Suurin syy kuitenkin tähän visiteeraamiseen löytyy hallin kylmäkaapeista. Paikallisen pienpanimon Sport-olut tuli mediakuution informoinnin perusteella ensin suodattamattomana ulos, mutta nyt versio 2.0 on päätetty suodattaa. Jos näin todella on, niin en lähde tähän asiaa sen enempää kommentoimaan, koska painomuste kairaisi ruman reiän jäähän. No, olut on kullankeltainen ja aavistuksen utuinen. Itse asiassa erittäin utuinen jos otetaan huomioon, että kyseessä todella on suodatettu olut.
Lain hämärällä puolen |
Tuoksu on maltaisen pukukoppinen, mutta hikeä esiintyy vain sillain sopivasti. Pakitan taas hieman lisää ja löydän nurkan, jolle laskea kantamukset. Nyt on huomattavasti helpompi käydä maistille. Suutuntuma on hapokkaan pistelevä ja karvas. Hunajainen maku antaa maltaiselle rungolle mukavasti luonnetta, sitä silti liikaa makeuttamatta. Kokonaisuus jää kaikesta huolimatta paitsioon. Lämmetessä makeus alkaa sokaista karamellisuudellaan muita tuntemuksia, joten lopputulos kääntyy tuomarifarssin puolelle. Liigastudio voi minunkin puolestani jatkaa Helsingistä, kun ne kaikesta tietää kaiken.
Sport häviää |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti