Luumuisen limppuinen ja vienosti paahteinen kahvisuus siivittää tuoksua matalaoktaaniseen mielentilaan. Mustanruskean nesteen peittona on tumman beige vaahto, jonka piirtämät pitsijäljet liikehtivät lasin reunoilla kuin sokeritoukat kaakelipinnalla. Suutuntuma on kevyen kaloriton ja mokkaisen maltillinen. Minuutin mittainen purskuttelu poskien sisäpinnoilla tuo yhä enemmän cola-juomaisia tuntemuksia, kunnes vihdoin nieltäessä paahtunut alkoholi hyppää esiin ensimmäistä kertaa koko illan aikana. Tämäkin tuhkaisen tunnollinen kurkistus esiintyy tosin hyvin marginaalisella tasolla. Marjaisuuden muodustuessa mukaan makujen Mardi Gras mahtailee maltaisilla mokkasiineillaan mansikkaisissakin maisemissa mietiskellen. Finaalissa suklainen silkkisyys syttyy liekkeihin ja polttaa postimerkkejä filatelistin porstuassa pirullisesti paaluttajaa pilkaten. Yllättävän helppo, letkeä, kevyt ja jopa jossain määrin ryhditön. Lähes erinomainen kuitenkin, mutta odotin silti enemmän.
84
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti