaan tiedossa ja kaikille selvää, että festivaalit joudutaan erittäin todennäköisesti sulkemaan ennenaikaisesti force majeure ja alue joudutaan tyhjentämään yleisöstä. Kellon lähestyessä kahdeksaa tuopit täytettiin viimeisen kerran täyteen. Näinhän se on, että juuri silloin kun pesät ovat täynnä, tulee ajolähtö. Noin klo 19:58 hanat laitettiin kiinni ja lähes samalla kellon lyömällä taivas repesi liitoksistaan.

Muutamaa minuuttia myöhemmin

Ennen rajuilman riepotusta saimme kuitenkin koko päivän nauttia pienpanimoiden tarjoamista virvokkeista sekä erinomaisien streetfood-kojujen antimista. Esimerkiksi Texas BBQ:n Big Tex Grande näyttäytyi yhtenä historian mehukkaimpana hampurilaisnautintona. Mielenkiintoisimpina olutelämyksinä mieleen jäi Gastropub Betonyn oma Betony 45100 porter, Maku Brewingin Seitsemän veljestä sagan Lauri NEIPA, Sonnisaaren "aina yhtä iskussa" Humalaja ja neljä kuukautta kypsynyt eli kellariin unohtunut, mutta hämmästyttävän hyvin tuoreutensa säilyttänyt Takatalo & Tompurin Pils. Lisäksi maistoin hyvin pitkästä aikaa Fiskarsin Kesäkollia, joka maistui jälleen hanasta virkistävän raikkaalta. Festivaalin luonteeseen ja atmosfääriin olisi selkeästi kuulunut myös sahti, mutta sitä valitettavasti alueelta ei saanut. Rajuilmankin saatte pitää, mutta jos sitä sahtia vaikka sitten ensi vuonna?

Peto puutarhassa - Tuatara Sauvinova 4,7%

Something evil's lurking in the dark.

Pihapuutarhani pimeimmässä kolkassa pilkotti jotain eriskummallista. Tuntui kuin jokin olisi tuijottanut minua. Seurannut jokaista askeltani. Aivan kuin olisin ollut predatorin lämpökameran alla, kunnes vihdoin se iski silmäänsä paljastaen itsensä lehtivihreän seasta. Kuivasin kainaloni ja lähestyin vierasta olentoa kaikkia äkkinäisiä liikkeitä varoen äärimmäisen pelon sekä mielenkiinnon sekaisin tuntein. Kasvuston alta paljastui suomuisen kiiltävä ja pitkäkaulanen matelija.

Pyydystettyäni liskon vein otuksen sisätiloihin lämmittelemään. Erehdyin luulemaan kyseistä matelijaa hyvinkin rauhalliseksi yksilöksi, kunnes piru repesi irti. Yht´äkkiä sen suusta pursusi vaahtoa kuin raivotautisella ja antiikkipiironkini lakkapinnoite sai tuntea riiviön raivon pahimmillaan. Hengitys haisi kuitenkin yllättäen raikkaan trooppisesti hedelmiltä ja selkärankaisen ryhdikkäästi humalalta. Toimin paniikin vallassa, mutta onnistuin siirtämään liskon takaisin auringon paisteeseen, jossa primitiivisen refleksin aiheuttama agressiivisuus tyyntyi lopulta nopeasti. Kaikesta päätellen otus on viihtynyt paljolti karviaispensaiden välittömässä läheisyydessä, joten annoin vauhtia naapurin suuntaan. Jälkeensä tuo jätti vadelmaisesti makean ja valkoviinisesti rypäleisen kuivuuden. Selkeästi ainakin hapokkuudeltaan ärhäkämpi kuin isoveljensä, mutta muutoin speksit käyvät aika lailla yhteen. Hyvää matkaa, kohta saapuu talvi.