Latvia on nostanut Viron perässä päätään mukaan pienpanimosceneen, mutta hyvin hiljaksilleen. Tämä hämäläisyys näkyi mm. Tallinn Craftbeer Weekendillä, jossa mukana oli vain riialainen Labietis. Tosin TCBW on Pohjalan yhteistyöpanimokutsuvierasperiaatteella toimiva festari, eikä Suomestakaan paikalla ollut kuin Mallaskoski.
Takaisin Riikaan. Paikallisissa kuppiloissa olutvalikoima seuraa pettymyksestä toiseen. Listoilla on hyvin perinteisiä oluita, joissa tosin belgialaiset ovat moninpaikoin erinomaisesti edustettuina. Pubeista ei liiemmin paikallisia pienpanimo-oluita löydy, vaan keskittyminen kohdistuu maan suurempien panimoiden tuotoksiin, joista ei hurraahuutoja pysty synnyttämään.
Vanhasta kaupungista löytyy useampi tunnelmallinenkin paikka, mutta Breivings Tirgonulla tarjosi tällä läpileikkauksella parhaan EM-kisakatsomon. Ravintolapuoli ei niinkään ravitsemuspuolella loista, mutta esim. BrewDogin Cocoa Psycho hanasta pelastaisi pahemmissakin paikoista. Tiskin takaa löytyy myös uskomaton kattaus viskejä. Samassa tilassa toimii olut/viskikauppa.
Kolme miestä laivalla elikkäs Tris Viri Laiva (Avotu 35) on hengeltään brittityylinen kapakka. Jalkapallon yms. urheilun katsomiseen tarjolla on useampi televisio, mutta olutlistasta haluamansa kaltaisen juoman löytäminen osoittautuu haastavaksi. Ystäväni tiedustelee tarjoilijalta pale alejen perään, mutta henkilökunta ei tiedä mitä tällaiset oluet ovat. Itse kokeilen Saldaluksen Puku IPAa, joka on lähes juomakelvotonta. Ruokien toimittaminen pöytään tapahtuu yksi annos per kymmenen minuuttia tahdissa. Puolentoista tunnin jälkeen oma olutlautaseni ei vieläkään ole saapunut ja olemme poistumassa baarista. Tarjoilija ei meinaa ymmärtää, että haluamme maksaa, vaikka yksi annos on vielä tekemättä. Lopulta saan kuitenkin pahoittelut ja selitykseksi kisojen aiheuttaman ruuhkan.
Laivamiesten samalta suunnalta löytyy olutkauppa BeerFox (Stabu 59). Pieneen tilaan on saatu mahtumaan erinomainen valikoima oluita sekä nojatuolipaikka mahdollistamaan ostosten paikalla nauttimisen. Valikoimaan kuuluu mm. Sori Brewingin ja Malmgårdin Panimon tuotteita, joista jälkimmäiset tällä kertaa sold out.
Sitten todellisten helmien pariin! Osoitteessa Baznicas 35 löytyy rappuset kellarissa sijaitsevaan kauppaan Alus Celle eli vapaasti käännettynä Olutkellari. Sanavalmis kauppias ottaa asiakkaat vastaan esittelemällä erinomaista olutvalikoimaa niin pulloissa kuin hanassakin. Samalla hän tiedustelee nälkätilannettamme ja on valmis hakemaan meille ruokaa vastapäätä sijaitsevista ravintoloista. Tällä kertaa tyydyimme oluisiin, mutta samaan aikaan monet asiakkaat käyvät nauttimassa paikalla hyvien oluiden lisäksi myös hyvistä ruuista. Etenkin pizzat vaikuttavat herkullisilta. Tiskin takaa löytyy mielenkiintoisia ja ehkä hieman eriskummallisiakin nautintosuosituksia eri oluille (ota puheeksi kun nähdään livenä) sekä muutama valikoitu sana suomea. Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka!
Komeat, mutta aavistuksen epämääräiset portit johdattavat kohti riialaista Telliskiven kaltaista aluetta. Sisäpihalla latvialainen partahipsteri tiedustelee mitä etsimme. Etsimme pienpanimoa. Olemme perillä. Labietiksen panimopubi on pieni, mutta kodikas. Jopa niin kodikas, että lasiseinän takana panimon puolella eräs työntekijä nukkuu jakkaralla istuen. Raskasta tuo paneminen.
Hanatuotteista tarjotaan välittömästi rivillinen maistiaisia, joiden jälkeen sitä onkin jo aika kylläinen. Maistuvimmalta tähän hetkeen tuntuu yrttisen raikas sesonkigruitti Rasele, jota pieni tuopillinen maksaa 1,60€. Tässä paikassa voisi eittämättä viettää aikaa pidemminkin.
Saman rakennuksen toiselta puolelta löytyy Valmiermuižā panimon ravintola ja kauppa. Samaan aikaan huomaan pankkikorttini kadonneen ja juoksentelen päättömästi ympäri Riaa kunnes vastaan tulee suklaapuodin emäntä Danske Bankin läpyskä kädessään. Porter on kiireestä huolimatta mieleenpainuvan hyvää.
Nopealla läpileikkauksella Riika ei vakuuta olutturistia ainakaan siinä määrin, että lähtisin suunnittelemaan uutta reissua. Esimerkiksi Viron monipuolisuudesta riittää iloa ja ihastusta aina uudestaan ja uudestaan, jolloin en näe tarpeelliseksi matkustaa Balttiassa Pärnua etelämmäksi. Kertaluontoiseksi kokemukseksi kuitenkin ehdottomasti kokemisen arvoinen kaupunki. Tai no, pelkän Alus Cellen takia voisin vaikka harkita paluuta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti