Kimito Brewing ensi kokemukseni jälkeen läksin täydentämään Mandarina Vehnä varastojani Alkoon. Samalla reissulla silmiini osui tutun näköinen gargoyle tuoppi kädessään. Puolitoista kuukautta sitten Stonen Berliinin panimolla tölkitetty IPA oli löytänyt tiensä Porvooseen. Four-pack matkaan ja äkkiä kotiin. Tsih!
Kullankeltainen aipiiei solisee lasiin valkean vaahdon saattelemana. Marmeladisen makea ja raikkaan mäntyisesti tuore tuoksu ei liiemmin luotaan työnnä. Suutuntuma on rapeasti humaloitu ja sitruksisen hunajainen. Jos lähdetään hiuksia halkomaan, niin kokonaisuudesta en kuitenkaan arvaisi kyseessä olevan näinkin tuore tölkki. Aavistus tunkkaisuutta työntyy esiin jälkimaun kautta ja alun raikkaus katoaa hiljalleen. Ei siinä, että olut olisi huonoa, päinvastoin. Erinomaisen suoraviivainen työnnäyte, mutta ehkä jopa liiankin kliininen. Kolme vuotta sitten olisin varmaan kirkunut hurmoksesta, mutta perinteisen IPAn aika omissa makunystyröissäni on yksinkertaisesti tukahdutettu liiallisella tarjonnalla ja India Pale Alejen tuoreuden tärkeyden kulminoitumisella. Ilmeisesti laadukkaassa perusIPAssa ilman kikkailuja neljäkymmentäkin päivää panosta on liikaa?! Kaikesta nysväröinnistä huolimatta laatupisteet:
85
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti