Laitilan Kukko Ale 5,0% LAITILA

Auringonnousun kuparinen väri ja lumen valkea vaahto. Pitsi on tiiviin samettinen. Laitilan ominaisen vihanneksisuuden lisäksi tuoksussa pistää nenään etenkin lämmin humala ja makea mallas.
Pehmeän greippinen paketti, jossa aavistus lanttua elikkäs räätikkää.
Sen verran hyvää, että olisi voinut olla isompi annos. Meni heittämällä.
80

Saimaan Marsalkka Savu 5,5% LAPPEENRANTA

Pienenä poikana haaveammattini oli baarimikko. Koulussa en uskaltanut sitä opettajalle tunnustaa, joten valehtelin sujuvasti haluavani arkeologiksi, koska edellinen Jani-Petteri sanoi saman.
Sekoittelin kotona limsoja ja yksi kesto suosikeistani oli Mac. Samainen Coca-colan ja Fantan mixaus, jota sai pakastealtaasta jäätikku muodossa, mutta ei koskaan nestemäisenä. Siltä tämä Savu näyttää, Macilta.
Tuoksu on makean hedelmäinen ja maku aavistuksen katkera.
Ensi vaikutelma taisi viedä nyt liikaa mukanaan, enkä saa tästä enää mitään irti. Soppa maistuukin jo pääasiassa Macilta.
Missään tapauksessa mistään jalokivestä ei tällä ketaa ole kyse, joten en usko, että tulen palaamaan asiaan myöhemmin sen paremmin.
Savua ei ainakaan näy, kuulu taikka haista. Ei, niin ei.
66

Mikkeller Sort Gul Black India Pale Ale 7,3% TANSKA/BELGIA

Tanskalaista mustaa kultaa. Itse asiassa ajokortissa syntymäpaikan kohdalla lukee Belgia - siellä tämä on pantu alulle.
Vaahto on, kuten kuvasta näkyy, muhkean samettinen. Beige pitsi ei ole turhaan matkannut meren yli, se on tullut jäädäkseen.
Tuoksu on luonnonläheinen. Muistuttaa hetkestä metsän siimeksessä siemaillen kuusenkerkkäteetä aamukasteen kostuttamassa raikkaassa meren läheisessä ilmastossa. Kahvipannu porisee kilometrin päässä, mutta lounaistuuli tuo aromit luokse.
Ei ihme, että ensi puraisu iskee kuin V8 asfalttiin, sen verran kovan luokan sirkus löytyy raaka-aine tilastoista. Maltaat: Pilsner, Maris Otter, Pale Caramünch ja Münchener. Humalat: Columbus, Simcoe ja Cascade. Lisämausteena kaurahiutaleet ja paahdetut ohrat.
Kokonaisuutta arvioidessa komppaan Alkon määritelmää täysillä. Erittäin voimakkaasti humaloitu, suklaan maltainen, mausteinen ja täyteläinen. Rock ´n´roll!
Kaveriksi sopisi Aurajuusto.
88

Stadin American Saison 6,5% HELSINKI

Suodattamaton, pastöroimaton ja lisäaineeton. Se on Käpykalja.
Stadin Saison on belgityyppinen maalaisolut vaihto-oppilaana jenkkilässä (farmhouse ale). Kuten Amerikassa kaikki, niin tässäkin oluessa suuruus ja kauneus ovat vahvoja. Appelsiinin oranssi väri nostattaa ylleen muhkean ja suurikuplaisen vaahtokukan/sienen. Tunnelma tiivistyy tuoksuun, joka valloittaa yltiöpäisellä mäntyisyydellään ja aromaattisella belgihiivaisuudellaan.
Vahvan humalainen maku on greippisen hapan, mutta samalla pihkaisen makea. Sitruunainen jälkimaku jättää mukavan raikkaan fiiliksen. Saisonin lisäksi mukana on brettanomyces-hiivaa, jota käytetään mm. Orvalissa.
88

Nørrebro Kings County Brown Ale Økologisk 5,5% TANSKA

Brown ale onkin melkein black ale.  Beige vaahto pakenee kuin entisen sprintterin hiusraja. Kumpikaan edellisistä ei näe pitsiä sen enempää. Paitsi jälkimmäinen mustaa Raumalla. Tuoksu on karamellisen leipäinen pienellä paahteisuudella. Aika perus ruskea ale, joka ei säväytä millään spesiaalilla. Maku on karamellisen kaakaoinen ja leipäisen maltainen. Hint of chocolad.
77

Nokian Tuplakeisari 8,0% NOKIA

Mahonkisen kinuskinen väri tunnelmoi sikarin savuista jazz-klubia, mutta hunajaisen luumuinen tuoksu vie ajatukset aurinkoisille mandariiniviljelmille, jossa ainoa ääni kantautuu kolibrin siipien havinasta. Liikaa Lauri Tähkää? Pahoittelen.
Maussa päällimmäisenä on siirappisuus ja hiivainen leipäisyys. Alkoholi puskee läpi hieman.
Keisari ei petä dobbelbockinkaan saralla. Humalatrio on komea; Hallertau Magnum, Perle ja Spalter Select.  Sitä siivittämään karamelli-, pilsner- ja tummat alemaltaat, niin tulos on tämä. Toimii.
Seuraksi pehmeitä juustoja, ehkä vähän rasvaista lihaa ja paistettuja kasviksia.
81

Sven Tuuva vs Lahden Sininen 3,5% IISALMI/LAHTI

Kakkoskausi etenee kohti ansaittua loppuaan. Aikaisemman arvioni mukaan olen antanut Siniselle 28 ja Tuuvalle 32 pistettä. Kokeillaan edellä mainittuja vielä rinta rinnan.
Väriltään Sven T on tummempi ja meripihkaisempi, kuin vaalean kullankeltainen lahtelainen. Vaahdosta puhuminen saattaa Sinisen epäkiitolliseen valoon. STuuvassa vaahto alkaa jo näyttää ideaaliselta. Erikoista on, että Sinisen harsomainen pitsi kestää huomattavasti Tuuvan tiivistä pitsiä kauemmin.
Viiden minuutin jälkeen vaahdotkin ovat jo tasaantuneet samalle tasolle.
Tuoksun puolesta Hartwall jyrää metallisuudellaan ja Olvi makeudellaan.
Sven Tuuva on myös maunsa puolesta selkeästi maltaisempi ja täyteläisempi (käytän oikeasti tätä adjektiivia samassa lauseessa Sven Tuuvan kanssa, mutta vain verrattaessa Siniseen). Hinta-laatusuhteen mukaan pitäisi antaa Siniselle Tuuvaakin korkeammat pisteet, mutta arvioissani en ota kantaa siihen mitä kuitissa lukee. 28-32 pisteytyksen allekirjoitan edelleen tämänkin vertailun tuloksena.
Enemmän ko. kakkosista aikaisemmissa arvioissa.

Hartwall Sininen 3,5% LAHTI

Jatketaan edellisen Teerenpelin malliin Salpausselän pohjavesien maustamalla tuotteella.
Tätä vertailua olen suunnitellut jo pitkään, mutta aina on jäänyt.
Sininen kakkonen on ollut itselläni viime syksystä lähtien synonyymi remontille.
Kakkosoluiden maku on asia erikseen, mutta useamman janojuoman ottaessaan, mieli vetää kakkoseen. Tarkoitus ei ole kuitenkaan humaltua.
Lahden kolmonen vaahtoaa selkeästi kakkosta runsaammin ja enempi hapokkuus näkyy myös lasin pohjasta nousevien kuplien määrässä. Kakkosen vaahto katoaa hyvin nopeasti lähes kokonaan, kun taas isoveljen yllä leijuu samettisen valkea pinta hyvinkin pitkään. Kolmosen pitsi jää kauniisti koko lasin mittaiseksi piinttymäksi ja kakkoselle moista kruunua ei jaeta. Kumpikaan jalopeura ei liiemmin tuoksu miltään. Kolmannenkymmenennen nuuhkaisun jälkeen todettakoon, että kolmosessa on ripaus mallasta, jota kakkosessa ei ole. Maussa pitkälti samat speksit kuin hajussa. Kolmonen on (siis kakkoseen verrattuna, ei muuten) ryhdikkäämpi, maltaisempi ja hunajaisempi. Kakkonen loistaa, jos yhtään kolmosta enempää voi, vetisyydellään ja pahvisuudellaan.
Kakkonen on steriili ja vichyinen kokonaisuus. Kuten jo edellä, niin pidän, mutta en maun vuoksi. Taitaa olla nykyään ainut keissi alta kahden kympin.
II 28
III 32

Teerenpeli Vehnäväinö 6,0% LAHTI

Salpausselän pohjavesistä ja Vihreän Luodin (Green Bullet) humalasta syntyy aito lahtelainen vehnä-bock!
Ulkoisesti olut muistuttaa niin vahvasti kuravettä, että voisi kuvitella lasissa olevan juuri ruopattua Salpausselän pintavettä. Ei sinänsä, suodattamattomalle oluelle erittäin kaunis näkymä. Tuoksu on hedelmäisen korianterinen ja maku seuraa samoilla linjoilla banaanisella yrttisyydellä hiivan puskiessa ytimiin ehkä jopa hieman liikaa, mutta ei kuitenkaan häiritsevään asti. Kokonaisuus on makea ja hapoton. Ylikäyneen siman mielleyhtymä jää mietityttämään jälkimaussa.
Hyvää joka tapauksessa.
83